Kysymäsi kappale lienee nimeltään Happy Xmas (War Is Over), jonka sanat kuuluvat:
A very merry Christmas
And a happy new year,
Let's hope it's a good one
Without any fear
Single julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1971. Alkuperäisen kappaleen esittäjät ovat singlen kannen mukaan: John & Yoko sekä The Plastic Ono Band.
Englanninkielisen Wikipedia-artikkelin mukaan kappaleen tekijöiksi on merkitty John Lennon ja Yoko Ono. (Tosin artikkeli kertoo, että Lennonin vaimon Onon rooli kappaleen teossa on epävarma. (ks. artikkelin Recording-otsikko)) Tuottajana on Lennonin ja Onon lisäksi toiminut Phil Spector.
Artikkelin mukaan kappaleessa on useita elementtejä ja samankaltaisuuksia toisten kappaleiden kanssa (ks. artikkelin...
Olet ilmeisesti jo tutkinut kirjailija Veikko Huoviseen liittyvää kirjallisuutta.
Nyt kaipaamiasi tietoja löytyy kirjasta Kuka kukin on 2001: " Huovinen, Veikko Johannes, kirjailija, metsänhoitaja, professori. s. Simo 7.5.1927, vanht ylimetsänhoit. Juho Aukusti H. ja Rosa Elina Hämäläinen. Puol. hammaslääk. Auli Hilkka Anneli Hemminki. Lapset Ritva 59, Esko 62, Pekka 64). Yo 46, metsänhoit. 52. Avustaja metsänhoit. metsähallinnon Lentiiran ja Sotkamon hoitoalueissa 54-56, vapaa kirjailija 57-. "
Kyseistä kirjasta löytyvät myös Huovisen saamat palkinnot.
Mikäli haluat tarkempia tietoja niin Arto Seppälän teoksessa Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi kerrotaan Veikko Huovisen vanhemmista, lapsuudesta, opinnoista,...
Lunkulansaari kuului Salmin pitäjään, nykyisin Salmin kylään. Markus Lehtipuun kirjassa "Karjala : matkaopas" (3.uud.p. 2002) on kerrottu myös Salmista ja Lunkulansaaresta ja sen nykyisyydestä. Salmi-säätiön kotisivuilla internetissä on tietoa Salmista, sen historiasta, elinkeinoista, kylistä: http://www.salmi-saatio.net/ .Salmi-seuran julkaisemassa kirjassa "Meijän Salmi kuvina", löytyy oma lukunsa myös Lunkulansaaresta, josta on paljon kuvia 1920-1940-luvulta. Joensuun kaupunginkirjaston aluetietokannasta Koivikosta löytyi viisi lehtiartikkeliviitettä, joissa kerrotaan Lunkulansaaresta ja sen kulttuurista entisaikaan:
1. "Bokin´" päivillä Salmin Lunkkulassa.
Jääskeläinen, Viljo
Kotiseutu, / 1912, s. 156-158
2. Kevätpäivä...
Kauri on karjalainen muuntuma hepreankielisestä nimestä Gabriel ('Jumalan taistelija', 'Jumala on voimakas', 'Jumalan vahva mies').
Selja on suomalainen kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Se pohjautuu muinaisroomalaiseen suvunnimeen Caecilius, joka on johdettu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caecus. Lisäksi Selja voidaan mieltää luontoaiheiseksi nimeksi: yleiskielen sana selja viittaa kuusamakasveihin kuuluvaan pensaaseen.
Sylvi on suomalainen muunnos nimestä Sylvia. Näiden nimien taustalta löytyy latinan 'metsää' tarkoittava sana silva.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 2004
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Vaihtoehtoja on tosiaan paljon, mutta alkeista aloittavan on varsinkin venäjän kielen parissa parasta aloittaa kirjasta, jossa on myös äänite mukana.
