1500-luvun historiasta löytyy hyvin kiinnostava teos Lappalainen, Mirkka, Susimessu : 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa. Siltala 2009. Se keskittyy erityisesti sisällissodan aikaan, mutta kuvaa myös yhteiskuntaa ja elämää Suomessa laajalti ennen noita 1590-luvun tapahtumia.
Suomi kuului siis Ruotsin valtakuntaan itäisenä osana ja täällä asusti suomalaisia, ruotsalaisia sekä myös kansainvälistä väkeä, saksalaisia ja virolaisia ja idästä venäläisiä sekä muitakin. Sisällissota käytiin Ruotsin (tulevan) Kaarle IX ja Juhana III:n pojan Puolan Sigismundin välillä, joten myös Puola on läsnä Suomenkin historiassa, suomalaiset kun taistelivat hänen puolestaan Kaarlea vastaan. Ajan suuria hahmoja on Klaus Fleming, joka oli...
a) Dollari oli (keskuspankeille ja hallituksille) kultaan vaihdettava valuutta ns. Bretton Woods-sopimusten perusteella aina elokuuhun 1971 saakka, jolloin USA lopetti dollarien lunastamisen kullalla. Kullan hinta on sen jälleen noussut rajusti. vuonna 1971 se oli 35 dollaria unssilta, viime viikkoina hinta on ollut 1200 dollarin tietämillä. Vuoden 1971 jälkeen maailman rahajärjestelmä on ollut irrallaan kullasta. Kulta on kuitenkin tavara, jota on hyvin helppo myydä, ja joka keskimäärin säilyttää arvonsa, ja siksi monet maat pitävät nykyäänkin hallussaan isoja kultavarantoja kriisiaikojen varalta. Mitään vakavaa keskustelua maailman rahajärjestelmän palauttamisesta kullan varaan ei ole 1970-luvun jälkeen käyty, ehkä siksi. Yksi syy tähän...
Kumpaankaan sarjaan ei, ihme kyllä, ole tulossa jatko-osia suomeksi tänäkään vuonna. Huntingtonin Korppikartanon salat -sarjaa julkaisee WSOY, sinne voi lähettää palautetta osoitteessa http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback
Darren Shanin sarja on puolestaan Tammen kustantama, Tammen palautesivu löytyy osoitteesta: http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=4470068733866…
Laissa valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22.12.1942/1030 säädettiin seuraavasti: "Naispuolisella viran tai toimen haltijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi oikeus saada kahden kuukauden virkavapaus täysin palkkaeduin." (9 §) Suomessa äitiysvapaan kesto säilyi noin kahdessa kuukaudessa vuoteen 1971 asti.
Lähteet:
Suomen laki. II. Suomen lakimiesliitto, 1966
Heikki Hiilamo, Akantappolaista isäkiintiöön : perhepolitiikan pitkä linja Suomessa ja Ruotsissa. Stakes, 2006
Myöhästymismaksu on Vaski-kirjastoissa 30 senttiä/laina/päivä ja enintään 9 €/laina.
Lasten- ja nuorten aineistosta ei peritä näitä päivittäisiä myöhästymismaksuja.
Kun lainaamasi aineisto on myöhässä viikon eli 7 vuorokautta, kirjasto lähettää siitä ensimmäisen muistutuksen.
Jos lainaamasi aineisto on myöhässä kolme viikkoa eli 21 vuorokautta, kirjasto lähettää siitä toisen muistutuksen.
Maksu ensimmäisestä muistutuksesta on 1,5 € ja toisesta muistutuksesta 3 €.
Jos et vieläkään palauta lainaasi, siitä lähetetään lasku. Laskutustavat ja -maksut vaihtelevat eri Vaski-kirjastoissa ja niistä kannattaa kysyä suoraan omasta kirjastosta.
Maksuja voi saada anteeksi hyvästä syystä, esimerkiksi lääkärintodistuksella tai näin...
