Helmetissä ei valitettavasti ole sitä mahdollisuutta, että sieltä pystyisi etsimään kaiken tietystä kielestä toiseen käännetyn tietyntyyppisen kirjallisuuden.
Sen sijaan voit käyttää apuna joko SKS:n käännöstietokantaa ( http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/esittely.php?lang=FIN ) tai Suomen kansallisbibliografiaa Fennicaa ( https://finna.fi ). Tosin näissäkin aineiston rajaaminen pelkkään kaunokirjallisuuteen on hankalaa.
Tässä parin haun tulokset:
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN&…
Voit itse kokeilla lisää erilaisia hakutapoja molemmissa tietokannoissa.
Viime kesäisessä (2017) Romanovs Newsin numerossa suvun nykyiset jäsenet leimaavat koko tarinan pelkäksi legendaksi ja ainakaan kesään 2017 mennessä ei dna-testejä oltu tehty. Jos osaatte englantia niin juttu on luettavissa verkossa osoittessa http://yourievsky.net/upload/Romanov_News_111_ENG.pdf
Artikkeli alkaa sivulta 49. Artikkelissa viitattu vuonna 2016 esitetty tv-dokumenttiin, joka on edelleen verkossa nähtävissä, mutta se vaatisi venäjän kielen taitoa. Se löytyy osoitteesta: https://russia.tv/brand/show/brand_id/61971
Ilmeisesti Seuran artikkeli perustuu tähän tv-dokumenttiin.
Germaaniset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan sivuhaaroista.
Tämä tarkoittaa sitä, että verrattuna muihin indoeurooppalaisiin kieliin germaaniset kielet ovat keskenään läheisempää sukua. Germaanisilla kielillä on yhteinen alkuperä, ts. ne polveutuvat samasta välikantakielestä, joka on nuorempi kuin indoeurooppalaisen kielikunnan yhteinen kantakieli.
Germaanisen kielihaaran kieliä yhdistävät yleisesti ottaen samat asiat kuin muitakin sukulaiskielistä muodostuvia kieliryhmiä. Näitä ovat mm. ääneopilliset piirteet, muoto-opilliset ainekset sekä sanat, erityisesti ns. perussanat kuten ruumiinosien ja lähisukulaisten nimitykset sekä ihmisen ja...
On varmaan parasta ottaa yhteyttä Vaalan kuntaan, Kunnan puhelinvaihteen numero on (08) 5875 6000, avoinna viraston aukioloaikoina. Ne löytyvät verkkosivulta https://www.vaala.fi/yhteystiedot-2
Myös Vaalan kirjasto saattaisi osata auttaa: https://www.vaala.fi/hyvinvointi/kirjasto/
Suomi voitti Länsi-Saksan 8-0 olympialaisissa vuonna 1988.
Lähteet:
https://www.leijonat.fi/index.php/maajoukkueet/a-maajoukkue/2017-18/ok2…
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekko_talviolympialaisissa_…
Runo on julkaistu alun perin Dream Work -teoksessa. Se löytyy myös ainakin New and Selected Poems volume one ja Devotions : Selected Poems -kokoelmista.
En löytänyt tätä laulua, mutta sain kollegalta ehdotuksen:Voisikohan laulu olla joku näistä Ylen Uskottomien laulujen illan biiseistä? Esimerkiksi OSSI KALEVI - Syrjähyppy, https://areena.yle.fi/1-66017884Tuo kappale löytyisi Tunnin tanssit - näinhän se käy -äänitteestä, http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=syrj%c3%a4hyppy&id=ccc4f24e-3f20-4cc1-b8f4-5b5b94451464 . Se näyttäisi olevan kuunneltavissa Lahden kirjaston kotiseutukokoelmassa, https://www.finna.fi/Record/lastu.9941?sid=5083668450 Sieltä voisi kysyä, miten äänitteen saisi kuunneltavakseen, Lahden kirjaston sähköpostiosoite, kaupunginkirjasto@lahti.fiEhkäpä joku lukijoistamme tunnistaa tämän kappaleen?
Turun kaupunginkirjastosta löytyy asiasanalla tyynyt vain kolme teosta, jotka liittyvät vain tyynyjen tekoon. Kun kysymystä laajentaa asiasanoiksi liinavaatteet ja vuodevaatteet löytyy jo useampia viitteitä, joita kannattaa tutkia. Suomenkielisiä on niissä todella vähän.
Suositettelemme, että otat yhteyttä Turun maakuntamuseon kirjastoon, joka sijaitsee Kalastajankatu 4, puh. 02- 262 0111. Heidän kokoelmaansa näkyy myös kaupunginkirjaston tiedonhaussa, mutta sijaintipaikka on tyhjä. Heillä on runsaasti tekstiileihin liittyvää kirjallisuutta. Kirjasto ei lainaa, mutta siellä voi käydä lukemassa. Sinne kannattaa kuitenkin soittaa ensin, sillä kirjasto on tarkoitettu ensi sijaisesti museon omille tutkijoille.
