Heikki Asunnan tuotannosta en löytänyt, kävin läpi myös Viitaa ja Arvo Turtiaista, mutta ei tärpännyt. Kyselen vielä kirjastoväen listoilla ja Facebook-sivullamme, josko joku tunnistaisi.
Kirjailijoista Hans Mölbjerg ja Rita von Willebrand kerrotaan
lyhyesti Pellervo-lehden numerossa 18 (1949), jossa käsitellään
maaseutuaiheista pohjoismaista romaanikilpailua. Mölbjerg mainitaan
lyhyesti hakuteoksissa A history of Danish literature (1992) ja
Möller-Kristensen, Sven: Dansk litteratur 1918-1952 (1956). Muuta
tietoa heistä en koti- ja ulkomaisten hakuteosten, tietokantojen
tai Internetin avulla löytänyt.Knut Vatneströmistä ei löytynyt
mitään. Tanskassa toimii kirjallisuuskeskus The Danish Literature
Information Centre, joka kokoaa tietoa tanskalaisista kirjailijoista
(yhteystiedot sivulla http://www.danlit.dk). Ehkä sieltä löytyisi
enemmän tietoa Mölbjergistä.
Kysymäsi kirja saattaisi olla Michael Crichtonin Vieras tulevaisuudesta, jonka englanninkielinen nimi on Sphere. Se on ilmestynyt suomennettuna 1988.
Kirjassa tutkijaryhmä löytää valtameren pohjasta pyöreän metallipallon muotoisen aluksen vahingoittumattona, vaikka se on pudonnut taivaalta ja vaikuttaa satoja vuosia vanhalta.
Kirja löytyy Helmet-kirjastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2469522__Svieras%20tulevaisuudesta__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt&ivts=%2BNtilsjBEhJebQft0YnK8w%3D%3D&casts=JUfa%2BbnF4x2ehf0HVB7rqQ%3D%3D
Myös hillassa on runsaasti marjojen säilyvyyttä parantavaa bentsoehappoa. "Lakassa on lisäksi B-ryhmän vitamiineja, useita kivennäisaineita kuten kaliumia, kuparia ja magnesiumia, sekä fenolihappoja ja flavonoideja. Lakassa on runsaasti fenoliyhdisteisiin kuuluvaa ellagihappoa eli ellagitanniinia [..]".
martat.fi. Lakka.
Ainakin näistä kirjoista saat tietoa. Voit pyytää aineistoa kaukolainaksi kotikirjastosi kautta.
Tuhat ja yksi kieltä pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa : selvitys varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustilanteesta kunnan järjestämässä päivähoidossa pääkaupunkiseudulla helmikuussa 2005 / Niina Remsu
Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa / Mirkka Rouhio ... [et al.], on myös netitse luettavana:
http://www.hel2.fi/Sosv/julkaisu/selvitykset/2005/9_maahanmuutt.pdf
Maahanmuuttajatyön käsikirja / Marja-Liisa Hytönen .. [et al.]
Näkökulmia maahanmuuttajaperheen ja päivähoidon väliseen yhteistyöhön / Ingeborg Ekroos, Saija Hassinen (AMK-opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu)
Myös lehtiartikkeleita aiheestasi on:...
Kirjasto- ja informaatioalalla työskentelevillä voi olla hyvinkin vaihteleva koulutustausta. Sinulla on jo ammatillinen perustutkinto, johon varmasti löytyy täydennyskoulutusta, sen mukaan millaista työtä haet. Eri kirjastoilla on omat vaatimuksensa haettavan viran tai toimen mukaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston nettisivuilla kuvaillaan henkilöstöä näin:
http://kirjasto.tampere.fi/tietoa-meista/henkilokunta/
Opetusministeriön sivuilla kerrotaan kirjastoalan pätevyysvaatimuksista ja opiskelupaikoista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot fi –sivustolta löytyy myös tietoa alalle kouluttautumisesta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastoala/opiskelu/
Aiheesta löytyy useita Kysy...
Kappale Lazzarella (Säv. Domenico Modugno) sisältyy nuottikokoelmiin, jotka löytyvät myös Joensuun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta:
Hitit : iskelmän 50-luku
Suosittuja ikivihreitä 2.
Näihin sisältyvät sanat ja sointumerkit.
Helmet-kirjastot eivät tarjoa Markkinointi & Mainonta -lehteä sähköisenä.
