Valitettavasti kirjastossamme olevista etunimikirjoista ei löytynyt Eidiä. Lähimmäksi osumaksi veikkaisin Heidiä,joka on lyhentymä nimestä Adelheid, Adelaide -nimistä. Sana tarkoittaa jalosäätyistä tai -muotoista naista.
Nimen yleisyyttä Suomessa voit tutkia Väestöreksiterin nimipalvelusta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Teoriatietoa uutiskirjeistä löytyy todellakin niukasti. Uusimmissa markkinointikirjoissa voi olla jotakin tietoa. Googlella kannattaa hakea käyttäen hakusanoja uutiskirje markkinointi tai sähköpostimarkkinointi. Näin tulee joitakin asiaa käsitteleviä sivustoja:
http://www.verkkokauppaopas.com/oppaat/uutiskirje-markkinoinnin-valinee…
http://www.merges.net/theory/20010430.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Email_marketing
Toisenlainen näkökulma uutisia sisältävään kirjeeseen on Tuija Laineen tutkimuksessa Hyvä herra ja rakkaat naiset!: lehti kirjeenä ja kirje lehdissä 1600- ja 1700-lukujen Ruotsissa. Sen mukaan uutiskirjeet ovat aikoinaan olleet sanomalehtien esiasteena.
Suuri osa nuortenkirjoista käsittelee nuoruuden iloja ja huolia. Kaikista kirjastoista
löytyy kaunokirjallisuushyllyjä, joka on tarkoitettu yläasteikäisille nuorille.
Tampereen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on tehty paljon kirjalistoja,
joiden avulla pääsee asiassa mukavasti alkuun. Aiheina on mm. nuoret aikuiset, rakkaus, koulukiusaaminen ja huumeet. Netissä niitä pääsee tutkimaan osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Suomen yleisten kirjastojen sivuille on lisää kirjalistoja eri aiheista:
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=451
Kirjastopalvelu on kustantanut kirjan nimeltä Vinkkejä kirjavinkkareille (1999).
Siinä on esitelty vuosina 1987-1997 ilmestyneitä nuortenkirjoja aiheittain,...
Et kertonut tarkemmin mikä sijaintisi Euroopassa on. Vastaajissamme ei ollut ketään Eurooppaa viime aikoina busseilla tai junilla kiertänyttä, jolla olisi ollut omakohtaisia vinkkejä aiheesta. Eräs Tukholmasta Kööpenhaminaan pari kesää sitten junalla matkustanut kollega tosin kertoi, että Euroopassa junalippujen hinnat toimivat vastaavasti kuin lentolippujen hinnatkin, joinakin päivinä saattaa olla todella edullisia tarjouksia joillekin reiteille, jos hyvä tuuri käy, voi päästä vaikka puoleen hintaan! Näin ollen junalippujen hinnat eivät ole samalla lailla vakioita kuin Suomessa. Käytännöt siis voivat vaihdella maakohtaisesti. Kannattaa siis kysellä suoraan sijaintimaasi rautatieasemalta.
Helsingin Sanomissa oli taannoin juttu bussilla...
Valitettavasti HAKKU-palvelusta (siis siitä jossa on julkaisut & raportit) ei voi kartasta klikkaamalla hakea tietoja, "tarkennettu haku"-kohdasta voi toki valita hakuparametriksi "Paikannimi" ja hakea paikannimellä esim. Petsamo tms. (HAKKU ehdottaa heti hakukirjoituskentän alapuolelle kyseistä paikkaa jos paikannimi löytyy tietokannasta).
http://hakku.gtk.fi/fi/reports/search
Joitakin ns. Tietotuotteita on mahdollista hakea suoraan alaotsakkeella "paikkatietotuotteet" varustetusta listauksesta (osa on maksullisia):
http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search
Kyseiset (ilmaiset) Tietotuote-palvelut ovat lähinnä Karttapalvelut-osasta kokoon kerättyjä ja siellä voi erilaisin hakuparametrein hakea esim. Maankamara-osiosta maaperä- ja...
