Kyse on sen verran vanhasta teoksesta että mistään kirjakaupoista sitä ei enää löydy. Kannattaakin kysellä antikvariaateista! Myös verkossa löytyy kootusti antikvariaattien kokoelmia, puutelistalle voi esimerkiksi lähetttää kyselyn, jos ei löydy juuri sitä mitä itse etsii.
https://www.antikka.net/
https://www.antikvaari.fi/
Myös Facebookin erilaisissa kirppis/lastentarvike/kirjaryhmissä voi kysellä, aina voi löytyä joku, jonka hyllystä kirja tarpeettomana löytyy!
Rovaniemen pääkirjastossa on varattavia kokoustiloja. Varauksia voi tehdä omilla tunnuksilla (kirjastokortin numero ja pin-koodi) varaamon kautta osoitteessa https://varaamo.lapinkirjasto.fi/search?date=2020-09-11&purpose=work-alone-or-in-pairs&unit=av5yzpiibbiq
Lisäksi kirjastoissa on mahdollista työskennellä esim. lukutiloissa. Kirjaston henkilökunnalta voi kysyä paikan päällä lisää.
Nuotissa "Lauluportit lapsille" (Aikamedia, 2014) on "Iltalaulu", joka alkaa: "Vielä säteet taivaan rantaa purppuroi". Nuotin tietojen mukaan myös sanoituksen tekijä on tuntematon. Myöskään äänitteiden tiedoista ei löydy tekijän nimeä. Laulu on levytetty myös nimellä "Tuutulaulu". Alkusanoissa on vaihtelua: "taivaan rantaa" tai "taivaanrantaa" tai "taivaan rantaan" tai "taivaanrantaan".Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kaksi ruotsinkielistä kirjaa:
Aust, Stefan: Baader-Meinhof, sju år som förändrade förbundsrepubliken, 1990
Meinhof, Ulrike: Ulrike Meinhofs förbjudna tänkesätt, 1976
Aiheesta kerrotaan myös romanissa Theres, kirjoittajana Steve Sem-Sandberg sekä elämänkertateoksessa EigenSinnige Frauen, tekijänä Dieter Wunderlich 2000
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Tulossa on kirja Kun punainen armeijakunta iski: saksalaisterroristit Tukholmassa 1975, tekijöinä Dan Hansen ja Jens Nordqvist. Kirja ei ole vielä saatavissa kirjastosta.
Shakespearen näytelmän Richard III ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Paavo Cajanderin suomennokset löytyvät seuraavista laitoksista.
Shakespeare, William:
- Dramoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1897
- Draamoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1920
- Draamat, osa 4, WSOY [1919]-1944
- William Shakespearen kootut draamat, osa V, WSOY 1950
- Kootut draamat, osa 5, Porvoo 1958
Matti Rossin suomennokset ovat ilmestyneet seuraavina laitoksina.
Shakespeare, William:
- Rikhard III, Tammi 1977, ISBN 951-30-4043-7
- Rikhard III, Yleisradio 1985
- Rikhard III, WSOY 2004, ISBN 951-0-29490-X
Tiedot löytyvät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jonka osoite on https://finna.fi .
Sukeltajaliitto on julkaissut v. 2014 kirjan Sukeltajan vesiluonto.
Meren vedenalaista elämää löytyy mm. kirjasta Meren aarteet ja Meren lumo. Muuta vedenalaista elämää sisältää ainakin myös teos Vedenalainen Suomi.
2010-luvulla ilmestyneitä kalakirjoja ovat mm. Suomen ja pohjolan kalat, Suomen kalalajien tunnistusopas ja Suomen kalat. Kirjasta Vesikirppu ja sudenkorento löytyy kuvia vesistöjen pieneliöstöstä.
Helmet-haussa käytin mm. seuraavia hakusanoja: vedenalainen luonto, vesikasvillisuus, vesieläimistö sekä suomen kalat, joilla voi etsiä lisää lähdeaineistoa.
