Voisiko etsimäsi teos olla Cormac McCarthyn teos Stella Maris? Kirjan kannessa on ikkuna ja teos kertoo skitsofreniaa sairastavasta Aliciasta, joka joutuu kamppailemaan vahvojen syyllisyyden tunteiden kanssa.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7374853
Vuosina 1964-1966 tuotannossa ollut Lamborghini 350 GT oli yhtiön ensimmäinen sarjatuotannossa ollut automalli. Sitä edelsi prototyyppi Lamborghini 350GTV, jota valmistettiin vain yksi kappale vuonna 1963. Lamborghini Miura oli tuotannossa 1966-1973.https://en.wikipedia.org/wiki/Lamborghini_350_GT
Kysyin asiaa Helmetin ylläpitoon osallistuvalta henkilöltä.
Hän kertoi, että asiaa on kyllä käsitelty, mutta toistaiseksi toteuttamisessa on ollut joitakin ongelmia. Uutuusluetteloasia saadaan varmasti kuntoon kun e-kirjoja alkaa ilmestyä runsaammin.
Apple suosittelee vain akun käyttämistä tyhjäksi kerran kuussa. En löytänyt mitään tietoa siitä, että lataaminen, vaikka virtaa olisi jäljellä, haittaisi akun toimintaa, ilmeisesti ennemminkin päin vastoin.
Lukemista aiheesta:
https://www.apple.com/fi/batteries/ipad.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Lithium-ion_battery
http://batteryuniversity.com/learn/article/charging_lithium_ion_batteri…
Sanomalehtien kopioita voi Helsingissä tällä hetkellä hankkia esimerkiksi Eduskunnan kirjastosta tai Helsingin yliopiston kirjastosta, joissa vanhat vuosikerrat on tallennettu mikrofilmeille.
Janus-lehti kuuluu Tampereen pääkirjaston Metson käsikirjastokokoelmiin. Kuluvan vuoden lehdet ovat luettavissa käsikirjastossa, ja vuosikerrat 1994-2007 löytyvät varastosta. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa valokopioita kirjastossa.
Suomeksi on olemassa kirjat Vedel: Välimeren puut ja pensaat (Tammi 1977) ja Lippert: Välimeren kasvit (Tammi 1997). Näissä on nimet suomeksi ja latinaksi, kuva, lyhyt sanallinen kuvaus, levinneisyysalue summittaisesti. Nimenomaan Kreetan kasvistosta ei pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa liene kirjoja.
Ehkä kannattaa käydä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmia tutkimassa, Viikin tiedekirjastossa tai kasvitieteen kirjastossa. Kreikan valtion matkailutoimistosta voisi myös kysyä, onko Kreetalla julkaistu saaren kasveista kirjaa ja saisiko sen ko. toimiston kautta.
Ainakin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa näyttää starttaavan taas 2017 uusi tradenomin verkko-opintokokonaisuus.
https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Liiketalouden-ala/tradenomi-monimuoto/
Ruokailijatyyppi on sanana ilmeisen uusi - tai koko käsite on uusi - joten aiheesta tietoa etsittäessä kannattaa käyttää laajempia käsitteitä tai asia on syytä ilmaista toisin, esim. etsimällä aiheesta seuraavia sanoja yhdistellen: ravitsemuskäyttäytyminen, ravitsemus, ruokatottumukset, ateriat, ruokailu, ruokakulttuuri. Näillä sanoilla löytyy niin kirjoja kuin lehtiartikkeleita (suomalaisia lehtiviitteitä Aleksi tai Arto artikkelitietokannoista), ei varmaan ihan juuri sitä mitä haluat, mutta yleisesti ravitsemusta tai ravinto-oppia käsittelevissä teoksissa huomioidaan alaa koko laajudessaan.
Iina-Maria Piilinen on tehnyt Turun yliopiston folkloristiikan laitokselle gradun aiheesta "Naisten kulttuurinen suhde ruokaan: tutkimus...
Parnasson numeron 4/2018 teeemana on Viro. Lehdessä on Ville Hytösen juttu Frank ja Frank Virossa : Kuinka minusta tuli vironsuomalainen. Tarkoittanet tätä artikkelia.
Parnasso tulee Pohjois-Haagan kirjastoon. Kannelmäen kirjastoon sitä ei ole tilattu. Koska kyseessä on tuorein numero, sitä ei vielä saa kotilainaan, mutta lehden voi lukea kirjastossa. Varmistin vielä, että Parnasso 4/2018 on Pohjois-Haagan kirjastossa paikalla, niin kuin kuuluukin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vaikka pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot siirtyvät käyttämään uutta kirjastojärjestelmää 3.2.2003, niin edelleenkin lainaajalla on oltava kirjastokortti mukanaan kun hän haluaa lainata / uusia lainassa olevaa aineistoa.