Laila Kinnusen esittämän ”Kehtolaulun” ovat Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan säveltäneet Sammy Fain ja Jerry Seelen, tosin yhden viitteen mukaan kysymyksessä on kansansävelmä. Laulun alkuperäinen nimi on ”Hush-a-bye”, ja laulu on tullut tunnetuksi Michael Curtizin ohjaamasta elokuvasta ”The jazz singer” (1952). Joskus siitä näkyy käytettävän myös nimeä ”Lu lulla lu”. Laulun melodia perustuu otteeseen ranskalaisen säveltäjän Ambroise Thomas’n oopperan ”Raymond, ou Le secret de la reine” alkusoitosta.
Laila Kinnusen esittämän suomenkielisen version nimi on ”Kehtolaulu” ja se alkaa: ”Kuuletko laulun lapsonen”. Tämän sanoituksen on tehnyt Jyrki Lindström. Näillä alkusanoilla en löytänyt laulusta nuottia, mutta...
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja voi tutkia esim. tästä nettiosoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/
Teos "Akavalaiset työmarkkinat 2009" kertoo kohdassa INFORMAATIKKO, TIETOASIANTUNTIJA, KIRJASTONHOITAJA työllisyystilanteesta, että kirjastoissa työtilanne on kohtalainen. Sama netissä:
http://www.digipaper.fi/akava/29884/index.php?pgnumb=37
Kun on kirjastossa töissä, huomaa usein, että vakituista työpaikkaa joutuu odottamaaan sijaisuuksien jälkeen muutaman vuoden. Enemmän työpaikkavaihtoehtoja on niissä kaupungeissa, joissa kirjastoja on useita, esim. kaupunginkirjasto eri osastoineen ja lähikirjastoineen, ammattikorkeakoulun kirjasto ja yliopiston kirjasto.
Aiempia kysymyksiä/vastauksia voit katsoa...
Alla on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen englannin kielen oppikirjoja, joissa opetuskielenä on venäjä. Venäjän kieltä taitamattomana en pysty arvioimaan niiden laatua tarkemmin. Sijaintitiedot löytyvät Helmetin kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Samoutšitel anglijskogo jazyka / K. E. Ekkersli (2011)
- Utšimsja slušat i ponimat anglijskuju retš / Je. B. Karnevskaja, N. A. Pavlovitš, V. V. Lopatko (2010)
- Anglijskaja grammatika ot teorii k praktike : teorija, upraznenija, klutši / Je. G. Voronova (2007)
- 51 zolotaja anglijskaja formula / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Intensifikator vašego anglijskogo, ili, Anglijski za 3,5 dnja dlja utšivših - i zabyvših : (Sistema II) / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Samoutšitel anglijskogo jazyka :...
Violan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan tämä Jazzification-kappale löytyy vain lp-levyltä Finland goes international : suomalaista mutta kevyttä (EMI 5E062-34967, 1974). Violassa lp-levyn tekijäksi on merkitty Viihdeorkesteri. Tämä lp-levy on lainattavissa Rovaniemen, Kotkan ja Kouvolan kaupunginkirjastoista. Voit tilata sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi: kirjasto tilaa levyn ja voit lainata sen omasta kirjastostasi. Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida lp-levyjä. Jos sinulla ei ole lp-levysoitinta, kannattaa kysyä kirjastosta digitointimahdollisuudesta.
Pertti Virtarannan kirjassa Suomalaismetsissä lause oli Itä-Karjalasta lähtöisin olevan vanhan miehen sanoma. Kyseessä on siis jokin karjalan murre/kieli. Karjalan kielen sanakirjan mukaan djo tarkoittaa jo ja hambahatoi hampaaton. Valitettavasti käytössäni oleva sanakirjasarja päätty s-kirjaimeen, mutta osoitteessa http://www.veps.de/Sanasto/ olevan sanakirjan mukaan ynnäliine tarkoittaa koko, kokonainen. Ynnäh muistuttaa tuota sanaa, joten kontekstin perusteella voisi arvata, että lause on käännettynä suurin piirtein ”Minä olen jo täysin hampaaton”. Osoitteesta http://www.yourdictionary.com löytyy muuten lukuisia eri kielten verkkosanakirjoja.