Lähetin kysymyksesi Turun kaupunkiarkeologian tutkijalle Tanja Ratilaiselle, joka vastasi näin:"Tätä ihmetelläänkin usein. Kaupungeissa on ollut useita tulipaloja, joissa rakennuksia on tuhoutunut tai niitä on myös purettu uudistusten tieltä. Uusia rakennettaessa on siivottu pahimmat jäljet pois ja usein maahan on jäänyt alimpia perustuskiviä ja hirsiä joiden päälle sitten on rakennettu uutta. Lisäksi ihmistoiminta on muutoinkin tonteille ja kaduille tuottanut kaikenlaista jätettä, jota toki on siivottukin pois, mutta pikkuhiljaa tontit ja katutasot ovat kerrostuneet/kohonneet aikaisempien jäätyä pois käytöstä ja uutta päälle rakennettaessa. Hapettomissa, kosteissa ja tiiviissä kerrostumissa ei tapahdu myöskään maatumista samalla tavalla...
Tässä listattuna romanttisia kirjoja, joissa on hevosia:Lyla Sage: Done and Dusted Takaisin satulaan (2025, aloittaa Rebel Blue -ranch -sarjan)Elsie Silver: Täydellinen (2025, aloittaa Chestnut Springs -sarjan)Jojo Moyes: Tähtien antaja (2020) Elina Aaltonen: Älä anna minun pudota (2020), Anna minun tuntea taas (2021), Älä yritä suitsia minua (2024)Veera Nieminen: Kottikärrykaruselli (2022)Marianne Roivas: Rakkaudesta lajiin (2022)Nicholas Evans: Hevoskuiskaaja (1998)Nora Roberts: Rehellinen petos (1996) Johanna Marttila: Helkalan kartano -sarja (ensimmäinen osa Reipas tyttö saa paikan, 1987)
Valitettavasti Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy hakuteosta tai sanakirjaa, josta löytyisi etsimänne kasvin suomenkielinen nimi.
Kuten Uuden Seelannin Department of Conservation-viraston virallisilla sivuilla
(http://www.doc.govt.nz/Conservation/001~Plants-and-Animals/002~Native-P… ) todetaan, kyseessä on harvinainen kasvi. Samalla sivulla mainitaan myös, että kasvista käytetään myös nimitystä Wood Rose. Millekään näistä hakusanoista ei kokoelmistamme löytynyt vastinetta. Harvinaisuutensa vuoksi kasville ei edes välttämättä ole suomenkielistä nimeä.
Muita jatkohakumahdollisuuksia on mm. Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvitietokanta osoitteessa http://128.214.176.200/FMPro?-db=Kasvitietokanta.FP3&-...
Pienetkin lapset kuuntelevat mielellään runoja ja loruja, varsinkin jos niihin liittyy jokin leikki tai laulu. Monet kirjastot ovat koonneet sivuilleen tietoa ja suosituksia lasten runoista. Vaikkapa näiltä sivuilta löytyy hyviä vinkkejä:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/lasten/kirjat.aspx?TopicID=3
http://w3.kirkkonummi.fi/kirjasto/lorut/index.htm
http://www.runoraitti.fi/index2.htm
Helsingin sanomien verkkoliitteen sisällysluettelon mukaan Anssi Miettisen blogi Kuukausiliitteestä, päivää, jossa tehtiin lehtijuttu ilmestyi Helsingin Sanomien verkkoliitteessä 14.9.2005. http://www.hs.fi/extrat/vainverkkoliitteessa/2005. Valitettavasti sitä ei enää löytynyt verkkosivuilta.
Minni Niemelän vuonna 2006 Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittamisen aineopintoihin liittyvän proseminaaritutkielman
Bloggaan - siis olen! Blogikirjoittamisen vaikutus identiteettiin mukaan Helsingin Sanomien Kuukausiliite julkaisi marraskuussa 2005 Anssi Miettisen jutun blogeista ja lanseerasi samaan aikaan joukon toimitusten ja toimittajien omia blogeja. http://www.hernekeppi.fi/bloggaan_siis_olen.pdf
Artikkeli Muotitytöt, joka käsittelee...
Suomen yleiset kirjastot ottavat mielellään vastaan sellaisia lahjoituksia, jotka sisältävät tarpeellista, kirjastosta puuttuvaa tai huonosti tarjolla olevaa aineistoa. Sen sijaan kirjastot eivät halua "tarpeetton" eli sellaista aineistoa, jota on kokoelmissa jo riittävästi.