Kannattaisiko aloittaa perusteoksista? Sellaisia ovat esim. Ihmisen
fysiologia ja anatomia. 1999. ISBN 951-0-23265-3 ja Haug, Egil:
Ihmisen fysiologia. 1995. ISBN 951-0-19882-X. Englannin kielellä
löytyy John Nolten teos The human brain : an introduction to its
functional anatomy. 1998. ISBN 0-8151-8911-7. Oulun
kaupunginkirjaston kokoelmia pääset tutkimaan internetin kautta
osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html.
Asiasanalla "hermosto" tai luokalla 59.55 löydät monia muitakin
kirjoja. Pystyt itse parhaiten päättelemään, onko niistä Sinulle
hyötyä. Oulun kaupunginkirjastossa asiakkailla on mahdollisuus
käyttää useitakin eri tietokantoja, joiden avulla voi etsiä tietystä
aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita. Esim....
Helle-kirjastojen kokoelmissa ei ole tästä kirjasta e-kirjaa. Painetuista kirjoista vuoden 2015 painokset ovat tällä hetkellä kaikki lainassa:
https://helle.finna.fi/Record/helle.826109
Joidenkin kirjastojen kokoelmissa eri puolilla Suomea e-kirja on, mutta niiden lainaamiseen tarvitaan tämän kirjastokimpan kortti. Tosin nämäkin kirjat ovat yhtä lukuun ottamatta tällä hetkellä lainassa:
https://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/erityispedagogiikan-perusteet&nb…;
Yksi- ja monisoluiset levät kuuluvat alkueliöihin. Leviä tutkiva tieteenala on nimeltään fykologia. Erinomaisia artikkeleita levistä on kirjassa Kasvit 1 (toim. M. Piirainen).
Hieno verkkosivu levistä on taas itämeri.fi -sivustolla:
Levät elävöittävät vedenalaista maisemaa - itämeri.fi (itameri.fi)
Kirjastoihin on tullut lainattavaksi mm. erilaisia urheiluvälineitä ja mittareita. Nämä löytyvät verkkokirjastosta esineitä. Urheiluvälineet kuten kahvakuulat ym. ovat meillä Jyväskylässä lainattavissa ainoastaan niiden "kotikirjastosta" eli niitä ei voi varata eikä niitä kuljeteta eri kirjastoihin.
Valitettavasti telttoja ei kokoelmissamme ole enkä osaa sanoa että lainattavia ja varattavia telttoja olisi muissakaan kirjastoissa.
Kansallisarkiston menehtyneiden tietokannan mukaan Suursaaressa (14) ja Tytärsaaressa (11) syntyneet sankarivainajat on pääosin haudattu Kotkan sankarihautausmaahan. Tietokannan mukaan Suursaareen tai Tytärsaareen ei ole haudattu suomalaisia sankarivainajia.
Teoksessa Evakkotaival : Karjalan siirtoväen tarina kerrotaan, että Suursaaren ja Tytärsaaren asukkaat eivät päässeet jatkosodan aikana palaamaan koteihinsa. Suursaaressa oli jatkosodan aikana tuhansia suomalaisia, pääosin sotilaita, yksityisten yritysten palveluksessa olevia rakennusmiehiä sekä heinäkuussa 1942 saarelle internoituja juutalaispakolaisia. Sotilaita saarella oli 1944 enimmillään kolmatta tuhatta.
Tietoa yksittäisen koulun käyttämistä oppikirjoista pitäisi yrittää kysellä kunnan arkistoista tai koululta, joten voin antaa vain kansikuvan kuvauksen perusteella löytämäni ehdotuksen: Se voisi olla V. A. Hailan ja Anna Isoniemen Suomen oppikirja : oppikouluja varten. Sen kansikuvassa on ehkä enemmän pöllöä kuin kukkoa muistuttava lintuhahmo. Se on ollut myynnissä ainakin verkkoantikvariaatti Finlandia Kirjassa, mutta tällä hetkellä sitä ei ole siellä saatavilla. Kannattaa kuitenkin tarkastella antikvariaattien sivuja, jos kirja tulisi myyntiinLinkkiFinlandia-kirja: Suomen oppikirja (voit katsoa sivulta kansikuvan) https://www.finlandiakirja.fi/fi/v-a-haila-anna-isoniemi-suomen-oppikir…
Francois Baucherin kirjoja Hevostaidon sanakirja selityksin ja Uusille periaatteille perustuva hevostaito ei valitettavasti ole suomennettu. Julkaisuissa kirjojen nimet ovat usein suomenkielisinä, vaikka niitä ei ole suomennettu.