On muutama hyvä venäjän oppikirjasarja, joissa on CD-levyt mukana, ja näitä on myös kaupunginkirjastoon hankittu. Näitä käytetään myös lukioissa ja esim. opistojen kielikursseilla. Kyse on siis opetuspaketeista, joissa on kirjan lisäksi yksi tai useampi CD-levy:
- "Mozno!. 1 : venäjän alkeiskurssi" sekä osat 2 ja 3
- "Saljut! : venäjän alkeiskurssi. 1" sekä osa 2
- "Kapusta master. 1: venäjän peruskurssi" sekä osa 2
Alla vielä linkki HelMet-aineistotietokannan hakulistaan, jonka sain sanahaulla "venäjän kieli" ja rajaamalla aineistoksi "cd-levyn", jotta tuloslistaan tulevat varmasti ne,...
Selailemalla virsikirjaa, jossa ovat myös virsien nuotit, löytyy runsaasti esimerkkejä virsistä, joissa on tahtilajin vaihdoksia, esim. virsi 36 ja 37 (2/2 ja 3/2), 45 ja 89b (5/4 ja 4/4), 97, 100 ja 117 (2/4 ja ¾), 149 (5/4 ja 2/4), 161 (2/2 ja 3/2), 166 (4/4 ja ¾), 177 (9/8 ja 7/8), 207 (2/4 ja ¾). Yhdistettyjä tahtilajiosoituksia on runsaasti suomalaisissa koraalitoisinnoissa. Yksi esimerkki ”mutkikkaasta” virrestä voisi olla unkarilaisen Gábor Trajtlerin säveltämä virsi 177 ”Jeesus on paimen, hän kanssamme käy”.
Joistakin virsistä tahtiviivat on jätetty pois, esim. virsistä 41, 43, 163, 933. Joissakin virsissä on erikoisia tahtilajeja, esim. virressä 48 (5/4) ja 85 (6/4). Virressä 87 kuoro ja seurakunta vuorottelevat eikä tahtiviivoja...
Kysyin asiaa tietotekniikkaosastolta, ja sieltä kerrottiin, että syy DVD-elokuvien katsomisen ja CD-musiikin kuuntelun estämiseen asiakaskoneilla on puhtaasti tekninen. Tämänhetkinen asiakastietokonejärjestelmä kierrättää tuollaisen aineiston palvelimen kautta, ja video- tai CD-data on kooltaan niin suurta, että palvelin ei välttämättä jaksaisi pyörittää niitä tai ainakin palvelimen toiminta voisi hidastua. Nykyisellä järjestelmällä data kulkee välttämättä palvelimen kautta.
Kirjasto ei ole enää yksinomaan kirjojen paikka, vaikka toki nekin ovat useimmissa kirjastoissa tärkeässä roolissa. Myöskään sivistys ei ole Helsingin kaupunginkirjaston ainoa arvo vaan niitä on useita muitakin. Visio, toiminta-ajatus ja arvot löytyvät osoitteesta http...
Mooseksesta löytyy seuraavia teoksia: Poul Hoffmanin Palava pensas ja Bodil Thoenen Israel-kronikkaan kuuluva Jerusalemin kirjakääröt. Christian Jacqin Ramses-sarja kertoo Egyptin varhaisesta historiasta ja sarjan osissa Valonpoika, Ikuisuuksien temppeli ja Abu Simbelin valtiatar on yhtenä henkilöhahmona Mooses.
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyi Raamatun henkilöistä kertovaa kaunokirjallisuutta mm.: Diamant, Anita: Punainen teltta; Elwood, Roger: Matkalla Masadaan; Hentilä, Tauno: Elävän veden safiiri; Holmes, Marianne: teokset Suuri rakkaus ja Marian poika; Lindgren, Torgny: Batseba; Men, Aleksandr: Ihmisen Poika; Pitkänen, Kyllikki: Kuninkaan rakkaus; Saramago, Jose: Jeesuksen Kristuksen evankeliumi; Wangerin, Walter: Jeesus sekä...
