Hei,Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi, mutta valitettavasti sieltäkään ei ole tullut vastausta. Muistokirjoitusten sitaatteja tai runositaatteja on joskus hyvin vaikea jäljittää. Muistokirjoituksissa käytetyt värssyt saattavat myös joskus muuntuakin alkuperäisestä versiostaan matkalla. Näiden kohdalla ei oikeastaan ole juuri muuta vaihtoehtoa, kuin että joku muistaisi kyseisen sitaatin ja tekijän. Siksipä kyselenkin tässä nyt palvelumme seuraajilta, muistaisikohan kukaan kyseistä tekstiä ja sen tekijää?
Internetissä on useita palveluita, jotka välittävät kirjeenvaihtoystäviä.
Kokeile esimerkiksi seuraavia:
http://www.mylanguageexchange.com/penpals.asp
http://www.efriends.pnet.pl/lists.html
Lisää voit etsiä esim Googlella, http://www.google.fi . Valitse hakusanaksi joko penpals tai pen friends.
Valitettavasti tietoa ei löytynyt. Jos kyseessä oli Ylen lähetyksissä soitettu laulu, voisit tiedustella asiaa vielä Yleisradiolta palautelomakkella: http://www.yle.fi/palaute/palaute.php
Jos varauksesi kohdalla lukee "hyllyssä", se tarkoittaa, että varaamasi kirja on vielä siinä kirjastossa, jonka kokoelmiin se kuuluu ja josta se lähtee valitsemaasi noutokirjastoon. Varaus on noudettavissa sitten, kun sen kohdalla omissa tiedoissasi HelMetissä lukee "odottaa noutoa".
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Turun kaupunginkirjaston taiteiden talon sisustussuunnittelu on tehty Arkkitehtitoimisto C&H:ssa (nykyisin Arkkitehtitoimisto C&Co Oy). Irtokalusteet ovat omaa kalustesarjaansa, jonka suunnitteli arkkitehti Ari Paukio. Alunperin tuolit oli päällystetty rusehtavalla nahkajäljitelmällä. Nykyisin osa niistä on päällystetty uudelleen värikkäillä samettimaisilla kankailla. Uudelleenverhoilun teki Kjisik Oy.
Tietääkseni tuoleja ei ole missään myynnissä, mutta asiasta kannattaa tarkemmin kysyä suunnittelijalta. Arkkitehtitoimiston yhteystiedot löytyvät mm. heidän nettisivuiltaan osoitteesta http://www.ark-ch.fi/
Varauksen voi noutaa toinen henkilö. Varauksen noutaja lainaa varamaasi kirjan omalla kortillaan,kertoo vaan millä nimellä varaus saapunut.Sähköpostitse varauksen noutopäivää ei voi muuttaa.
Yhden levyn lainaamisesta ei seuraa suoraan yhtään mitään. Kirjastojen lainausoikeus on "pakottava" eli sen ehtona ei ole minkään korvauksen maksaminen.
Valtio maksaa kuitenkin nykyään vapaaehtoisesti myös musiikin tekijöille (lähinnä säveltäjille ja sanoittajille) korvausta siitä, että heidän teoksiaan lainataan kirjaston kautta samoin kuin kirjailijoille. Näitä korvauksia jaetaan Teoston kautta, joten esittäjät eivät pääsääntöisesti ole korvausten piirissä.
Lainauskorvauksen suuruus yhden lainan tasolla on erittäin pieni, joten suositutkin säveltäjät ja sanoittajat saavat merkittävämpiä summia vain, jos tuotanto on laaja ja sitä edelleen paljon lainataan.
Heikki Poroila
www.sophies-world.com/ osoiteesta löytyy paljon tietoa Sofian maailma-kirjasta.
Polku: www.lib.hel.fi-tiedonhaku internetistä-pohjoismaisia hakemistoja-Yahoo Norge-Kunst og kultur-Gaarder Jostein.
