Uskaltaisin mainita Wolfgang Hildesheimerin kirjan Mozart. Sen ovat suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. Kirja on olemassa (ja tällä hetkellä saatavilla) ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanninkielisistä mainittakoon laaja opus The Mozart Compendium. Se myös on Hämeenlinnan kirjastossa.
YLE:n internet-sivulla on paitsi tietoa Mozartista suomeksi, myös lisää lukuvinkkejä ja linkkejä:
http://www.yle.fi/teema/aikaonmusiikkia/saveltaja.php?id=90
Olet oikeassa, Marcel Khalifen levyjä ei ole HelMet-kirjastojärjestelmässä. HelMet-kirjastot ostavat levynsä tietyltä aineistotoimittajalta ja olemme hankinnoissamme pitkälti tämän yrityksen tarjonnan varassa. Voimme toki tehdä toimittajalle omia ehdotuksiamme ja tässä suhteessa saamamme asiakaspalaute ja hankintaehdotukset, joita voit toki tehdä aina kirjastoissa asioidessasi, ovat yksi kirjastotoiminnan kulmakivistä. Kiitos yhteydenosostasi. Välitän ehdotuksesi Marcel Khalifesta eteenpäin.
Miltähän sivustolta olet yrittänyt turhaan etsiä tietoja Kaupunkiverstaasta? Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot sekä paljon muuta tietoa jokaisesta kirjastosta löydät osoitteesta www.helmet.fi.
Kaupunkiverstaan tiedot ovat siis tässä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Kaupunkiverstaan tarkemmat yhteystidot löytyvät em. sivulta napsauttamalla linkkiä "Yhteystiedot":
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…
Aukioloajat löytyvät linkistä "Aukioloajat":
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Aukiol…
Linkistä "Palvelut" löytyy tietoa siitä, mitä kaikkea Kaupunkiverstaalla on tarjolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/...
Pikku-Pirkko oli Henry Theelin lapsihahmo, jota hän esitti ”Köyhä laulaja” -elokuvan lisäksi paljon muuallakin. Pikku-Pirkko-hupailuja on saatavilla kahdella CD-levyllä: ”Unohtumattomat” (Henry Theel; Fazer Finnlevy, 1993) ja ”Henry Theel. 2” (Unohtumattomat-sarja; Fazer Records, 1994), mutta muistaakseni kumpikaan ei ole sama kuin elokuvassa nähty hupailu, sillä noissa CD-versioissa Pikku-Pirkko jututtaa Toivo Kärki ja elokuvassa Aku Korhonen. Ainakin ensimmäinen noista CD:llä julkaistuista hupailuista on Reino Helismaan kirjoittama.
Pikku-Pirkon laulu on parodinen versio sävelmästä ”Kalliolle kukkulalle”. Osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-oli-laulu-joka-alkoisilloin-olin-mina-p… löytyy kaksi ensimmäistä säkeistöä, mutta...
Kyseessä saattaisi olla Josip Generalićin kuvittama ja Sinikka Salokorven kirjoittama Maija ja voikukat (Tammi, 1989). Maijan mummin ja vaarin talon pihassa olevaa lampea ympäröi niitty, jolla kasvaa tuhansia voikukkia. Mummi opettaa Maijalle omassa lapsuudessaan oppimiaan kesäleikkejä. Mieluisin leikeistä on kauppaleikki. "Mummin ja vaarin pihalla oli vanha puinen pöytä, ja kun viereen kasvoi päivänvarjon kokoinen voikukka, siitä tuli mainio myyntikoju. Siinä leikissä tarvittiin paljon voikukkia. Lehdet olivat kaloja, varret makkaroita, kokonaiset kukinnot leipiä tai juustoja. Ja kun voikukan mykerö hajotettiin osasiinsa, siitä tuli voita tai vaikkapa karamelleja, aina tarpeen mukaan."