Maametallit on vanhentunut termi, jota on eri yhteyksissä käytetty sekä jaksollisen järjestelmän ryhmän 3 että ryhmän 13 alkuaineista. Kirjassa Kemia / Antti Kivinen, Osmo Mäkitie. -- Helsinki : Otava, 1988. 478, sivua. ISBN: 9789511101369, sivulla 393 nimetään varsinaisiksi maametalleiksi Skandium (Sc), Yttrium (Y), Lantaani (La) ja Aktinium (Ac).
”Maametalli” nimitys on suora käännös ruotsista (jordartsmetaller) tai saksasta (erdmetaller), joissa kielissä sanat ”jord” tai ”Erde” vanhemmassa kielenkäytössä viitasivat oksideihin. Maa-ilmaisua käytettiin historiallisesti tiettyihin aineisiin, joiden aikoinaan ajateltiin olevan elementtejä, ja tämä nimi oli lainattu yhdestä Platonin neljästä klassisesta elementistä, muut kolme...
John Donnen runoista on valitettavasti suomennettu vain muutamia. Myös aikaisemmin tietoverkkopalvelussamme on kyselty samaa, eikä ihme, sillä Donnehan on englantilaisen kielialueen klassikkorunoilijoita. Kysy kirjastonhoitajalta –palvelumme arkistosta löytyikin vastaus siihen mistä näitä Donnen suomennettuja runoja voi lukea:
Kirous (Parnasso 2006, nro 3, suom. Aki Salmela)
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Runon suku, Otava, 1991, suom. Aila Meriluoto)
Kuolema-runosta löytyy internetistä Jukka Kemppisen suomennos (http://kemppinen.blogspot.com/2006/02/...
Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisuja julkaistaan kausijulkaisun Nytt juridisk arkiv osassa I (NJA I). Julkaisu jakaantuu kahteen osastoon, jossa ensimmäisessä ovat varsinaiset ennakkopäätökset. Toisessa osastossa "Notiser" ovat tiivistelmät niistä ratkaisuista, joita Ruotsin korkein oikeus ei ole pitänyt varsinaisina ennakkoratkaisuina. Ratkaisuihin viitataan esim. NJA 1995 s. 150, jossa sivunumero viittaa siihen kohtaan mistä ko. oikeustapaus alkaa.
Ruotsin ylimmän vero- ja hallintotuomioistuimen Regeringsrättenin (RR) ratkaisut julkaistaan teoksessa Regeringsrättens årsbog. Lyhenne RÅ viittaa kyseiseen teokseen.
Tässä vuosina 2008-2012 ilmestyneitä kotimaisia lasten ja nuorten fantasiasarjoja. Otin mukaan sarjat, joihin on ilmestynyt osia kysymänäsi aikana, vaikka ensimmäinen osa olisikin tullut jo aiemmin.
Aarnio, Reetta: Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartijat
Aho, Tuuli: Kuikansulka, Pääsky ja Yötuuli, Lumen tytär
Auer, Ilkka: Sysilouhien sukua, Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta, Ikitalvi (Lumen ja jään maa -sarja)
Holopainen, Anu: Welman tytöt, Sisarpuut, Viinikauppias, Yölaakso, Varjoja, Matkalaiset (Syysmaa -sarja)
Honkapää, Päivi: Viides tuuli, Meren alku, Taivaan paino
Kanto, Anneli: Tähystäjäneito, Korkea puoliso (Kuparisaari-sarja)
Karri, Meri-Pilvi: Taikakypärän ryöstö, Pahan paluu, Uusi uhka
Kauhanen, Karoliina: Caroline ja...
Kyseessä lienee Albert Lamorissen kirja Punainen ilmapallo (ranskaksi le ballon rouge, ruotsiksi den röda ballongen).Ainakin tässä kuvakirjassa seikkailee Pascal -niminen poika (suomennoksessa pojan nimi tosin on muutettu Henriksi).
