Astrid Lindgrenistä on kysytty aikaisemminkin. Vastaukset löydät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu. Valitse Arkisto, kirjoita Etsi arkistosta-kohdan hakuruutuun Lindgren Astrid. Saat paljon erilaisia linkkejä, joista osa tosin on vieraskielisiä.
Tässä alkajaisiksi muutama sivu:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=326&lastname=Lindg…
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/index.html
Ja sitten vielä hyvä, tosin ruotsinkielinen (kieliä kannattaa opiskella ahkerasti!) sivusto:
http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrenistä kertovia kirjoja voit haeskella Lohjan kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://lohja.kirjas.to/
Paikalla näyttäisi olevan ainakin seuraavat, Astrid Lindgrenistä...
Kysymääsi kirjaa ei löydy kansallisbibliografia Fennicasta, josta periaatteessa löytyy kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siksi vähän epäilen, onko kirjaa edes lainkaan ilmestynyt tuolla nimellä. Internetissä ainoa varsinainen viittaus kirjaan on osoitteessa https://avoin.korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?…, jossa kirjan mainitaan ilmestyvän elokuussa 2009. Toimittajiksi mainitaan Ilona Kuukka ja Katriina Rapatti. Samojen henkilöiden toimittamana on ilmestynyt vuonna 2009 artikkelikokoelma ”Yhteistä kieltä luomassa: suomea opetteleva opetusryhmässäni” (Opetushallitus, 2009). Mahtaisiko kyse olla juuri tuosta teoksesta? Tulisi nimittäin mieleen, että kenties kirjan nimi olisi saattanut vaikka vaihtua ennakkoon...
Kolumbuksesta löydät tietoa suomeksi esimerkiksi tietosanakirjoista ja historian yleisteoksista. Seuraavista kahdesta kirjasta on varmasti myös hyötyä (saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta www.libplussa.fi):
Camusso, Lorenzo: Kolumbus
WSOY, Porvoo, 1991
Kolumbus, Kristoffer
Amerikan löytöretken päiväkirja
Karisto, Hämeenlinna, 1992, [Näköisp.]
Kirsi Kunnaksen runo Siilin kuutamo on ilmestynyt useissa kokoelmissa. Ensimmäisen kerran se julkaistiin kokoelmassa Tiitiäisen satupuu vuonna 1956. Tämän ja muiden kokoelmien tiedot löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Kun varaamasi teos on noudettavana, sinulle tulee viesti (valintasi mukaan joko tekstiviestinä tai sähköpostina), jossa varauksen noutonumero näkyy. Numero on asiakaskohtainen eli se pysyy aina samana.
Jos sinulla on lisää kysyttävää, olethan yhteydessä Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakaspalveluun p. 014 266 4123 tai chat-neuvontaan verkkosivulla www.keskikirjastot.fi.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvä lumikenkäilyä käsittelevä aineisto on lähinnä lumikenkäilyä liikuntamuotona esittelevää, kuten esim. Mika Kalakosken Lumikengät - polku talviseen luontoon -teos.
Yliopistojen yhteistietokanta Lindan kautta löytyy joitakin tutkimuksiakin esim. Pekka Mäkisen Lumikenkien käytön vaikutus hakkuutyön ajanmenekkiin ja kuormittavuuteen (1990) ja Toivo Vuorelan Suomalaisten lumikengistä ja suosuksista (1900). Tutkimukset käsittelevät lähinnä lumikenkien käyttöä metsätöissä. Teokset ovat Helsingin yliopiston kokoelmissa.
Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy artikkelitietokantojen Aleksi (26 viitettä) ja Arto (38 viitettä) kautta. Artikkeleita tutkimatta on vaikea sanoa, voiko niitä pitää tutkimuksina....
Viimeisin Neiti Etsivä on ilmestynyt suomeksi vuonna 2001 Tammen kustantama.
Uusien Neiti Etsivä -kirjojen ilmestymistä kannattaa tiedustella suoraan kustantajalta, yhteystiedot http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=609&VID=default&SID=22946923938795…
Esim. seuraavista teoksista saattaisi olla hyötyä:
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä - junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon (Gummerus, 1996)
Silvasti, Eero: Väylät ja valta - liikenteen historiaa, historian liikettä (Atena, 2001)
Tuhat vuotta tiellä, kaksisataa vuotta tielaitosta, osat 1 (tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860) ja 2 (1860-1945) (Tielaitos, 1999)
Tie yhdistää (Tiemuseotoimikunta, 1986)
Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä - kruununteiden ja kansanpolkujen vuosisataisia vaiheita (Scan-Auto, 1982)
Seuraava nuottijulkaisu löytyi Kyyti-tietokannasta:
Guns n' Roses for easy piano, jossa myös etsimäsi Don't cry. (Sanat, kosketinsoitin, sointumerkit. Sovitukset helpposoittoisessa muodossa pianolle)
Aale Tynni on suomentanut William Butler Yeatsin runon "Easter 1916". Suomennos löytyy Yeatsin runojen kokoelmasta "Runoja", joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1966.
