Keskiaikaista musiikkia löydät Helmetistä seuraavalla tavalla:
Kun aloitat haun, kirjoita Helmetin aloitussivulle sana keskiaika ja valitse heti sen alapuolella lukeva "tarkenna hakua". Klikkaa tästä ja seuraavaksi tulee valikoita esimerkiksi aineiston ja kielen mukaan. Aineisto-valikkoa klikkaamalla saat esille eri aineistolajeja, joista valitset cd-levyn. Sitten painat vain kohtaa "hae".
Keskiaikaa käsittelevien kirjojen hakeminen tapahtuu samalla tavalla. Aineistovalikosta valitset silloin kirjan.
Nämä tiedot ja muutakin löydät esimerkiksi Suomen ulkoministeriön sivuilla. Uskontojen jakauma on kohdassa Yhteiskunta, kulttuuri ja media.
http://www.formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=17213&culture=f…
Martinex on ostanut Pelikon peliliiketoiminnan vuonna 2003. Martinexilta saimme kysymykseen pelikorttien iästä ja kuvittajasta seuraavan vastauksen:
"Hullunkuriset perheet kuuluu 6 eri lasten pelikortin sarjaan.
Näistä 3 on Kristina Tilgmannin käsialaa, loput 3 Peliko on piirrättänyt eri taiteilijoilla tilaustyönä.
Kuviin ei ole näin jäänyt kuvittajan nimeä.
Nämä ko. kortit ovat jostain 60-70 luvulta.
Täysin varmaa tietoa ei ole."
Merisulat (Sea pens) ovat korallieläimiä, jotka kuuluvat polttiaiseläimiin. Näillä yksinkertaisilla eläimillä ei ole selkärankaa, mutta niin kuin yleensä korallit, nämäkin muodostavat noin 40 cm:n runkokuntia. Lähimpänä Suomea merisulkia löytyy Norjan rannikolta. Ks. Merisulat. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Merisulat
Kyseessä on portugalilainen vaha-animaatio Eloisat esineet (Livfulla ting), jota esitettiin Ylen TV-2:ssa vuonna 2008. Sarjan portugalinkielinen nimi on As Coisas Lá de Casa ja englanniksi sitä on esitetty nimellä Home thing. Osat ovat muutaman minuutin pituisia.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/6007243
Yle Arkisto
Hamstereista saat tietoa esimerkiksi kirjoista Alderton: Pikkujyrsijöiden hoito ja Fritzsche: Hamsterit. Ne kertovat asiasta seuraavaa: Hamsterit on parasta pitää yksin, niin ne elävät luonnonvaraisestikin. Vain jos haluat jälkikasvua, kannattaa hankkia uros ja naaras. (Alderton, s. 61 ja Fritzsche, s. 11). Lisää tietoa saat kyseisistä kirjoista.
Contemporary Authors –tietokanta (sis. tiedot yli 120 000 kirjailijasta) antaa tuloksesi 446 eteläafrikkalaista kirjailijaa, kun hakuehtona on kansallisuus. Tietokantaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Hieman suppeampia listauksia eteläafrikkalaisista kirjailijoista antaa englanninkielinen Wikipedia (vapaa netti-tietosanakirja) osoitteista
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_African_writers ja http://en.wikipedia.org/wiki/Category:South_African_writers tai Google-hakuna (south african writers wikipedia).
Helmet-tietokannasta ei saa listauksia kirjailijan kansallisuuden perusteella. Mainittakoon tässä muutamia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia löytyy myös Helmet-aineistohausta: Peter...
Nimenmuutos vaatii käynnin jossain HelMet-kirjastossa, koska myös kirjastokorttisi vaihdetaan uuteen. Tarvitset uudella nimelläsi olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Uusi kortti ei maksa mitään.
Ylen Elävän arkiston ohjelman Suomalaiset emigrantit Neuvostoliitossa mukaan Suomesta loikkasi 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon 12 000 -15 000 ihmistä. Aiheesta on kirjoitettu paljonkin. Alla linkit Ylen arkistoon, Aamulehden uutiseen aiheesta (Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa, 26.12.2016), josta löytyy mm. luetteloa lähteneistä paikkakunnan mukaan ja Suomen humanistiverkko Agricolan sivuille (Johanna Pörhölä, Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita, 27.6.2018), josta löytyy myös lisää lähteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaiset-emigrantit-neuvostoliitossa
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/neuvostoliittoon-loikkasi-20-ja-30-...