Tollikka (tollikko, tollisko) tarkoittaa 'tolloa, tolvanaa' (Nykysuomen sanakirja), 'moukkaa, tolvanaa, tomppelia' (Suomen kielen etymologinen sanakirja). Se voi merkitä myös 'tavalla tai toisella kömpelötekoista t. kömpelönnäköistä esinettä' (Suomen kielen etymologinen sanakirja). Eri puolilla Suomea tollikaksi (tollikoksi, tolliskoksi) on kutsuttu mm. hevos- tai laahusharavaa, takarekeä, pienehköä vannehdittua puuastiaa ja tuikkulamppua.
Zhou (valtio, dynastia) on nykyinen suomalainen kirjoitusasu (pinyin-transkriptio). Samoin käytetään nimeä Dan (Tan on vanhempi Wade-Giles-transkriptio). Zhoun herttua Dan (Zhougong Dan) vaikuttaa ilmauksena korrektilta. Lähde : Huotari, Tauno-Olavi : Kiinan kulttuuri. Otava, 1999.
Mainittu Victor Hugon Kurjien sitaatti esiintyy alkuteoksen ensimmäisen osan seitsemännen kirjan (L'affaire Champmathieu) kolmannen luvun (Une tempête sous un crâne) alussa, toisessa kappaleessa. Ko. kohtaa ei valitettavasti löytynyt käsillä olevista kahdesta kirjan suomennoksesta jotka olivat kyllä lyhennettyjä, myöskään suomalaisista sitaattikokoelmista ei löytynyt kohdan käännöstä.
Katu on todellakin saanut nimensä lähellä sijainneesta lastenkodista. Kyseessä oli Helsingin rouvasväenyhdistyksen 1860-luvulla rakennuttama lastenkoti. Kadun nimi on ollut käytössä jo 1880-luvulla ja viralliseksi se vahvistettiin v. 1909. Rakennus toimi myöhemmin kansakouluna ja se purettiin 1970-luvun alussa uusien liikennejärjestelyjen tieltä.
Lähteet:
Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24. Helsinki 1970.
Kaija Ollila ja Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun – Helsingin vanhoja kortteleita. Helsingin Sanomat 1975. (s.194)
Tiistain Aamulehdessä Pirkanmaan Marttojen puutarhaneuvoja Heidi Ovaska kertoo yleisesti tuijan leikkaamisesta, että tuija sietää hyvin leikkaamista ja leikkaaminen aidaksi kannattaa aloittaa heti istutusta seuraavana vuonna. Aitaa leikataan joka toinen vuosi sivuilta, uutta kasvua jätetään joka leikkauskerralla pari senttiä, yhdellä kerralla leikataan enintään kahden vuoden kasvua. Oksia ei leikata vanhaan vuosikasvuun saakka. Tuija-aidan latvusta typistetään vasta kun aita on kasvanut haluttuun korkeuteen. (Aamulehti, tiistai 19.4.2011)
Luin jostakin, että timanttituija kestää leikkausta vielä paremmin kuin muut tuijat, siinä yhteydessä oli kuva spiraalimuotoon leikatusta
tuijasta. Valitettavasti en saa päähäni lähdettä.
Täällä...
MasterChef Australian ylijäävä ruoka ja tuoretuotteet menevät hyväntekeväisyyteen. Hyvin vähän menee biojätteeseen ja sekin kompostoidaan ja viedään MasterChef-puutarhaan. Tarkemmin voit lukea oheisesta 23.5.21 julkaistusta artikkelista..
https://www.news.com.au/entertainment/tv/reality-tv/masterchef-australi…
Yleisradion sivuston mukaan hautausmaan ulkopuolelle sirotellulle vainajalle saa pystyttää muistomerkin AVI:n luvalla.
https://yle.fi/uutiset/3-10013133
Aluehallintoviraston sivusto hautaustoimesta https://www.avi.fi/web/avi/vainajan-tuhka
Tervehdys kirjastosta,
Kirjastonhoitajan oli tällä kertaa vaikea löytää vastausta kysymykseesi kirjaston tietokirjahyllystä tai suomenkielisiltä verkkosivuilta.