Ompelukoneiden Suomi-merkki on ollut jälleenmyyjien käyttämä myyntinimi, joka on liitetty ulkomailla valmistettuihin koneisiin. Tässä tapauksessa valmistaja on siis saksalainen Biesolt & Locke, joka oli toiminnassa vuosina 1869-1914. Yhtiön Meissenissä sijainnut tehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1914.
Biesolt & Locke -koneiden sarjanumeroista en löytänyt listausta. Kuvahaulla "Biesolt & Locke sewing machine" saa näkyviin kuvia yhtiön eri konemalleista.
Lähteet:
Triumph Bicycles -blogin artikkeli: https://triumphbicycles.wordpress.com/1888-biesolt-locke-sewing-machine/
Kansallismuseon sivut: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2008/suomi-ompelukone
Hei, esimerkiksi seuraavissa saduissa on lautta tai vene olennainen tarinankerronnan kannalta:Jansson, Tove: Muumit ja suuri tuhotulvaKuratomi, Chizuko: Otso-herran lauttaMikkanen, Raili: Histamiini rakentaa lautanTwain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
Valitettavasti en löytänyt yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen. Yksi mahdollinen syy on se, että ADHD:n tyyppisiä isokirjainlyhenteitä tuotetaan meillä englanninkielisistä sanoista usein erityisesti luonnontieteiden ja tekniikan alalla. On myös lyhenteitä, jotka ovat muodostuneet niin koodinluonteisiksi, että lyhenne tajutaan käsitteen varsinaiseksi ilmaukseksi ja tunnetaankin joskus paremmin kuin koko ilmaus. ADHD on juuri tällainen. Sen vahvuuksiin kuuluu myös yksitulkintaisuus jopa asiayhteydestä irrotettuna.Lähteet: Elina Heikkilä, Lyhenteet haltuun. – Kielikello 4/2009Sari Maamies, Milloin lyhenteitä tarvitaan? – Kielikello 4/2000
Omassa kirjastossamme on hyödynnetty Työturvallisuuskeskuksen (http://www.tyoturva.fi) tietopaketteja sekä Työterveyslaitoksen (http://www.occuphealth.fi/) julkaisuja (http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/julkaisu/julkluet/index.htm) Myös sivulla http://www.edu.fi/oppimateriaalit/tyosuo2.html on luettelo työsuojeluun liittyvistä julkaisuista.
Molemmista löytyy uudet perusteokset Tampereen kaupunginkirjastosta. Ne ovat Ari Hovin SQL-ohjelmointi (v.2002) ja Ari Rantalan PHP: web-ohjelmoinnin peruskirja (v. 2002).
Kirjojen saatavuutta ja mahdollista muuta kirjallisuutta aiheesta voit tarkastella sivulta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan linkistä HAKU. Laitat vain asiasanaksi SQL tai PHP ja saat luettelon teoksista. Tältä sivulta näkyy paitsi Tampereen kaupunginkirjaston myös muiden Pirkanmaan kuntien kirjastojen tilanne.
Tutkimustietoa aiheesta voi hakea esim. yliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannoista. Yhdistelmähaulla voi hakea vaikkapa asiasanoilla avohoito potilaat tai avohoito omaiset. Kokoelmatietokantoihin pääsee http://www.kirjastot.fi sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tieteelliset kirjastot. Helsingin yliopiston kirjaston Helka tietokannan osoite on http://wwls.lib.helsinki.fi/ Edellämainitut sisältävät myös graduja. Suomen kansallisbibliografiatietokantaan Fennicaan pääsee myös kirjastot.fi -sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tietokannat ja edelleen Fennica. Fennicassa ei ole graduja. Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda on asiakkaiden käytettävissä monien oppilaitosten kirjastoissa. Myös yleisten kirjastojen, kuten...