Tiedon siitä, mistä kirjastoista kirjaa löytyy, saat pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteesta www.helmet.fi
Ranskankielistä ja suomenkielistä versiota löytyy mm.Kallion kirjaston kokoelmista.
Jos olet hankkinut kirjastokortillesi pin-koodin, voit jättää kirjasta myös varauksen helmet-tietokantaan.Tai voit tulla kirjastoon tekemään varauksen.
Kollega auttoi: Liisa Karakorven satukokoelmassa Omenaiset pajut on satu Ruskametsän lumi, jossa äiti varastaa noitaukolta taikapussin. Kun äiti sitten näkee kärpän ja sanoo itsekseen "Tahtoisin olla tuollainen pieni, ruskea kärppä, joka ei tiedä ihmisen huolista mitään" ja samalla koskettaa taikapussia, hän muuttuu kärpäksi. Maija Karman mustavalkokuvitus.
Eri nettilähteiden mukaan suomeksi dubattuja ovat (suomenkieliseltä nimeltään):
- Laputa: linna taivaalla
- Naapurini Totoro
- Kikin lähettipalvelu
- Aaltojen kuohu
- Pom Poko
- Sydämen kuiskaus
- Henkien kätkemä
- Kissojen valtakunta
- Liikkuva linna
- Maameren tarinat
- Ponyo rantakalliolla
- Kätkijät
- Kukkulan tyttö, sataman poika
Osa on ilmestynyt sekä dubattuna että tekstitettynä. Tiedot perustavat televisiokanavien tai elokuvan myyjien ilmoituksiin.
Helmet-kirjastoista lainaksi saa nämä Ghibli-elokuvat: Laputa: linna taivaalla, Ponyo rantakalliolla, Prinsessa Mononoke, Sydämen kuiskaus, Tuulen laakson Nausicaä, Porco Rosso, Maameren tarinat, Naapurini Totoro, Kikin lähettipalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI
Voisikohan etsimäsi elokuva olla yhdysvaltalainen Penny Marshallin ohjaama elokuva Awakenings (suom. Heräämisiä) vuodelta 1990? Elokuva perustuu Oliver Sacksin samannimiseen romaaniin. Elokuvan pääosia näyttelevät Robert DeNiro, Robin Williams sekä Julie Kavner.Elokuvassa lääkäri (Williams) testaa uutta lääkettä potilailleen, jotka kärsivät unisairaudesta/enkefaliitista. Lääke ei kuitenkaan tehoa kuin väliaikaisesti, sillä annostuksen nostamisesta huolimatta potilaat vajoavat lopulta takaisin katatoniseen tilaan.Lisätietoja elokuvasta löydät alla olevista linkeistä:https://fi.wikipedia.org/wiki/Heräämisiähttps://www.imdb.com/title/tt0099077/https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135813
Nykypäivittely on sangen moniulotteista toimintaa. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sille koko joukko merkityksiä: ihmetellä, hämmästellä, ällistellä ääneen (tav. monisanaisesti); harmitella, siunailla, surkutella, voivotella; ihastella. Varhaisin näistä päivittelyn merkitysulottuvuuksista lienee surkutella; tässä merkityksessä siihen voi törmätä esimerkiksi Kalevalan 22. runossa: "Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan, rautasuisen surkutella, suuripäisen päivitellä!"
Surkutteluna päivittelyn näkee myös Christfrid Ganander, jonka Nytt finskt lexiconissa (1787) sana sai ensimmäisen kirjallisen esiintymänsä. Gananderin teos oli ensimmäinen suomen kielen sanakirja, jossa kuvattiin sanojen käyttöä laajasti esimerkkiaineiston...
Kantelettaren tekstejä löytyy Runostosta http://runosto.net/category/kanteletar/. Olisikohan kyse tästä runosta, Kyll on kystä aitassa, http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/kyil-on-kysta-a…
