Web-Facta -tietosanakirjassa (WSOY) opintoviikko määritellään näin: "työpanos, jonka opiskelija tekee työskennellessään 40 tuntia viikossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi mukaanlaskien myös opiskelijan itsekseen suorittama työ. Korkeakoulujen tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien laajuus ilmoitetaan opintoviikkoina."
Opintoviikko mittayksikkönä kuuluu siis korkeakoulutasoiseen opetukseen, mutta näyttää siltä, ettei missään varsinaisesti lue, etteivätkö myös esim. opistot saisi sitä käyttää. Osassa määritelmiä ei mainitakaan lainkaan opetuksen tasoa. Esimerkiksi www.opintoluotsi.fi -sivuilta löytyy seuraava määritelmä: ”Opintojen laajuuden ja opintosuoritusten mittayksikkö. Yksi opintoviikko vastaa periaatteessa 40 tunnin...
Kirjoitat selaimeen helmet.fi. Siitä valitset "hae aineistoa" ja siitä "tarkennettu haku". Valitset aineistoksi "kirja", kieleksi "espanja" ja kirjoitat hakusanan "lastenkirjallisuus", saat hakutuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lastenkirjallisuus%29%2…
Laulu "Päivä on päättynyt" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Viisikielinen" (Perussanoma, 2. painos 2014, 8. painos 2017), "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), "Nuoren seurakunnan veisukirja" (esim. 9. laitos 2010) ja "Laulutuuli" (Lasten keskus, 2. painos 2003, 4. painos 2008). Kaikissa nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, sama kuin laululla "Aamulla varhain". "Päivä on päättynyt" -sanoituksen on tehnyt Katri Kosonen.
Satu Marttilan runo Kuninkaiden laaksossa Egyptissä on hänen kokoelmastaan Teitä minä rakastan (Kirjayhtymä, 1977).
https://finna.fi/
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1397559__STeit%C3%A4%20mi…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Suomen kuvalehti vuodesta 1918 alkaen. Lehti ei ole lainattava, mutta sidottuja vuosikertoja voi tulla lukemaan pääkirjaston tieto-osastolle uudisosan toiseen kerrokseen.
Vanhempia lehtiä (1916-1917) löytyy Turun yliopiston kirjastosta https://finna.fi ja Åbo Akademin kirjastosta https://finna.fi
Poloneesit op40 -kokonaisuus on julkaistu mm. nuottikokoelmassa Chopin: Complete works 8, Polonaises (ISMN 979-0-2740-0109-4).
Nuotin saatavuustieto Outi-kirjastoista.
Poloneesi nro 1 A-duuri on myös nuottikokoelmassa Piano repertoire die schönsten klassischen Klavierstücke von Bach bis Chopin. Band 2. (Saatavuustieto)
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Veli kuolema kokoelmasta Metsän satuja (1924). Voit lukea runon myös esimerkikis teoksesta Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1984 ja 1989, s. 79).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Teosta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista http://www.helmet.fi/ ja Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista http://www.helsinki.fi/helka/ . Kaupunginkirjaston aineistoluettelossa tekijän etunimeksi on kirjattu Pentti mutta kyseessä on sama Antti Aarnen teos. Teosta löytyy vain englannin kielisenä.
Kaarina Helakisasta löytyy artikkeli teoksista:
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi. [Hki] : Suomen kirjastoseura, 1987
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Helsinki : Kirjastopalvelu, 1995
Kaarina Helakisan kuolema vuonna 1998 uutisoitiin näin: http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9804/980421/9804210132.html
Aleksi-tietokannasta löytyneitä lehtiartikkeleita: Ahola, Suvi: Ymmärsi lasta, uudisti sadun nykyaikaiseksi, Helsingin Sanomat, 23.04.1998
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Kaarina Helakisa 1946-1998: modernin suomalaisen sadun rohkea uudistaja. Onnimanni 2/1998
Virtanen, Heini: Satukirjailijan uskontunnustus. Kauneus ja terveys 12/1987
Haastatteluja:...
Jos tarvitset tietoa silkin historiasta ja/tai valmistuksesta, kannattaa hyödyntää tietosanakirjoja. Internetin hakupalveluista löytyy sanalla silkki esim. seuraavat suomenkieliset silkkiä käsittelevät osoitteet:
http://www.edu.vlk.fi/koulut/tyry/rile/silkki1.htm ja http://www.silkki.com/sivut/Infosta/infosivu.html
Asiasanalla silkki löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista lähinnä silkkimaalaukseen liittyviä kirjoja, mm. seuraava teos: Scheele, Anita von: Silkinmaalausopas. Kirjassa käsitellään silkkimaalausta ja silkkikäsitöitä, ja se on tarkoitettu vasta-alkajille. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi).