Suosikista löytyy hajanumeroita 1970-1980-luvuilta Varastokirjastosta. Mikrofilmeinä sitä ei kirjastoista löydy. Apu-lehden kanssa sama tilanne. Ilta-Sanomista löytyy mikrofilmejä 1970-1980-luvun lehdistä Pasilan kirjastosta.Noin vanhoja Iltalehden numeroita ei löydy missään tallennemuodossa kirjastoista. Kaikki saatavilla oleva materiaali mahdollista saada kaukolainoiksi. Kaukolainapyynnön voit tehdä joko Kyyti-Finnan kaukolainalomakkeella tai asioimalla lähimmässä kirjastossasi. Kirjastot aukeavat normaalisti 8.6. Nuo mikrofilmit joutuu lukemaan kirjastossa. Meillä voi tallentaa tarvitsemansa artikkelit muistitikulle ja tietysti muistitikulta voi tulostaa.
Kyseinen kuunnelma on Yleisradion tuotantoa. Heidän arkistoaineistoaan voi tiedustella tällä lomakkeella.Kirjallinen versio kuunnelmasta löytyy Kansalliskirjaston sekä Jyväskylän että Turun yliopiston kirjaston kokoelmista, joista sen voi tilata kaukolainaksi. Oulun kaupunginkirjaston kaukolainauslomake.
Kallion kirjasto kokosi tannoisina vuosina listan "Kallio kirjallisuudessa", joka löytyy enää Wayback machine -internetarkiston kautta: https://web.archive.org/web/20120823075923/http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/ Rajasin listalta 1920-1960-luvuille sijoittuvat kirjat:Aho, Elisabeth: Sisar: historiallinen romaani vuosilta 1918-1924. Otava 2011Bagge, Tapani: Sininen aave. Tammi 2011Björk, Marja: Posliini. Like 2008Cleve, Anders: Katukiviä. Otava 1960Hämä, Erkki: Jeesus oli vihainen. Neirol 2009Jääskeläinen, Seppo: Kulmat. Otava, 1999Kaipainen, Anu: Nuoruustango. WSOY 1989Lehtinen, Torsti: Kun päättyy Pitkäsilta. Karisto 1982Lyytikäinen, Toivo: Häkkilintu. Kesuura 1999Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi: hima Stadissa. Edico...
Valitettavasti en osaa vastata kysymykseen. Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta löytyy useampia John Donnen teoksia, löytyiskö niistä vastausta. Samoin yliopiston Melinda tietokannasta löytyy Donnen teoksia.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sdonne%20john__Orightresult_…
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Mikkelin kaupunginkirjaston Web-Origo-tietokannasta löytyy kankaanpainanta-asiasanalla 24 viitettä, mm. alla mainitut teokset. Kolme ensimmäistä kirjaa ovat mielestäni lähinnä oppikirjoja, neljäs kankaanpainannan harrastajille tarkoitettu opaskirja.
Forss, Maija
Värimenetelmät : Värjäys, maalaus, kankaanpainanta, 2000. - 239 s.
Asiasanat: tekstiilit : värit ; värjäys : menetelmät ; kankaanpainanta ; tekstiilit : värjäys ; värit : tekstiilit ; tekstiilit : maalaus ; kankaat : värjäys ; painomenetelmät
Forss, Maija
Tekstiilivärjäyksen uusia tuulia, 1993. - 226 s. Asiasanat: väriaineet ; värjäys : tekstiilit
Uusia ulottuvuuksia kankaanpainantaan : Kankaanpainamisen värimenetelmiä / toimittanut Kaarina Kellomäki, 1993. - 116 s. Asiasanat:...
Hei,
Vihdin pääkirjastosta sekä Kirkonkylän kirjastosta löytyy kysymäsi kirja. Voit tarkistaa kirjojen ja muun aineiston saatavuutta kirjaston tietokannasta internetistä osoitteessa http://vihti.verkkokirjasto.fi/
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelusta löytyy joitakin kuvia Kotkan Suulisniemestä:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&lookfor=suulisniemi&type=AllFields
Kotkan kaupunginkirjastossa on Kotkan kaupunginosista koottu leikekansio: Kaupunginosat : 12, Itäranta, Popinniemi, Sunila, Suulisniemi. Kotka. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