Saat pyytämäsi katkelman suomennoksen sähköpostiisi.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Yeats, William Butler: Runoja (WSOY, 1966)
http://www.poetryfoundation.org/poem/172061
Kalliokosken lasitehtaasta löytyy tietoa mm. näistä julkaisuista:
-Ankkapurha. Kymenlaakson osakunnan kotiseutujulkaisu 4 (1957). Julkaisua on lainattavissa useista Kymenlaakson kirjastoista.
-Tiilikka, Lasse Erik: Lassen lastuja. Teos on lainattavissa Virolahden ja Miehikkälän kirjastoista.
Yleisesti Miehikkälän historiaa käsitellään esim. näissä teoksissa:
Yrjö Varpio: vanhaa Miehikkälää (1974). Teos on lainattavissa useista kymenlaakson kirjastoista.
Tuovi Husu ja työryhmä: Muistojen Miehikkälää (2014. Teos on lainattavissa Miehikkälän ja Virolahden kirjastoista.
Kaikki em. julkaisut ovat myös luettavissa paikan päällä Kouvolan pääkirjastossa maakuntakokoelmassa.
Jos asut Kymenlaakson ulkopuolella, voit tilata julkaisut...
VHS-elokuvia ei kirjastoissa ole kovin paljoa. Helsingissä käytännössä vain yhteisessä seutuvarastossa. Etsin kyselemiäsi elokuvia Helmet- ja Finna-tietokannoista, mutta en löytänyt. Elokuvat ovat luultavasti kadonneet kirjastoista.
Finna https://www.finna.fi/
Helmet https://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti en löytänyt sellaista tahoa, joka kertoisi sisältävänsä kaikki taulut. Google-kuvahaun tulos, https://www.google.com/search?q=martti+innanen+taulut&sca_esv=585873092…
Finna.fi:stäkään ei löytynyt Innasen maalaustaidetta.
Olisikohan kyseessä ehkä numeron 2/2003 Nuo ihanat puserot pitsihelmoineen. Tässä on esitelty useita yksivärisiä puseromalleja, joista yhdessä on salmiakkipitsikuvio sekä helmassa että hihansuissa.
Vanhassa perukirjassa oleva sana "bördig" voisi olla myös lakitekstiä. Tällöin adjektiivin kantamuoto olisi "börda", ks. SAOB;in verkkoversion etymologinen haku osoitteessa http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Lyhyen tekstinäytteen perusteella ei tietenkään varmasti voi sanoa etteikö "bördig" yhtä hyvin voisi tarkoittaa kahden kantavaa venettä tai etteikö kyseessä olisi veneen rakennustekninen kuvaus. Asiaa kannatta kysellä esim. Ruotsin Sjöhistoriska museetista, osoitteesta www.sjohistoriska.se, tai ruotsinkielisiltä murreasiantuntijoilta Kotimaisten kielten
tutkimuskeskuksesta, osoitteesta www.kotus.fi.
Tässä vielä kollegan lisäys aiheeseen:
Sanakirjoissa selitetään substantiivia -börding. i sammansättningar som tvåbörding, trebörding m.fl...
Kotimaista kaunokirjallisuutta esittelevästä Sanojan aika -tietokannasta löytyi jonkin verran kirjoja, joissa yhdistyy asiasanat "nuoret" ja "musiikki" tai "nuoret" ja "rock":
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Intro" (Otava, 2007)
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Riffi" (Otava, 2008)
Eija Laitinen: "Neljän biisin bändi" (WSOY, 2001)
Tuija Lehtinen: "R.I.P." (Otava, 1993)
Leena Lehtolainen: "Kitara on rakkauteni" (Tammi, 1981)
Katariina Romppainen: "Rokkisokki" (Otava, 2008)
Katariina Romppainen: "Sääskentapporock" (Otava, 2006)
Esko-Pekka Tiitinen: "Villapäät" (Tammi, 2008)
Samaa aihepiiriä käsittelee myös ruotsalaisen Mikael Niemen "Populäärimusiikkia Vittulajänkältä" (Like, 2001).
Lähteet:
http://www.sanojenaika.fi/
http://www.helmet.fi/
