Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti sekä kaivattu kesäruno että sen kirjoittajan nimi jäivät kadoksiin. Runoilevia Kerstineitäkin tutkin toiveikkaasti, mutta kaikilta sen nimisiltä lyriikkaa julkaisseilta en onnistunut saamaan näytteitä tarkasteltavakseni.
"Suomen virallinen tilasto" on nimeke, jonka alla Tilastokeskus julkaisee lukemattomia sarjoja - osa niistä liittyy väestöön. "Suomen tilastollinen vuosikirja", jota löytyy Helsingin pääkirjastosta useilta vuosikymmeniltä, on tavallaan monien sarjojen tiivistelmä, josta löytyy varsin paljon väestötietoa.
Tilastokeskus julkaisee myös erillisiä yksinomaan väestöä käsitteleviä sarjoja, joiden nimet ovat eri aikoina vaihdelleet suuresti, tällä hetkellä ilmestyvät
esim. sarjat "Väestönmuutokset kunnittain" sekä "Väkiluku kunnittain". Erilliset väestötilastot löytyvät parhaiten Tilastokeskuksen omasta kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.stat.fi/.
Ypäjän Hevosopistosta ja sen edeltäjistä kertovat ainakin seuraavat kirjat:
Hevosopisto 10 vuotta (2003),
Siittolanmäki 60 vuotta: hevosalan tutkimus ja koulutus Ypäjällä 1937-1997 (1997),
Valtion hevosjalostuslaitos ja Ypäjän maatalousoppilaitos 50 vuotta, 1937-1987 (1987).
Lisäksi on vielä Ypäjän ratsastajay r.y. - vireä 50 vuotias (1997). Näitä kirjoja ei ole lainattavana pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta ne löytyvät, mutta niitä voi lukea vain kirjaston lukusalissa. Yhteystiedot: http://www.lib.helsinki.fi/
Viikin tiedekirjastosta löytyy kirjasta Valtion hevosjalostuslaitos ja Ypäjän maatalousoppilaitos 50 vuotta, 1937-1987, lainattava kappale. Yhteystiedot:
http://www....
Kirjasto 10:n sivuilla osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut kerrotaan, että soittimia voi lainata kirjastokortilla mutta vain kirjaston soittohuoneeseen ja studioon. Kotiin asti niitä ei siis saa viedä. Valikoimista löytyy myös basso.
Suomen elämäntarinayhdistys ry järjestää kursseja, kirjoitusvalmennusta, ja yhdistyksellä on myös arvostelupalvelu. Linkin kautta löytyvät yhdistyksen sivut:
https://elamantarinayhdistys.wordpress.com/
Kirjailija Pepi Reinikainen on kirjoittanut kirjan nimeltä Elämänkaarikirjoitus. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=elämänkaarikirjoitus
Pepi Reinikainen myös ohjaa kirjoittamista ryhmissä:
https://elamankaarikirjoitus.fi/
Oman kunnan työväen- tai kansalaisopistosta voi myös löytyä kirjoitusryhmiä.
Toivottavasti näiden vinkkien kautta löytyy sinulle sopivaa apua kirjoittamiseen.
Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ei toistaiseksi voi tarkistaa omia lainaustietoja internetin kautta. Sinun on mentävä lähimpään kaupunginkirjaston toimipisteeseen, jossa voit asiakaspäätteeltä katsoa tietosi.
Ikävä kyllä Peter F. Hamiltonilta ei ole suomennettu mitään teoksia. En myöskään löytänyt tietoa että häneltä olisi suomennettu edes yksittäisiä novelleja.
Maanmittauslaitoksen tietopalvelusta kerrotaan, että nuo kysymyksen alussa esiintyvät paikat ja koordinaatit selviävät mm. asiakirjasta, jolla Struven ketju aikanaan esitettiin maailmanperintöluetteloon. Se löytyy Maailmanperintökeskuksen sivulta(=Nomination file)osoitteesta
http://whc.unesco.org/en/list/1187/documents/
Vastaus siihen, miksi Porlammilla on kaksi pistettä niin lähekkäin, on se, että maaston muodoista johtuen ei ole ollut mahdollista löytää sellaista yhtä pistettä, josta olisi näkynyt suoraan seuraaville pisteelle sekä etelään että pohjoiseen.
Ensimmäinen tunnusluku täytyy käydä hakemassa kirjastosta henkilökohtaisesti. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kun tunnusluvun on kerran saanut, sen voi vaihtaa itse sähköisesti omien tietojen kautta.
Kirjastokortin ikä ja tunnusluku eivät ole sinänsä yhteydessä toisiinsa, myös aivan uuteen korttiin se täytyy erikseen asentaa ja vastaavasti se voidaan liittää vanhaankin korttiin, kunhan kortti itse on edelleen voimassa. Tämä tapahtuu normaalisti kortin myöntämisen yhteydessä. Kirjasto ei tiedä tunnuslukua, se salataan myös henkilökunnalta.