Baucherin kirja Methode d'equitation basee sur de nouveaux principes augmenteede documents inedits... on Helsingin yliopiston kirjastossa. Jos haluatte kaukolainata tämän ranskankielisen kirjan, ottakaa yhteys Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuistenosaston tietopalveluun. Suomesta tilattava kaukolaina maksaa 20,-mk/kirja.
Toista kysymäänne Baucherin kirjaa ei löytynyt Suomen kirjastoista.
Hakuteoksen
Salanimet ja nimimerkit / Maija Hirvonen. - Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, 2000
mukaan
tällaista nimimerkkiä on käyttänyt mm. toimittaja
Irja Solveig Wolontis (os. Stenius), joka oli syntynyt v. 1895 Viipurissa.
Teoksen
Suomen sanomalehdistön matrikkeli / julk. Suomen sanomalehtimiesten liitto, 1937
mukaan Solveig Wolontis kirjoitteli lähinnä ruotsinkielisissä lehdissä, mutta mahdotonta ei kai liene, että hänen kirjoituksiaan olisi myös ilmestynyt suomenkielisissä lehdissä. Yllä mainittu matrikkeli mainitsee Wolontisin harrastuksiksi partiotoiminnan ja lasten kasvattamisen, mitkä hyvinkin luontevasti selittäisivät esim. kysymyksessä mainitun artikkelin aihevalinnan.
Dokumenttien skannaus sujuu oikein hyvin Tapiolan kirjastossa: Kirjaston Neuvonnassa olevalla tulostimella on mahdollista skannata asiakirjoja pdf-tiedostoiksi muistitikulle. Kirjastossa on myös kaksi tasoskanneria valokuvien ja diojen skannaamiseen. Toinen skanneri löytyy Pajasta ja toinen alakerran lehtiosastolta.
Lahden kaupunginkirjaston kirjastojärjestelmässä ei ole mahdollisuutta lainahistorian tallettamiseen. Lastu-verkkokirjastossa voi tehdä omia muistilistoja, jonne voi tallettaa esimerkiksi lainaamansa kirjat. Saat toiminnon käyttöösi tekemällä käyttäjätilin verkkokirjastoon. Ohjeita löydät Lastun ohjesivulta http://lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Kirjasammon kirjailijatiedot on koottu Kirjasampoon aikoinaan monista tietokannoista, joita ylläpidettiin Suomen kirjastoissa ja joita koottu alunperin eri kirjastoissa, http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat. Uusien kirjailijoiden tietoja viedään, kun esikoisteoksia julkaistaan. Kirjasammon kirjailijatietoja korjataan palautteen pohjalta ja monet kirjailijat lähettävätkin palautetta toimitukseen. Palautetta Kirjasampoon voi lähettää täältä, http://www.kirjasampo.fi/fi/palaute .
Runo Mummo ja aapinen on alun perin ilmestynyt kokoelmassa Tikan kannel (1958). Kirjan voi varata Keski-kirjastojen internet-sivujen kautta www.keskikirjastot.fi.
Runo sisältyy myös ainakin kokoelmiin Runot : valikoima kuudestatoista kokoelmasta sekä Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta. Myös nämä kirjat ovat saatavilla Keskikirjastoissa.
Molemmista löytyy kyllä tietoa: verkkosivuja, artikkeleita ja kirjoja. Suosittelen tekemään verkkohakuja sekä hakemaan heidän nimillään www.finna.fi- palvelusta. Finnan hakutulossivulla voit rajata tuloksia aineistotyypin mukaan. Ottamalla yhteyden lähimpään kirjastoosi voit saada näitä aineistoja kaukolainaan, mikäli ne eivät löydy omasta kirjastostasi.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Hilma Granqvistista on julkaistu elämäkerta ruotsiksi: Hilma Granqvist : antropolog med hjärtat i Palestina (Svenska folkskolans vänner, 2016).
Hilma Granqvistin arkisto on vapaasti selattavissa netissä: Hilma Granqvists arkiv (ruotsi, englanti). Sieltä löytyy arkistomateriaalia liittyen hänen tutkimuksiinsa, kaikki hänen julkaisemansa kirjat, sekä...