Lindasta - korkeakoulujen aineistotietokannasta löytyi maininta kahdesta eri painoksesta, joissa molemmissa on sama painovuosi ja kustantaja:
Tule Leevi följhyyn : Markkyksen evanjeeliymmi tornionlaaksoksi / kääntäny Bengt Pohjanen
Överkalix : Kamos, 1988 (huomautus Published by Academia Tornedaliensis = Meän Akateemi)
Tule Leevi fölhjyyn : Markkyksen evankeliumi tornionlaaksoksi / kääntäny Bengt Pohjanen
2., korj. ypplaaka. Överkalix : Kamos, 1988
Shiatsusta löytyy mm. seuraavat kirjat: Schultz, William: Shiatsu; Lewis, John: Opi shiatsua; Pooley, Nicola: Shiatsu - pieni käytännön opas sekä englannin kielinen Franzen, Susanne: Shiatsu - a fully illustrated guide to a safe, effective home treatment. Lisäksi shiatsusta ja muista vastaavista hoitomuodoista kerrotaan mm. Sara Thomasin teoksessa Hyvä olo hieromalla sekä laajemmassa teoksessa Luonnonmukainen kotihoito.
Itämaisesta erotiikasta on useita teoksia: Aldred, Caroline: Jumalainen seksi - tantra ja tao, tietoisen rakastelun taidot; Lacroix, Nitya: Tantra ja rakastamisen taito - opas yhteiseen nautintoon sekä Kultainen lootus - kiinalainen rakkaudentaidon kirja.
Valitettavasti kappaletta ei löytynyt näillä tunnusmerkeillä. Kenties jokin Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukija tunnistaisi kappaleen näiden muutaman sanan perusteella?
Koersiivisuudesta on Wikipedia-artikkeli, joka selvittää ilmiötä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koersiivisuus
Peda.net-kouluverkossa on tietoa magneettisista ilmiöistä, mm. magneettisesta poistovoimasta:
https://peda.net/varkaus/repokankaan-koulu/am/el1/fyke/vkl2/mjsl
Lukion magnetismia käsittelevistä fysiikan kirjoista saa myös tietoa aiheesta. Alla linkki Helmet-kirjastojen kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6%20ja%20mag…;
Hei,
näistä kirjoista voisi olla apua
Heikkilä: Tilastollinen tutkimus, 2014, 978-951-37-6495-1
Tähtinen: Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita, 2020, 978-951-29-8090-1
Vehkalahti: Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät, 2014, 978-951-792-649-2
Vilkka: Tutki ja kehitä, 2021, 978-952-370-154-0
Tilastokeskuksen tutkintorekisteri sisältää tietoja tutkinnon suorittaneista. Tutkintorekisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot, joita päivitetään vuosittain. Henkilöiden nimiä ei tietosuojasyistä paljasteta, ja ennätysten tekijöiden suorittamien tutkintojen kappalemäärätkään eivät valitettavasti ole yksiselitteisesti laskettavissa rekisterin pohjalta. Samalle henkilölle on esimerkiksi voitu aikoinaan merkitä tutkinnoksi myös erillisten osaamisalojen suorittaminen. Lisäksi rekisterin varhaisimmat tiedot suoritetuista tutkinnoista eivät ole yksiselitteisesti tulkittavissa.
Helmet-alueella on vähän Aku Ankka -aineistoa italian kielellä. Suurin osa on kuvakirjoja. Varsinaisia sarjakuvia löytyy vain neljä kirjaa.
Muualla Suomessa on enemmän italiankielisiä Disney-julkaisuja. Näitä voi selata finna.fi-portaalista hauilla Aku Ankka ja Mikki Hiiri. Aineistosta voi tehdä kaukolainapyynnön.
Italiankielisiä Disney-sarjakuvia on jonkin verran luettavissa myös ilmaiseksi verkossa, esimerkiksi sivustolla topolino.it tai Internet Archivessa.
Suomalaista rekisteritietoa ihmisten pituuksista ei aikuisten osalta kattavasti ole. Puolustusvoimat on julkaissut tietoa varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten pituudesta ja painosta vuosina 1993-2024. Ajanjakso vastannee suunnilleen aikaa, jolta kysyjällä on tuntumaa. Nämä tiedot eivät tue ajatusta. Tiedot löytyvät täältä https://puolustusvoimat.fi/web/sotilasliikunta/varusmiesten-kuntotilastot