Turun kaupunginkirjastossa on skanneri pääkirjaston uutistorilla (uudisosa 1. krs.) ja musiikkiosastolla (vanha rakennus 2. krs.). Ohessä esimerkkinä pääkirjaston palvelut listauksena https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85141
EK-alkuisella tunnuksella varustetut Singerit valmistettiin yhtiön Clydebankin tehtaassa Skotlannissa vuosina 1954-56. EK 721010 kuuluu 40 000 koneen erään, jonka valmistus alkoi 6.9.1955. Vuosina 1884-1980 toiminnassa ollut Kilbowien tuotantolaitos Clydebankissa oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-ek-series-serial-numbers.html
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial_number.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/
Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle 'ränsiä' merkityksen tärvellä, pilata, sotkea (esim. jalkineet sateessa), mutta tällaista viitsimiseen liittyvää merkitystä ei siellä kuvata:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Kirjaston kokoelmissa olevissa sanakirjoissa ei myöskään ollut mainintoja sanan muista merkityksistä.
Kiitos ehdotuksesta! Katsoin internetistä tarkemmin teoksen tietoja; kyseessä taitaa olla Sanna Sjöswärdin "Min mamma är en persisk prinsessa" vuodelta 2009. Tein hankintaehdotuksen meille Helsingin kaupunginkirjastolle ja nimenomaan pääkirjasto Pasilalle.
Asiakas voi tehdä hankintaehdotuksen verkossa helposti itsekin Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilla osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
eli etusivu > aineisto ja tietokannat > hankintaehdotus.
Tässä vielä linkki löytämälleni sivulle, jossa kirjasta kerrotaan:
http://www.bokia.se/min-mamma-ar-en-persisk-prinsessa-sanna-sjosward-91…
Tällaisia kirjoja ei näytä juuri ilmestyneen. Yksi talouteen ja raha-asioihin liittyvä on: Eulalia Arbós Figuerasin tänä vuonna suomennettu kirja Talous (julkaisija Perhemediat). Se sopii parhaiten nuorille ja isommille lapsille.
Tiina Pedersenin tuottama viisiosainen DVD-sarja "Lavatanssit" näyttäisi olevan lainattavissa Kolarin kirjastossa. Jostain syystä sarjaa ei ole hankittu muihin Suomen kirjastoihin. Tallenteita voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kaukopalvelun kautta.
http://www.tanssitintti.fi/palvelut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/kolari
Etunimitilasto 14.12.2015
Jonia Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 0 0
1920-39 0 0 0
1940-59 0 0 0
1960-79 alle 5 alle 5 alle 10
1980-99 alle 5 alle 5 alle 10
2000-09 0 0 0
2010-15 0 0 0
Yhteensä alle 10 alle 10 alle 20
Siis väestörekisterin mukaan tuon nimisiä on jkastettu vuosien 1960-1999 välisenä aikana vajaa kymmenen miestä ja vajaa kymmenen naista. Sen jälkeen se on jäänyt pois vähäisestäkin käytöstä.
Nimi ei löydy yhdestäkään kirjastosta löytyvästä nimikirjasta. Nimen alkuperä ja merkitys jää näin hämärän peittoon. Voisiko olla Jon nimestä johdettu etunimi. Mitään todistetta tähän kirjat eivät anna. Nimeä ei löydy edes harvinaisten etunimien...
Joensuun seutukirjastossa aikakauslehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Lehden uusinta numeroa ei lainata, mutta aikaisempia kyllä. Lainan voi uusia viisi (5) kertaa välillä palauttamatta edellyttäen, että lehdestä ei ole varauksia.
Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi on käännetty venäjäksi nimellä God zajca (Год зайца : роман / Арто Паасилинна ; перевод с финского Ильи Урецкого, 2006). Teos löytyy lukuisista Suomen kirjastoista, myös oman alueesi kirjastoverkosta.
Paasilinnan romaania Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija ei valitettavasti ole käännetty venäjäksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://finna.fi
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
