Näyttäisi siltä, ettei aiheesta löydy nimenomaisia tutkimuksia kirjastojen tietokannoista.
Väestöliitto ja Tilastokeskus ovat kuitenkin julkaisseet väestötutkimuksia ja -tilastoja. Ehkäpä kannattaisi kysyä lisätietoja sieltä:
http://www.vaestoliitto.fi/index.html
http://www.stat.fi/
Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai alueen kirjastoautosta esittämällä kirjastokorttisi ja virallisen, kuvallisen henkilötodistuksen. Kun Sinulla on tunnusluku, saat HelMet-kirjastojen palvelut monipuolisesti käyttöösi. Voit mm. lainata automaatilla, tarkastaa omia lainaustietojasi, uusia lainoja internetissä, varata aineistoa, lainata e-kirjoja. Tarvittaessa saat opastusta palveluiden käyttöön kirjastosta.
Jokaista sanaa ei todellakaan tarvitse kirjoittaa, vaikka pöytäkirjoja voidaankin tehdä monella tavalla. Tässä muutama malli:
http://edu.pudasjarvi.fi/~tuula/
http://www.ksl.fi/web/index.php?option=com_content&task=view&id=229&Ite…
http://www.tekniikka.oamk.fi/~tuijaj/suomen_kieli/kokouksen_asiakirjat…
Kirjallisuutta löydät kirjaston aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/. kirjoita hakuruutuun esim. sana kokoustekniikka ja tee haku.
Hei!
Valitettavasti kumpaakaan ei ole käännetty suomeksi. Abrantesin kirja on kyllä Vaasan kaupunginkirjastossa ruotsiksi nimellä Hundens språk från A till Ö.
Suomeksi löytyy Anders Hallgrenin Tunnista koirasi viestit -kirja, ehkä siitä olisi apua.
Koiran kieltä käsittelevät myös kirjat Handelman, Barbara : Koiran kieli ja käyttäytyminen sekä Sjöberg, Renee : Koiran kieli. Aiheesta löytyy myös dvd nimeltä Koiran kieli.
Kaikki mainitut kirjat ja dvd ovat esim pääkirjaston luonnontieteet ja tekniikka -osastolla.
Tällä hetkellä tuota linkkiä ei valitettavasti ole. Uudessa Helmet-haussa on valitettavasti vielä puutteita. Ilmoitan asiasta sivujen ylläpitäjälle, jotta uutuusluetteloon pääsi takaisin varauksen tehtyään.
Iisalmen kirjastossa selviteltiin asiaa. Kirjaston kokoelmista ei löytynyt keskuskansakoulun historiikkia tai muuten tietoa koulun opettajista. Koulusta löytyy jonkin verran tietoa Anja Tsokkisen kirjasta Iisalmen kaupungin historia 1930–1969.
Iisalmen kaupungin arkistoista löytyy enemmän tietoa kouluista esimerkiksi nk. kunnalliskertomuksista. Arkistopalvelujen yhteystiedot löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Asiointi-ja-neuvonta/Arkistopalvelut
Kysymääsi tarinaa tai runoa ei valitettavasti löytynyt. Se voi kuitenkin liittyä juuri kansanperinteeseen. Monien kansojen, myös suomalaisten, kansanperinteeseen liittyy ajatus linnunhahmoisesta sielusta. Uskomuksen mukaan linnut esimerkiksi vievät kuolleen ihmisen sielun tuonpuoleiseen, joka joidenkin kertomusten mukaan on kaiken hyvän maailma, lintukoto. Vainaja saattoi myös palata linnunhahmossa omaisiaan tapaamaan.
Nämä tiedot ovat peräisin Antero Järvisen kirjasta Linnut liitävi sanoja: romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä (1991) ja Marjo Meriluoto-Jaakkolan toimittamasta kirjasta Lennossa: suomalainen lintu historian siivillä (2012).
Tarkoitatko Helsingin kaupunginkirjaston etusivulla ( http://www.lib.hel.fi/ ) olevaa linkkiä "Tiedonhaku internetistä--tärkeimmät hakupalvelut ohjeineen"? Tämä linkki johtaa Yleisten kirjaston verkkopalvelujen sivulle (http://www.kirjastot.fi/ ). Siellä on tiedonhakuhakusivut, joille on koottu sekä koti- että ulkomaisia Internet-hakupalveluita, virtuaalikirjastoja sekä muita Internetin tiedonlähteitä. Sivulla on näihin suomenkielinen opastus ja hakulomakkeet. Opastuksessa on perustietoja palveluiden tekniikasta, hakuominaisuuksista ja kattavuudesta sekä suositusmaininta.
Kirjastokorttisi voimassaoloaika on päättynyt, kun olet täyttänyt 18 vuotta. Sinun pitäisi nyt käväistä jossakin Helmet-kirjastossa näyttämässä kirjastokorttisi ja henkilötodistuksesi, niin asiakastyyppisi vaihdetaan lapsesta aikuiseksi. Sitten voit taas käyttää kirjastokorttiasi.
Kortillasi olleet myöhästymismaksut on poistettu ilmeisesti siksi, että alle 18-vuotiailta ei myöhästymismaksuja peritä.
Hei!
Kukurtaja mainitaan Parnasson numeron 6-7 sivulla 35. Myyrmäen lehtisalissa ei tällä hetkellä voi käydä lukemassa lehtiä. Voit varata lehden noudettavaksi omasta lähikirjastostasi. Voit lukea lehden myös e-lehtenä E-magz -palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Lue_kotimaisia_elehtia_missa_ja_milloin_(184802)
Tarvitset kirjautumista varten Helmet-kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun. Voit lukea lehtiä yleisimmillä nettiselaimilla.