Paperisena lehti on luettavissa ainoastaan Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Pasilan kirjaston lehteä ei lainata kotiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Uusi_lehtipalvelu_Flipster_avautui_RBDig(189726)
Olavi Virran laulamassa Rakkauden muisto -valssissa on kohta "En luopuisi mä muistostain milloin / sun kuvastasi kuinka näin sinut silloin".
Kappale on Vilho Korpelan säveltämä ja sanoittama. Olavi Virta levytti sen vuonna 1957, säestäjänään George de Godzinskyn Suuri Tanssiorkesteri.
Olavi Virran versio löytyy esimerkiksi levyltä Olavi Virta: Kootut levyt : Osa 22, 1956-1957.
Nuotti ja sanat löytyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan 8. osasta.
Ensilevytyksen tästä kappaleesta, tosin nimellä Muisto, teki Ture Ara (taiteilijanimeltään Topi Aaltonen) vuonna 1929, säestäjänään Suomi Jazz Orkesteri. "Muiston" ovat levyttäneet monet muutkin: mm. Anja Piipponen (1959), Kolmiapila (1968), Henry Theel (1969) ja Vera...
Kirjan arvio on julkaistu Parnasson numerossa 4/2011 sivuilla 64-65. Lehteä säilytetään Helmet-kirjavarastossa Pasilassa.
https://finna.fi/Record/arto.013263389
https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S2*fin?/tparnasso/tparnasso/1%2C6%2C7…
Tässä eräitä teoksia, joissa suomalainen yliopisto toimii toimii vähintään yhtenä tärkeänä tapahtumapaikkana: Hämeen-Anttila, Virpi - Suden vuosi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26238Koivisto, Sesse - Palokärjen villi huuto https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33251Kurkela, Marja - Toinen nainen vasemmalta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53448Manninen, Kirsti & Raivio, Jouko - Kuolema ylioppilastalolla https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_55425Numminen, M. A. - Helsinkiin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18336Palasvirta, Mikko - Johdatus murhaoppiin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%...
Kyseessä voisi olla H. G. Wellsin The War in the Air vuodelta 1908. Se on suomennettu nimellä Ilmasota vuonna 1910 (suomentaja Toivo Wallenius). Kirjasampo: Ilmasota https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_57892
Suomen Renaultilta eikä Sisu -autostakaan löytynyt vastausta tähän ongelmaan. WWW -sivuilla on meriaiheinen portaali, sen aloitussivun osoite on
http://www.everythingboats.com/
Siellä näköjään keskustellaan myös moottoreista, joita kysyitte, esim. sivulla
http://www.everythingboats.com/asksurveyor/forum/bbs.pl?read=3113
Ehkä joku keskustelija siellä osaa vastata kysymykseen.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Minka on Vilhelmiinan puolalainen muunnos. Vilhelmiinasta tuo kirja taas kertoo: Muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Josephine Tey, oikealta nimeltään Elizabeth Mackintosh, 1897-1952,
kirjoitti myös nimellä Gordon Daviot. Hän kirjoitti useita salapoliisi-
romaaneja, näytelmiä ja muuta. Tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Twentieth-century crime and mystery writers. 2nd ed. s. 838-839 ;
The New encyclopaedia Britannica 11, s. 665 ; Ekholm, 100 parasta
dekkaria, s. 128 ; mm. Kirjallisuusarvosteluja 4/85, s. 522.
Verkosta löytyy tietoa,
http://www.josephinetey.net/
https://www.fantasticfiction.com/t/josephine-tey/
https://en.wikipedia.org/wiki/Josephine_Tey
Nimikirjoissa mainitaan sukunimestä ainoastaan, että useimmat kyseisen nimen kantajista asuvat nykyään Vaasa-Imatra -linjam lounaispuolella ja eniten heitä on Etelä-Pohjanmaalla. Talonnimenä Myllyniemi tunnetaan Etelä-Pohjanmaan lisäksi lähinnä Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Eduskunnan kirjasto ei valitettavasti voi vastata juridisiin kysymyksiin lakien sisällön osalta vaan toimii juridisen kirjallisuuden kirjastona.
Mikäli haluatte tarkempaa tietoa kysymykseenne pyydämme kääntymään oikeusaputoimiston tai lakimiehen puoleen.
Suomen lainsäädäntö on kansalaisten vapaasti selattavissa internetissä osoitteessa http://www.finlex.fi.
Finlex-tietokantaa voi käyttää mm. lähimmässä kirjastossa.
Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kotikirjaston kautta tai oman kirjastojärjestelmän kautta mikäli järjestelmässä on verkkolomake kaukolainausta varten.
