Etsin tietoa kirjastojen välisen sähköpostilistan kautta. Eräs kollega ehdotti norjalaisen Tore Renbergin romaania Huomenna nähdään, vaikka aivan kaikki yksityiskohdat eivät täsmää. Kirjailija on muusikko ja kirjan aihe liittyy rikollisuuteen. Kirjan jatko-osa on nimeltään Iskuja joka suunnasta.
Tässä linkki kustantajan sivulle, jossa on lyhyt kuvaus kirjasta https://like.fi/kirjat/huomenna-nahdaan/ .
Suomen yleisten kirjastojen tilastot on luettavissa sivulta https://tilastot.kirjastot.fi. Kun Helmet-kirjastot: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdistetään samaan taulukkoon, voi todeta, että henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmaistuna on yhteensä 836,25 henkilötyövuotta vuonna 2018.
Pasilan kirjaston johtaja,Tiina Tarvonen, kertoi että Pasilan kirjaston osalta, seudullinen Helmet-kirjavarasto mukaan lukien, henkilöstön määrä on tällä hetkellä yhteensä 31. Luku käsittää Helsingin kaupunginkirjastoon vakinaisessa työsuhteessa olevat ja heidän sijaisensa. Lisäksi Pasilan kirjastossa työskentelee työllistettyjä, eripituisia jaksoja harjoittelijoita, työkokeilijoita ja kirjastoalan...
Varhaisin tunnettu nenän kautta käytetty päihde oli jauhemainen tupakka eli nuuska. Sitä, kuten myös poltettavaa tupakkaa, käyttivät tiettävästi ensimmäisenä Etelä-Amerikan alkuperäiskansat. Kumpikin käyttötapa tuli Eurooppaan 1400-luvulla ensimmäisten löytöretkeilijöiden mukana.1600-1700-luvuilla nuuskaaminen oli muodikasta ylemmissä yhteiskuntaluokissa, ja sillä uskottiin olevan myös suotuisia terveysvaikutuksia. Nykyään ainakin Suomessa tunnetumpi tuote on kostea, suun limakalvojen kautta vaikuttava nuuska, mutta nenänuuskaakin käytetään edelleen.
Lähteet:
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/snuff
Wired.com: https://www.wired.com/2009/06/snuff/
Ota yhteyttä vaikka omaan lähikirjastoosi. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voit maksaa kadonneen aineiston korvausmaksun verkossa. Sinun pitäisi kuitenkin ensin ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta korvattava aineisto lisätään maksuihisi. Verkkomaksaminen edellyttää myös sitä, että kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku. Voit myös käydä korvaamssa kadotetun aineiston paikan päällä kirjastossa. Mikäli on kyse uusista kirjoista, voit korvata kadonneet kirjat hankimalla uudet vastaavat tilalle.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…(51687
Kyseessä voisi olla Anja Kohosen Nerokas nolla (Kirjapaja, 1998):
Kun luet tämän tositarinan Anjasta, mietit ehkä, onko mahdollista nähdä ihmisten ja esineiden katoavan ja taas ilmestyvän ja olla kuitenkin kuin kuka tahansa meistä.
Jo koulussa tulkkina toiminut Anja on päässyt unelmiensa ammattiin kustannuslaskijaksi Euroopan neuvostoon, mutta silti hän näkee usein television uutistenlukijan pään lähtevän lentoon.
Anja menee Ranskassa silmälääkäriin hankkiakseen ajokortin, mutta saakin tietää olevansa lääketieteellinen ihme. -- Niin uskomatonta ja ihmeellistä voi elämä olla, kun näkee koko maailman toisin kuin muut.
Kirjan jälkisanoissa neuropsykologi ja psykoterapeutti Ritva Laaksonen kirjoittaa: "Tuntui paradoksaaliselta, että Anja...
1940-1950-luvuilla valuuttasäännökset muuttuivat lähes vuosittain tai jopa useita kertoja vuodessa.
Päivikki Lehto-Sinisalon julkaisussa Valuutansäännöstelyn vuosikymmenet on kuvattu valuutansäännöstelyn laajuutta eri vuosikymmenillä ja liitteissä on lueteltu kaikki toimenpiteet.
1940-luvun toimenpiteet alkavat sivulta 40, ja niissä on kerrottu mm. kuinka paljon suomalaisia seteleitä tai metallirahoja matkalle saattoi eri vuosina ottaa mukaan ja miten paljon ulkomaan valuuttaa sai viedä tai tuoda maahan.
Esim. sotien välisenä aikana lokakuussa 1940 maasta sai viedä 100 markkaa metallirahoina. Suomen Pankilla oli oikeus myöntää lupia matkakustannuksia vastaavan rahamäärän vientiin. Sotien jälkeen summat alkoivat vähitellen kasvaa:...
Bo Carpelanin runon Lumen tuoksu (Doften av snö kokoelmasta Minus sju, 195a) on suomentanut Tuomas Anhava.
Voit lukea suomennoksen teoksesta Bo Carpelan: Elämä jota elät : Valikoima runoja vuosilta 1946 - 1973 (suom. Tuomas Anhava).
https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.27302?sid=3826413584
Se on tullut juuri kauppoihin myyntivideona ja Dvd:nä. Kirjaston valintalistoille se tulee varmaan pikimmiten, ja sen jälkeen kirjastoihin lainattavaksi.
Englanti-suomi-suursanakirja, kirjoittanut Raija hurme, Maritta Pesonen ja Olli Syvänoja, 2003 on erittäin laaja ja hyvä. Hyvä yksikielinen englannin kielen sanakirja on Concise Oxford English dictionary.