Olemme tutkineet meillä Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa olevat Paholaisen kirjeopisto-teokset ja niissä ei ole kuvitusta. Vanhin niistä on vuodelta 1950. Lisäksi katsoimme Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta, josta pitäisi löytyä tiedot kaikista suomennoksista ja painoksista (ainakin 1960-luvulta alkaen), ja niissä ei ole missään mainintaa kuvituksesta. Se yleensä mainitaa jos teoksessa on kuvitusta.
Lewisin romaanissa Suuri avioero on kuvituksena sekä piirroksia että Aleksandra Ionovan maalauksia. Saattaisiko tämä olla etsimäsi teos? Se on vuodelta 1970. Sitä on yksi lainattava kappale Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Vaikuttaisi siltä, että Teiskolan kartano on yksityisomistuksessa eikä yhteystietoja sen vuoksi löydy. Ehkäpä voisit ottaa yhteyttä Tampereen kaupunginarkistoon tai Teiskossa toimivaan Teisko-seuraan. Yhteystiedot löytyvät alla olevien linkkien takaa:
Tampereen kaupunginarkisto:
http://www.tampere.fi/kirjastotjaarkistot/kaupunginarkisto/asiakaspalve…
Teisko-seura:
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Lisätietoja:
http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/teiskola/teiskola.htm
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1249
http://www.teisko.fi/
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Jos tarkoitat jo todettua sepelvaltimotautia, voidaan sairautta hoitaa mm. ruokavaliomuutoksilla. Tietoa tästä esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00…
Mistään täsmäsulatuksesta artikkelissa ei kuitenkaan kerrota. Me kirjastolaiset emme kuitenkaan ole lääketieteen asiantuntijoita, joten asiaa kannattaa ehdottomasti kysyä lääkäriltä.
Hei,
voit tuoda kirjastolle kirjojasi. Katsomme ne läpi, onko meille tarvetta niille ja sen jälkeen ne menevät joko kokoelmaan tai siten myyntiin meidän kauttamme a 20 snt kpl.
Vaihtoehtoisesti kirjoja voi tuoda meidän kierrätyskärryymme, johon voi tuoda kirjoja ja myös ottaa muiden asiakkaiden tuomia kirjoja ilmaiseksi.
Hei! Sinulla ei ole varsinaisesti mitään pakottavaa syytä HelMet-järjestelmän asiakkuuden lopettamiseen ainakaan kirjaston puolelta. Helsingin kaupunginkirjasto on yleisten kirjastojen keskuskirjasto, joka myöntää kortin sitä tarvitseville Suomessa asuville. Voihan olla, että jossain vaiheessa tarvitsetkin Suomen yleisten kirjastojen suurinta kokoelmaa ja silloin voimassa oleva HelMet-kortti on hyvä olla.
Jos kuitenkin ehdottomasti haluat tietosi pois järjestelmästä, sinun täytyy ottaa yhteyttä johonkin HelMet-järjestelmän kirjastoon (kaikki yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helmet.fi). Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että joudut jotenkin todistamaan henkilöllisyytesi, koska kirjasto ei voi poistaa tietojasi noin vain...
Vaikuttaa siltä, että kyseessä ovat saman kakun eri nimitykset. Molemmat ovat suklaakakkuja, jotka jätetään sisältä pehmeiksi ja valuviksi. Suomeksi käytetään ainakin nimityksiä laavakakku ja suklaafondant. Suomenkielisiä reseptejä esim alla olevilla sivuilla:
https://www.kinuskikissa.fi/suklainen-laavakakku-chocolate-lava-cake/
https://www.pullahiiri.com/2012/03/taas-toteutetaan-blogilukijan-toive.html
https://www.valio.fi/reseptit/suklaafondant---resepti/
https://www.arla.fi/reseptit/kardemumma-suklaafondant/
Kyseessä on varmaankin Bo Carpelanin runo Rastaan laulu, Koltrastens sång, joka alkaa riveillä ”Tuulessa tulee vastaan / laulu mustarastaan”. Runo on kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora, 1988 ja sen on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Tässä muutama talvinen tarina:
Valon pilkahduksia (Oppian 2023)
Marklund, Liza: Halkovaras
Knausgård, Karl Ove: Talvi
Maxence Fermine Lumi (n. 100 sivua)
Elisa Shua Dusapin Sokcho talvella (n. 150 sivua)
Capotella on Aamiainen Tiffanyllä -kirjassa myös muita novelleja, mm. Joulumuisto, joka on marras-joulukuun alkutalveen sijoittuva nostalginen tarina.
Benno A. Piispasen kirjassa Näkymätön käskijä ja muita kertomuksia (WSOY, 1928) on Punainen jumalankuva -novelli, jossa reellä ajettiin pakkasessa pakoon susilaumaa (kauhuelementtejä, ei sovi perheen pienimmille).
Etsitkö tietoa jo Finna.fi -hakupalvelusta? Tässä esimerkkihaku sahateollisuus 1800-luku ja kielivalintana ruotsihttps://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=sahateollisuus&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22swe%22tai puutavarakauppa 1800-luku ja kielenä ruotsi:https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=puutavarakauppa+1800-luku&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22swe%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascOlisiko näistä mitään apua?