Vastaus löytyi tällä kertaa englanninkielisiltä verkkosivuilta, jotka ovat tässä vastauksessa mukana.
Afrikannorsu on intiannorsua eli aasiannorsua kookkaampi. Niiden kärsien pituutta ei kuitenkaan kerrota erikseen, vaan yhteisesti todetaan että näiden norsujen kärsien pituus vaihtelee 6 ja 7 jalan välillä. Jalka on pituusmitta, joka suomalaisille tutummaksi metriksi muutettuna on 0,3048 metriä.
Norsun kärsä on pituudeltaan noin 1,83 - 2,13 metriä.
https://www.animalfactsencyclopedia.com/Elephant-facts.html
https://www.elephantsforafrica.org/elephant-...
Sain apua Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta heille iso kiitos! Tässä Kotuksen Kirsti Aapalan vastaus tiedusteluuni:
"Monissa muissa Euroopan kielissä näytetään tosiaan käytettävän pelkkää ilmausta ”Graal” (tai ”Gral”, ”Grail”) tai (suomennettuna) ”pyhä Graal”. Myös esimerkiksi 1900-luvun alussa ilmestyneessä Tietosanakirjassa (2. osa v. 1910) hakusanana on pelkkä Graal; samoin on v. 1932 ilmestyneessä Ison tietosanakirjan 2. osassa. Jossain vaiheessa 1900-luvulla Suomessa on ilmeisesti selvyyden vuoksi ryhdytty käyttämään pitempää ilmausta ”Graalin malja”. Graalin maljan taru ei liene ollut täällä vanhastaan yhtä tuttu kuin muualla Euroopassa.
Sanan graal alkuperästä kerrotaan esimerkiksi Online Etymology Dictionaryn...
Viola-tietokannan mukaan John D. Loudermilkin sävellyksestä This little bird on tehty kaksi levytettyä suomennosta, molemmat tosin samalla nimellä Pieni lintu. Tutumpi ja vanhempi (1966) on Saukin eli Sauvo Puhtilan Ankille tekemä suomennos, jota ovat käyttäneet myöhemmin monet muutkin, mm. Topi Sorsakoski.
Toisen käännöksen teki Vexi Salmi Kai Hyttisen albumille Tuulta purjeisiin (Finnlevy 1977). Tämä versio on julkaistu myös vuonna 1990 CD- ja kasettimuodossa kokoelmassa Kai Hyttinen.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Marianne Faithfulin tulkinta laulusta kahdelta CD-levyltä, The very best of Marianne Faithful ja North Country Maid.
Heikki Poroila
1880-luvun tietoa emme onnistuneet paikallistamaan, mutta
Pentti Laurilan kirjassa Soviet paper money fron csarist empire to our days 1895-1985 eli Neuvostoliiton paperirahat tsaarin ajasta nykypäiviin on sivulla 5 maininta, että Venäjän rupla sidottiin kultaan 19.6.1898 annetun asetuksen perusteella, setelit uusittiin ja annetaan arvo: 1 rupla = 0,774232 g puhdasta kultaa. Kirjan mukaan tähän aikaan 1 rupla vastasi 2,66 Suomen markkaa.
Tilastokeskuksen nettisivuilta löytyy Suomen markan rahanarvon kerroin vuosilta 1860-2001 linkistä http://www.stat.fi/til/khi/2007/khi_2007_2008-01-14_tau_001.html.
Eli sieltä saa kertoimen, jolla saa laskettua esim. vuoden 1898 markan arvon vuoden 2007 euroina.