Kun järjestelmä antaa poikkeavan eräpäivän, siihen on aina jokin syy. Tässä tapauksessa todennäköisesti jonkun kirjaston lyhytaikainen remontti tai vastaava tilapäinen syy. Järjestelmä ei sakota tällaisessa tapauksessa, kunhan lainan palauttaa annetun kahden kuukauden sisällä.
Heikki Poroila
Vuonna 1963 ei ilmestynyt ekonomimatrikkelia. Lähimmät vuodet ovat Ekonomit 1962 ja Ekonomit 1965 -matrikkelit. Ne ovat luettavissa Helsingin Pasilan kirjastossa ja Kauniaisten kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1019972__Sekonomi*%20matrikkeli*__P0%2C9__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1019973__Sekonomi*%20matrikkeli*__P0%2C8__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Ainakin kuntien päättäjiä on osallistunut vammaisjärjestöjen tapahtumiin, joissa on voinut testata pyörätuolilla liikkumista kaupungilla. Yle uutisoi (22.10.2015) Kemin seudun invalidien tempauksesta ja Lapuan Sanomat kertoi (19.5.2016) Lapuan vammaisneuvoston esteettömyystapahtumasta:
https://yle.fi/uutiset/3-8399733
https://www.lapuansanomat.fi/uutiset/kyse-on-hoksaamisesta-ja-toisen-as…
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
Hagelstam
Bukowskis
Helander
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Sanoja oli Niilo Tarvajärvi, oman aikansa radio- ja televisiopersoona.
Yle Areenassa löydät näytteitä hänen ohjelmistaan hakusanalla Niilo Tarvajärvi.
Muistelmia sisältävät seuraava kirjat :
Tarvajärvi, Niilo Tarvan mustelmat Lehmus 1964
Tarvajärvi, Niilo : Satu maista Kauppiaitten kustannus 1989
Vanha valssi on alun perin kansanmusiikkia, jolloin sen tarkkaa sävellysajankohtaa on vaikea määritellä. Kappale on ollut tunnettu 1900 -luvun alkuvuosikymmeninä, ja sävelmä on merkitty useampaan kertaan muistiin eri puolilla Suomea. Sävelmä löytyy mm. Ilmari Krohnin vuosina 1989-1933 kokoamasta Suomen Kansan Sävelmiä teoksesta. Kyseiseen teokseen perustuva digitaalinen aineisto, suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto, löytyy osoitteesta Suomen Kansan eSävelmätVanha valssi on ollut jouhikolla tai viululla (myöhemmin myös muilla soittimilla) soitettua pelimannimusiikkia. Edellä mainitun digitaalisen aineiston muistiin merkittyjä sävelmiä löytyy mm. vuosilta 1912-1925.
Kaipaatko kirjaa englanniksi vai suomeksi? Riordanin englanninkielinen kirja ”Percy Jackson and the Last Olympian” löytyy jo HelMet-kirjastoista sekä painettuna kirjana että CD-äänikirjana. Tällä vastaushetkellä tosin kaikki kappaleet ovat lainassa ja niissä on varauksia, mutta voit toki laittaa itsesi varausjonoon mukaan, jotta kirja tulee aikanaan. Tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä kirjan nimellä.
Suomeksi Riordanin teosta ei ole vielä ilmestynyt. Kustantaja on ilmoittanut tuon nimellä ”Jumalten sota” julkaistavan kirjan ilmestymisajankohdaksi 15.6.2010, joten joskus tuon päivämäärän jälkeen kirjaa voi odotella ilmestyvän kirjastoonkin, ellei kirjan julkaisu viivästy suunnitellusta. Kirjastoon...
Joitakin yksittäisiä numeroja saattaa HelMet-kirjastoista löytyä vielä vuosilta 2010 ja 2011, mutta pääsääntöisesti useimmat kirjastot säilyttävät kuluvan ja edellisen vuoden numerot.
Frank-monihaun mukaan muualta Suomesta saattaa saada yksittäisiä vuoden 2009 numeroita tilaamalla. Kaukopalvelutilaus muualta Suomesta maksaa neljä euroa / nide. Myös Suomen Kansalliskirjasto säilyttää vanhat numerot, mutta niitä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Yleensä suojelijana tuntuu olevan joku tunnettu henkilö, jolla on arvovaltaa. Usein suojelijat ovat politikkoja, mutta esimerkiksi osoitteessa http://www.pirkanpojat.com/requiem.html mainitun Requiem-tapahtuman suojelijana on toiminut Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen, joka ei ole poliitikko mutta muuten arvovaltainen henkilö.
Kyse on kai aika pitkälti sitä, mitä suojelijan nimeämisellä halutaan saada. Yleensä suojelijan merkitys lienee siinä, että hän saattaa tuoda tapahtumalle näkyvyyttä omalla tunnettavuudellaan. Ei liene aivan huono veto valita joku tapahtuman alan tunnettu henkilö, kuten esimerkiksi osoitteessa http://www.visithelsinki.fi/fi/juuri-nyt/tapahtumia/dekkari-festivaali-… mainitussa Dekkarifestivaalissa,...
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta ei löytynyt kirjallisuutta, joka kertoisi suoranaisesti konseptijohtamista tai konseptikäsikirjasta. Markkinointiin ja tuotekehitykseen liittyvää kirjallisuutta meillä tietenkin on. Tietoa kysymistäsi asioista löytyy oletettavasti parhaimmin yliopistokirjastoista. Mikäli asut Vaasassa, sinun kannattaa mielestäni ensisijaisesti kääntyä Tritonian puoleen. Vaihtoehtoisesti voit tulla meille, jolloin pyrimme paikallistamaan konseptijohtamisesta ja konseptikäsikirjasta kertovaa tietoa ja mahdollisuuksien mukaan kaukolainaamaan sitä sinulle.