Lainaaminen ilman kirjastokorttia ei ole mahdollista, koska pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen käyttösäännöt edellyttävät, että asiakkaalla on kirjastokortti mukanaan lainaus- ja uusimistilanteissa. Kirjastojärjestelmällä ei ole tähän asiaan vaikutusta, eikä muutosta tilanteeseen ole näillä näkymin luvassa.
Mahdoitkohan tarkoittaa Philip Ridleyta? Hänestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla. Aikaisemmat kysymykset ja vastaukset löydät osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Ridely on myös ohjaaja. Hän on ohjannut lyhytfilmit Mrs. Beak (1987) ja The Universe of Dermot Finn (1989)sekä ainakin elokuvat The Reflecting Skin (1990)ja The Passion of darkley noon (1996).
Kysymyksessä on luultavasti englantilainen 1500-luvulla elänyt runoilija Edmund Spenser. Häneltä on suomennettu vain muutamia runoja tai runojen osia. Näitä runoja löytyy kirjoista "Maailmankirjallisuuden kultainen kirja III" sekä "Tuhat laulujen vuotta".
Kyseisiä säkeitä ei kuitenkaan löydy näistä käännöksistä. Oletettavasti kääntäjä on itse suomentanut kirjassa olevat säkeet.
Kirjavarastosta Pasilasta löytyy Edmund Spenseriltä englanniksi "The Poetical Works of Edmund Spenser".
Jälkimmäinen runo on Matti Rossin "Laulu linnusta joka saapui kaukaa ja lentää kauas". Se löytyy Rossin runokokoelmasta "Soi, kivinen lanka" sivulta 26 (Tammi, v. 1974). Mainitsemasi säe on runon toinen säe. Mikäli toinen runo löytyy, ilmoitamme siitä sinulle.
Kyseessä lienee Torbjörn Holmqvistin teos "Konalan seudun historiikki : muistiinpanoja Konalasta ja sen ympäristöstä menneinä aikoina". Tämä Holmqvist on Helsingin sanomien mukaan arkkitehti Selim Arvid Lindqvistin tyttärenpoika.
Kirja löytyy kaupunginkirjaston HelMet-kokoelmasta:
http://www.helmet.fi/record=b1299759~S9*fin
Valitettavasti etsimästänne Gustaf Frödingin runosta "En syn" ei näytä olevan suomennosta. Suomennosta ei löytynyt vanhimmista suomennoskokoelmistakaan, joita pelkästään Frödingin runoista on useampikin.
"En syn" -runoa ei nähtävästi ole myöskään sävelletty lauluksi. Runoa ei löytynyt Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta, johon on koottu klassisen ohjelmiston laulutekstien suomennoksia eikä kansallisdiskografiasta.
Vuoden 1918 sisällissodasta on ilmestynyt viime vuosina lukuisia historiateoksia, joissa tuodaan esille ajan henkeä ja maailmankuvaa sotatapahtumien rinnalla. Tällaisia ovat esimerkiksi:
Olli Korjus: Kuusi kuolemaantuomittua (Atena, 2014)
Teoksessa esitellään kuuden teloitetun tarina, ja avataan samalla sisällissodan taustavaikuttimia sekä aatemaailman ristiriitoja.
Tiina Lintunen: Punaisten naisten tiet (Otava, 2017)
Kirjassa annetaan ääni punakaartien toimintaan osallistuneille työläisnaisille. Kirjan pääpaino on 1900-luvun alkupuolen naiskuvassa, sukupuolirooleissa ja arjessa. Ajallinen jänne ulottuu myös sodan jälkeiseen aikaan.
Tepora & Roselius (toim.): Rikki revitty maa: Suomen sisällissodan...
Oi Herrani, oi Luojani on osa Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Juhani Konolan säveltämää Juhlamessua (2001). Laulun sanat näyttävät löytyvän ainoastaan messun nuotista, joka kuuluu useidan Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/fikka.4703576#toc
https://finna.fi
Aika vilkasta liikettä tai sitten suoritus ajassa tai liikkeiden määrässä on sattunut pieni painovirhe.
"3 tai 4 tusinaa kertaa" ja tusinahan oli 12 kappaletta.
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Peter Norrbyn voisi saada yhteyden Radio Helsingin kautta, https://www.radiohelsinki.fi/tekijat/peter-norppa-norrby/.