Patentti ja rekisterihallituksen kaupparekisterin arkistosta saattaisi löytyä kaivattua tietoa.
https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-199514.KA_VAKKA-1257580.KA
Tunnetummista yrityksistä on tehty myös kirjoja:
esim. Vuokko : Vuokko Nurmesniemi - pukuja ja kankaita / [toimitus: Marianne Aav, Eeva Viljanen] 2007
Marimekko : suuria kuvioita / Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio ; valokuvaajat & kuvatoimitus: Nina Karlsson, Otto Ponto ; taustatoimittajat: Kaisa Läärä, Karoliina Kantola, Päivi Kerola Kirja | Into | 2015
Myös Wikipedia tuntee monia yrityksiä.
Sen tiedot kuitenkin kannattaa varmistaa jostain toisesta lähteestä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_vaatetusalan_yritykset
Dekkareiden lukemistutkimuksia ei löytynyt. Sen sijaan yleisiä lukemistutkimuksia sekä dekkareita käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti.
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat lukemista ja dekkareita käsittelevät teokset:
Saarinen, Pirkko. 1998. Ihanaa vai pitkäveteistä - lukeminen nuorten harrastuksena. ISBN 951-692-420-4.
Niemi, Juhani. 1997. Suomalaisten suosikkikirjat. ISBN 951-23-3749-5.
Eskola, Katarina & Maaria Linko. 1986. Lukijan onni - poliitikkojen, kulttuurieliitin ja kirjastonkäyttäjien kirjallisista mieltymyksistä. ISBN 951-30-6413-1.
Eskola, Katarina. 1990. Lukijoiden kirjallisuus Sinuhesta Sonja O:hon. ISBN 951-30-9502-9.
Ekholm, Kai & Parkkinen, Jukka (toim.): 1985. Pidättekö dekkareista:...
Runon tekijäksi on tosiaan toisissa lähteissä merkitty Gottfried August Bürger, mm. myös tässä Fono-tietokannan lauluksi sävelletyssä versiossa:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=f79c5e41-f381-4682-9f7f-8705…
Useissa lähteissä taas on kerrottu runon olevan Immi Hellenin kirjoittama. Alla linkki digitoituun versioon Immi Hellenin runokirjasta Lasten runokirja, jossa Lasten riemut -runo on sivulla 154:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144873/Lasten_runokirja_Suo…
Lausuntataiteilija ja opetusneuvos Anna-Liisa Alanko teki väitöskirjansa Immi Hellenin runoudesta (Kotiveräjältä maailman turuille : kansalliset kasvatusaatteet Immi Hellénin runoissa, Joensuun yliopisto, 1997). Alangon mukaan Immi...
Kaupunginarkistossa on myös taloyhtiöiden arkistoaineistoja, kannattaa kysyä sieltä.
Kaupunginarkiston asiakaspalvelu https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Jos haluat Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen vuosikirjan 1966–1967 omaksi, kannattaa suunnistaa Antikvaari-palveluun. Yksi kappale julkaisua oli myynnissä vastauspäivänä 21.2.2023.
Helsingin kaupunginarkistoon on tallennettu Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen asiakirjoja. Haulla ei tosin löytynyt juuri etsimääsi julkaisua. Oppilaitos toimii nykyään nimellä Mercuria kauppaoppilaitos. Heillä saattaa olla arkistoissaan selailukappale.
Vanhoja Koululainen-lehden vuosikertoja voi lukea Kansalliskirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3423710?sid=4726359870Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjaston asiakaspalveluun, jos haluat käydä lukemassa lehtiä.https://kansalliskirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86154Pasilan kirjaston lehtiosastolla on myös luettavissa joitakin satunnaisia numeroita, mutta ei kokonaisia vuosikertoja.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Hei,Jack Halkaisija lienee ollut alkuperäinen yleistynyt nimitys Suomessa, koska se löytyy lehdistä jo vuoden 1888 joulukuussa eli saman vuoden aikana, kun murhat tapahtuivat. Kirje, josta Jack the Ripper -nimitys tulee, putkahti esille syyskuun lopulla 1888. Vuodelta 1889 löytyy myös nimitys "Silpoja Jaakko" ja "Jack watsanleikkaaja".Jack Halkaisija oli yleisin nimitys vielä 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, koska Saksalaisissa Theo von Blankenseen kirjoittama Sherlock Holmes-novelli on sanomalehden jatkokertomuksessa suomennettu nimellä "Kuinka Jack-halkaisija vangittiin" Wiipuri n:o 27 3.2.1910. Alkuperäinen novellin nimi on "Wie, Jack, der Aufschlitzler, gefasst wurde" ja aufschlizen tarkoittaa pikemminkin viiltäjää kuin...
Vaasan kaupunginkirjastossa on Galleri 1- kielikurssi, johon kuuluu tekstikirja ja 3 cd-äänilevyä (on tällä hetkellä lainassa). Kokoelmissamme on myös Galleri 2- kielikurssi ja Galleri grammatik-kirja on tilattu meille.
Hei!
Espoon pääkirjastossa on soitonopas (kirja ja CD) Beamer, Keola: Hawaiian slack key guitar:fingerstyle arrangements and techniques, 1998, joka ilmeisesti on sama kuin Kotkassakin.
Lisätietoja saa osoitteesta:Dancing Cat Records, Dept. SKPO, Box 639, Santa Cruz, CA 95061. Netistä voi tilata oppaita esim. osoitteest
ice.ucdavis.edu
www.dancingcat.com
www.slackkey.net
Kyseessä voisi olla Pentti Nordgrenin vuonna 1977 ilmestynyt romaani Pilvipuisto.
Kirjan esittely Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_44374