Hei, kuntien kielisuhteista löydät tietoa Kuntaliitolta: https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietoa-kunnista-ja-kuntayhtymista/kaksikieliset-kunnat. Vanhempia tietoja kuntien kielistä löydät Suomen tilastollisista vuosikirjoista Tilastokeskuksen julkaisuarkistosta: https://otos.stat.fi/home. Esimerkiksi vuoden 1995 tiedot kuntien kielistä löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1995 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023013124933), taulukosta 30. Valitettavasti aikasarjaa 1990-luvun alusta lähtien kuntien kielisuhteista ei ole julkaistu. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston (https://stat.fi/tilasto/vaerak) tietokantataulukoista löydät kuitenkin aikasarjatietoa kuntien väestöstä äidinkielen mukaan vuosilta 1990–2024...
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on luokassa 84.2 (suomenkielinen kertomakirjallisuus). Pääkirjastossa kirjaa on sekä aikuisten että lasten- ja nuortenosastolla. Seitsemän veljestä löytyy myös kirjastoautosta sekä sivukirjastoista.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Olen löytänyt kaksi teosta, joista mahdollisesti voisi olla apua tämäntyyppisen kirjaston perustamisessa:
Guidelines for libraries serving hospital patients and the elderly and disabled in long-term care facilities / compiled by a working group chaired by Nancy Mary Panella under the auspices of the Section of Libraries Serving Disadvantaged Persons
Julktiedot The Hague: International Federation of Library Associations and Institutions, cop. 2000
(IFLA professional reports, ISSN 0168-1931 ; 61)
Kovaa vääntöä laidassa vai yhteistoimintaa? : raportti vanhusten ja muiden erityisapua tarvitsevien kirjastopalveluista Helsingin kaupunginkirjastossa / työryhmä: Leena Haapkylä .. et al.
Julktiedot Helsinki : Helsingin kaupunginkirjasto, 1996...
Kenties ohjelmassa on yhdistetty kaksi lastenlaulua: Kirppu ja härkä ja Kärpänen istui polvella? Kärpäslaulussa istuinpaikkaa voidaan vaihdella leikin toiminnan mukaan.
Homer Simpson on ihmisen kaltainen sarjakuvahahmo, jonka persoonaan voi perehtyä vaikka Wikipedian kautta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Homer_Simpson#Persoonallisuus
Valittevasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista sarjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Etsin mm. Kavin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Takahuoneen kollegion palaverissa esiin nousivat Olli Jalonen, Anni Kytömäki ja Pierre Lemaitre. Perusteluina kollegat mainitsivat mm. perinteisen ja klassisen suuren draaman kerronnan.
Asiasanoilla aidat tai portit löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 useita teoksia. Koska monet niistä ovat lainassa, emme pysty tarkistamaan, sisältävätkö ne juuri kysymänne kaltaisia aitoja tai portteja. Paikalla olevista koristeellisia aitojen ja porttien kuvia on ainakin kirjassa Mandel: Wrought iron.
Kirjastossa on käytettävissä myös Aleksi -niminen artikkelien viitetietokanta, josta voi etsiä aikakauslehtiartikkeleita samoilla asiasanoilla.
Asialla on voinut ollat käpytikka. Birdlife-sivustolla kerrotaan, että joskus tikka alkaa hakata rakennuksia. Lähes aina kyseessä on yleisin tikkamme käpytikka. Tikat hakkaavat puuta ja muita materiaaleja kolmesta syystä. Ne joko kuuluttavat reviiriään rummuttamalla, etsivät ravintoa tai rakentavat itselleen yösijaa, jos niiden vakituisesti käyttämä paikka on esimerkiksi muuttunut epäsopivaksi.
Lähde: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/faq-linnut_ja_ihminen.shtml#tikka
Etsimäsi artikkeli oli Hämeen Sanomissa 19.5.2012, sivulta 22. Sen on kirjoittanut Osmo Pekonen. Pälkäneen kirjastossa ei toukokuun lehtiä enää ole. Lähimmät lehteä säilyttävät kirjastot ovat Tampereen ja Hämeenlinnan kirjastot. Voit myös pyytää artikkelin kaukolainaksi omasta lähikirjastostasi.
