Sekä Suomi I että Suomi II ovat peräisin Lasse Heikkilän runokokoelmasta Terra mariana (Otava, 1959).
Nimet "Suomi I" ja "Suomi II" esiintyvät vain kirjan sisällysluettelossa. Itse kirjassa molemmat osat ovat saman Suomi-otsikon alla ja tekstissä vain jälkimmäinen niistä on numeroitu.
Molemmat osat alkavat sanoilla "Ystäväni Péguy" - ensimmäisen aloitussäe on "Ystäväni Péguy, ymmärrän hyvin, että ylistät maatasi", toisen "Ystäväni Péguy, jos olisit nähnyt Suomen kesällä".
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löysin pari Ed Woodia ja hänen tuotantoaan käsittelevää kirjaa: Liken 1995 julkaisema Rudolph Greyn Ed Wood on Ed Wood. Kirja on suomennettu.
Plexuksen 1986 kustantamassa kirjassa Incredibly strange films löytyy tietoja myös Woodista. Kirjojen saatavuustiedot saat pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta, minne pääset kirjaston etusivulta (WWW:lib.hel.fi) klikkaamalla kohtaa Kirjat ja muu aineisto ja toimimalla ohjeen mukaan.
Internetistä voisit katsoa osoitteita http://allmovie.com/cg/x.dll ja http://uk.imdb.com/Name?Wood+Jr.,+Edward+D.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta voi hakea lastenkirjoja ja satuja esim. asiasanalla kotka. Sitä kautta voisi mahdollisesti päästä oikean kirjan tai tarinan jäljille.
Onnet-tietokanta: https://lki.verkkokirjasto.fi/
Esimerkiksi kuvakirjassa Hiawatha ja suuri kotka on hieman tuon kaltainen tarina. Tämä kuvakirja on kuitenkin uudempaa tuotantoa (2007).
Naantaliin pääsi esimerkiksi höyrylaivalla, joita kulki kesällä joka päivä. Myös maantietä pitkin pystyi kulkemaan. Rautatietä Naantaliin ei ollut vielä 1910-luvulla rakennettu.
Höyrylaivojen aikataulut julkaistiin sanomalehdissä.
Voisikohan kyseessä olla Elizabeth Walkerin Afrikkalainen unelma (Gummerus, 1986)? Miespäähenkilö ei tosin ole koneen lentäjä vaan toinen matkustaja, mutta muuten juonikuvaus osuu melko hyvin.
Lisätietoja ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_372
Runo Riivaaja sisältyy Eeva-Liisa Mannerin runokokoelmaan Mustaa ja punaista (1944). Voit lukea runon myös Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, 1999).Tekijänoikeudet vapautuvat 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen, joten Mannerin tuotanto ei pitäisi olla julkaistuna netissä.https://www.finna.fi/Record/rutakko.148768?sid=4821874955
Kukaan kirjastokollega ei toistaiseksi ole tunnistanut kyseiseen kuvailuun sopivaa kirjaa. Tunnistaisikohan joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun lukija, mikä kirja on kyseessä?
Hakuteosten mukaan liettualainen Balys Dvarionas näyttäisi säveltäneen yhden viulukonserton (1948), jonka sävellaji on h-molli. Concertinoa viululle C-duurissa en kyennyt löytämään. Liettuan musiikin tiedotuskeskuksen sivuilla (http://mic.lt/en/database/classical/composers/dvarionas/) olevassa Dvarionasin teosluettelossa on mainittu yksi Concertino (1972), mutta se on sävelletty jousiorkesterille eikä mitään sävellajeja ole mainittu.
Tadas Sérnas lienee tässä tapauksessa sovittaja, mutta mikä teos on kyseessä ja millainen sovitus (esimerkiksi viululle ja pianolle), jää näillä tiedoilla avoimeksi. Mutta ainakaan Sibelius-Akatemian kirjastossa ei ole mitään hakuehtoihin osuvaa Dvarionasin nuottia. Jos etsitystä teoksesta löytyy lisätietoja,...
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tätä vastausta ei kannata pitää millään tavalla pätevänä laintulkintana.
Nähdäkseni asia riippuu täysin siitä, mitä hakuilmoituksessa on vaadittu hakijalta. Jos koulutusta on edellytetty, ovat koulutetut valinnassa etusijalla. Työkokemuksen edellyttäminen taas asettaa etusijalle ne, joilla se kriteeri täyttyy. Jos hakijoita on monta ja he täyttävät vaaditut ehdot, työnantaja voi tarkastella heidän muita ansioitaan ja soveltuvuutta täytettävään tehtävään. Koulutus voi olla yksi soveltuvuuden kriteeri, jos sitä ei ole erikseen edellytetty.
Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja...
Kirjastoissa noudatetaan normaalia laina-aikaa vuodenajoista riippumatta, mutta remonttien takia laina-ajat voivat olla pidempiä. Myös joulunpyhät tai muut kirjaston sulkupäivät voivat siirtää eräpäivää vähän eteenpäin.
Tämä on Kaj Chydeniuksen P. Mustapään runoon säveltämä tango Kyläkahvilan edessä. Eino Grön on laulanut tämän mm. Yleiradion äänitteenä ja Scandian levyllä Bandoneon 1987. Lisäksi Kyläkahvilan edessä on levyttänyt ainakin Reijo Taipale 1986 , Olavi Nyrhiä 1999 ja uusimpana Tuukka Leppänen 2011. Myös YouTubesta löytyy monta versiota.
"Humisevanhuojuvaa viimavalssia" tanssitaan Tabermannin vuonna 1975 julkaistun Päivä päivältä rakkaampaa -kokoelman runossa, joka alkaa sanoin "Syvällä kuiskivassa kotimetsässä".
Yhdistelmähaulla football ja yearbook maakuntakirjastojen yhteisluettelosta Mandasta löytyy kysymääsi nimekettä vuodelta 93/94, Rothmans football yearbook 83-, The European football yearbook 88-, The official football league yearbook 87-. Näitä löytyi esim. Lahdesta ja Tampereelta. Kaukolainapyynnön voit jättää omaan kirjastoosi.
Vladimir Grisinin venäjänkielisen, lähinnä lapsille ja nuorille tarkoitetun shakkioppaan suomennos ja englanninnos ovat ainoat samaan alkuperäistekstiin perustuvat suomen- ja englanninkielistä shakkisanastoa sisältävät teokset: Grisin, Vladimir, Sakin aakkoset eli ensi askeleet sakkilaudalla, 1982 ja Grisin, Vladimir, The ABC of Chess, 1986. Niiden saatavuuden näet pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Herman-nimen rinnakkaismuodoista Hermanni on suomalainen ja Herkko erityisesti karjalainen nimi. Herman on alkuaan muinaissaksalainen nimi (Heer-mann) ja tarkoittaa 'sotajoukkomies, sotilas'. Nimi on ollut meillä käytössä vuodesta 1740. (Lähteet: Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri; Oman nimi ja lapsen nimi)Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ) mukaan Herman-nimen sai vuonna 1939 98 miestä.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa on Ilta-sanomat mikrofilmattuna (alkaen 29.2.1932). Paperiversiot lehdistä säilytetään mikrofilmaukseen asti.
Lisätietoja voi kysyä Pasilan kirjaston uutisalueelta, jonka puhelinnumero on (09)31085426
Pasilan kirjaston yhteystiedot http://www.lib.hel.fi/pasila
Kirjoja löytyy melkoisesti Helmet sanahaulla: yhdysvallat 1950-luku ja pudotusvalkikosta aineistorajaus kirjat http://www.helmet.fi/search*fin/X
Tässä poimittuna muutamia kirjoja rajattuna vielä tarkemmin:
yhdysvallat 1950-luku muoti
Fashionable clothing from the Sears catalogs : mid 1950s / Tina Skinner
yhdysvallat 1950-luku autot
Standard guide to American muscle cars / John Gunnell
American beauties : famous cars in sound and vision, Kuvateos amerikkalaisista 50- ja 60-lukujen autoista, 1 kirja (104 s.), 4 CD-äänilevyä
Crome : glamour cars of the fifties / Brian Laban
Great American automobiles of the 50s / Richard M. Langworth
yhdysvallat ruoka**
American heritage cookbook : classic regional dishes in 200 step by step recipes
I love...
Nimeä Jalin ei löytynyt suomalaisista etunimioppaista. Jali-nimi ilman lopun n:ää on lyhentymä nimistä Jalmari ja Jarl, jotka ovat versioita muinaisskandinaavisesta Hjalmar-nimestä. Think baby names -sivusto sanoo sekä poikien että tyttöjen nimenä käytetyn Jalin-nimen olevan variaatio Galen- ja Jalen-nimistä ja tarkoittavan tyyntä, rauhallista ja parantajaa:
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Jalin
Etunimien valinnassa almanakkaan on 1980-luvulta lähtien noudatettu periaatetta, jonka mukaan nimi pyritään saamaan almanakkaan, jos nimen on saanut noin tuhatkunta suomenkielistä lasta ja mieluummin vielä ensimmäiseksi nimeksi. Lisätietoa Almanakkatoimiston sivuilta Uusien nimien valintaperusteista -otsikon alta:
http://almanakka.helsinki....