Heikki Poroila
Suvulla tarkoitetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan samasta esivanhemmasta polveutuvia henkilöitä. Sukua on sekä isänpuoleinen että äidinpuoleinen suku. Joissakin yhteyksissä myös puolison voidaan ajatella kuuluvan sukuun. Ihminen kuuluu geneettisesti yhtä lailla niin isänsä kuin äitinsä sukuun.
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa sukututkimuksesta eli genealogiasta, joka on sukulaisuussuhteiden selvittämistä ja henkilöhistoriallista tutkimusta: https://www.genealogia.fi/etusivu
Väestöliiton sivuilta löytyy tietoa, miten sukunimi Suomessa määräytyy https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/avio-ja_avoliiton_lakitieto/sukunimi/ . Henkilön sukunimi voi olla niin äidin, isän tai puolison sukunimi tai...
Masaki Kobayashi elokuvatrilogiasta The Human Condition (Ningen no jōken,1959) tehtyä tallennetta ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa.
https://finna.fi/
https://www.imdb.com/title/tt0053114/
https://www.imdb.com/title/tt0053115/
https://www.imdb.com/title/tt0055233/
Näyttää silti, ettei kappaleesta ole julkaistu lainkaan nuotinnosta. Verkosta löytyy sointukarttoja ja soitto-opastusvideoita ainakin haitarille, mutta ei nuottikuvaa.
Sotamuseolta tiedettiin kertoa, että kyseessä näyttäisi olevan Linnoituspatteristo 6:n (alkuvuodesta 1944 Kevyt patteristo 17) asevelimerkki. Merkistä on lyhyt kuvaus teoksessa Jatkosodan asevelimerkit (Docendo 2021), s. 307. Patteristo ehti osallistua Lapin sotaan. Patterin päällikkönä toimi kuvataiteilija Mikko Asunta. Teoksessa kerrotaan, että merkistä itsestään ei ole löytynyt tietoja. Verkossa olevasta Reijo Soinisen Sotilasmerkkejä Suomen sodista 1939 - 1945 -luettelosta merkki löytyy paikoilta 592 ja 852. Luettelon merkit ovat erilaisia kuin kuvassa, sillä toisessa ei ole alasakarassa vuosilukua ja toisessa on vuosiluku 1944.Patteristosta on laadittu 1990-luvulla historiikki, ja sotapäiväkirja löytyy digitoituna Kansallisarkiston...
Kirjassa Nuutti - suomalainen karnevaali (tekijät Carsten Bregenhøj ja Urpo Vento) kerrotaan kuvin ja tekstein Nuutin päivän pukkikiertueista.
Kirjassa Vanhat merkkipäivät on Nuutin päivän perinteisiin liittyviä sananparsia, kuvauksia ja kertomuksia.
Kustaa Vilkuna kirjoittaa aiheesta teoksessa Vuotuinen ajantieto.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jouluaiheisessa tietopaketissa on kirjoitus myös nuuttipukeista: http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/index.htm
Tässä vaiheessa vuotta, kun vielä ei pääse puutarhatöihin, kirjoja löytyy hyvin lähes kaikissa kirjastoissa. Parhaiten isoimmista, kuten Töölö, Kallio, Rikhardinkatu ja Pasila, jossa ilmeisesti kaikki eniten. Seuraavalla HelMet- haulla pystyy tarkistamaan kirjojen saatavuuden.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spuutarha__Ff%3Afacetcollect…
Sekä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta että kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta löytyy Flannery O'Connorilta vain yksi suomennettu teos, novellikokoelma Palava kehä, jonka novellit on valikoitu alkuteoksesta The complete stories. Melkoisen varmasti voi siis sanoa, että teosta The violent bear it away ei ole suomennettu.
Törmäsin samaan ongelmaan eli lähes kaikki lapsia ja mediaa käsittelevät kirjat ottavat kasvatuksellisen tai psykologisen näkökulman ja keskittyvät vain median vaikutuksiin lapsen kehittymiseen.
Patricia Holland on käsitellyt tutkimuksissaan lasten mediakuvaa eli sitä millä tavoin lapset kuvataan mediassa. Hänen teoksiaan ei ole suomennettu, mutta Suomen tieteellisistä kirjastoista löytyy ainakin kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa kirjaa:
-Holland, Patricia: "Picturing childhood: the myth of the child in the popular imagery" (Tauris, 2004)
-Holland, Patricia: "What is a child?: popular images of childhood" (Virago, 1992)
Ensin mainittu kirja löytyy Helsingin, Vaasan ja Turun yliopistojen kirjastoista. Jälkimmäinen löytyy Joensuun ja...