Kannattaa ottaa yhteyttä oman lähikirjaston johtajaan ja kertoa hänelle, mitä kirjoja voisi kirjastolle lahjoittaa. Kirjastojen johtajilla on asiantuntemusta arvioida, onko lahjoitukselle tarvetta vai ei.
Jos kirjasto ei tarjottuja kirjoja tarvitse, siitä ei kannata pahoittaa mieltään. Kaikilla on tilanahtautta, jota ei haluta pahentaa tarpeettomalla aineistolla. Mutta aina voi ottaa yhteyttä ja tarjota :)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tätä asiaa on syytä kysyä suoraan Kelasta. Kelan sivut löytyvät täältä,http://www.kela.fi/ ja erityisesti eläkeläisille on kerätty tietoa tänne, http://www.kela.fi/elakelaiset, sivun alalaidassa on Kysy kelasta -linkki. Ylipäätään kansalaisten virallisia neuvontapalveluita löytyy sivulta http://www.kansalaisneuvonta.fi/.
Videoelokuvien luetteloissa, jossa on myös hakemistot näytelijöiden mukaan, ei löydy kyseisten näyttelijöiden elokuvia videona ( esim. Leonard Maltin's movie and video guide 1999).
Jos haluat tietää elokuvien nimiä, joissa he ovat näytelleet, niin esim. kirjassa: Katz, Ephraim: The Macmillan international film encyclopedia. 3rd ed 1998, on manittu molemmmat näyttelijät ja elokuvat. Pola Negri löytyy useammastakin hakuteoksesta. Kirjastojen luetteloista ei näyttelijöiden mukaan löytynyt myöskään heidän elokuviaan videona.
Björn Landström on kuvittanut paljon lastenkirjoja ja 1940- ja -50-luvuiltakin on monia: Prinsessa Ruusunen (1944), Kuvataiteen satuja (1945), Arvid Lydeckenin Tähtisilmä (1948) ja J. M. Barrien Peter Pan (1954). Prinsessa Ruususen ja Tähtisilmän ruotsinkielisissä painoksissa on myös hänen kuvituksensa. Teokset ovat nimeltään Sagan om prinsessan Törnrosa ja Stjärnöga. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyvät Kuvataiteen satuja ja Barrien Peter Pan. Kirjat ovat lainattavia.
Oulun seudun ammattikorkeakoulussa on tehty vuonna 2003 opinnäytetyö lastenkirjastotyöstä:Berg, Kaisu - Soikkeli, Elissa, Tutkimus lastenkirjastotyöstä Suomessa. Oulu, 2003.AMK-opinnäytetyö : Oulun seudun ammattikorkeakoulu, kaupan ja hallinnon yksikkö, kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma. Opinnäytteen lopussa on melko kattava lähdeluettelo aiheesta. Se löytyy Oulun Ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Lastenkirjastotyön nykynäkymiä esittelee myös Vuokko Blinnikan artikkeli ”Uudistuva lastenkirjastotyö” teoksessa Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia (Tammi 2003, s. 148–152).
Tuore opinnäytetyö Oulun yliopistossa on
Lindström, Anni, Lasten- ja nuortenkokoelmien kehittäminen ja arviointi :...
Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtajina ovat toimineet vuosina 1991-1996 Veikko Lappalainen, vuosina 1997-2003 Raimo Matikainen ja vuodesta 2004 lähtien Elias Ekdahl pääjohtajan nimikkeellä.
Lähde:
Kauranne, L. K. [et al.] 2010. Ikuisesti nuori : Geologian tutkimuskeskuksen 125-vuotishistoriikki. Summary: Geological Survey of Finland - a brief history 1886-2011. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 185 p.
Pikaisella nettihaulla löytyivät seuraavat vinkkisivut:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_M%C3%A4ki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Vares
Vaski kirjastoista löytyy painavampaa aineistoa kirjoina.
Käytä silloin tarkennettua hakua, merkkaa Reijo Mäki aiheeksi ja rajaa kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Charlies-yhtyeen esittämä laulu Tumma tukka on Charles Plogmanin säveltämä ja Keijo Laitisen sanoittama. Näyttäisi siltä, että sitä ei ole käännetty ruotsin kielelle.
Suomessa julkaistua musiikkia voi etsiä Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta https://finna.fi .
