Olisikohan kirjassa kuitenkin painovirhe ja kyseinen paikkakunta (kylä) on Rantasalmella sijaitseva "Kolkontaipale"? Kolkontaipaleella on ollut rautatieasemakin, joka lakkautettiin liikennepaikkana vasta 2007.
Itse en löytänyt nimeä "Kollontaipale" mistään, joten pidän yhden kirjaimen virhettä todennäköisimpänä selityksenä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kari Rydmanin Tule kanssani alttarille -kappaleen nuotit ja sanat löytyvät ainakin kahdesta eri teoksesta. Kappale löytyy teoksesta Suuri Toivelaulukirja 19, joka on useiden Varsinais-Suomen kirjastojen kokoelmissa. Lisäksi Turun pääkirjaston musiikkiosastolta löytyy Rydmanin Niin kaunis on maa -nuottikokoelma. Löydät teokset kirjoittamalla Vaski-kirjastojen hakukenttään (https://vaski.finna.fi) Tule kanssani alttarille ja valitsemalla aineistotyypiksi nuotit.
Suuri Toivelaulukirja 19 löytyy useiden verkkokauppojen valikoimista, esimerkiksi osoitteesta https://www.booky.fi/tuote/kari_virpi/suuri_toivelaulukirja_19/97895246….
Mika Waltarin kaikki teokset on lueteltu Simo Sjöblomin teoksessa "Mika Waltari - bibliografia". 1992. Tämä kirjallisuusluettelo on luettavissa
useimmissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Netissä on myös aika kattava luettelo osoitteessa http://www.kirjasto.sci.fi/mwaltari.htm
Katso tätäkin: http://www.minedu.fi/suomi80/eurooppa/kb/702a.html
Quentin Tarantinon elokuva Kill Bill, Vol. 2 on HelMetin kautta saatavana seuraavissa muodoissa: DVD (http://luettelo.helmet.fi/record=b1706929~S9*fin - hyllyssä), BD (http://luettelo.helmet.fi/record=b2041037~S9*fin, ei hyllyssä) ja CD-levynä (http://luettelo.helmet.fi/record=b1671833~S9*fin - original soundtrack, hyllyssä).
Heikki Poroila
Taideyliopisto Sibelius-Akatemian kirjastossa on eniten kirjoja ja useita opinnäytetöitä aikuisten pianonsoitosta. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa Anu Silvastin: " Pianon avain 1: näkökulma alkeispianonsoittoon". Monesti opinnäytetöistä on myös olemassa verkkoversio, jolloin teosten osoite löytyy kirjaston ARSCA(Finna) -tietokannasta osoitteesta https://lib.uniarts.fi/ (myös https://uniarts.finna.fi/)
Joitakin kirjoja löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta, esim. Kianto, Mervi: "Matka pianon soittamiseen: Kirja pianonsoiton ja pianopedagogiikan opettajille ja oppilaille", Paavola, Satu: "Ihanteena bel canto: näkökulmia laululliseen pianonsoittoon", Tuurna, Stefanie:"Vapaat kädet: pianonsoiton ja improvisoinnin opas" (nuotti),...
Tämännimistä kirjaa emme onnistuneet löytämään. Kuuluuko kysymäsi kirja jonkin kirjakerhoon sarjaan? Esimerkiksi Valittujen Palojen Kirjavaliot-sarjassa alettiin julkaista lyhennettyjä kirjoja suomeksi vasta vuonna 1976. (Lähde: Helsingin Sanomat 5.4.1995)
Brand Machinen verkkosivuilla kerrotaan, että Pasi Ruohonen ollut mukana tekemässä Vesipuisto Serenan mainoskappaletta.
Ruohosen itsensä mukaan biisiä on ollut tekemässä myös Jarmo Lehti. Teostolla saattaa olla vielä tarkempia tietoja tekijöistä. Maikkarin arkistosta tietoa ei valitettavasti löytynyt.
Jääkiekon nuorten maailmanmestaruudesta Tony Arima pelasi Suomen maajoukkueessa vuonna 1980 ja 1981. Aikuisten maajoukkueen peleihin Arima löytämiemme tietojen perusteella osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1983. Silloin hän oli 22-vuotiaana mukana Länsi-Saksassa pelatuissa jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa ja kuului samana vuonna myös Izvestija-turnauksessa pelanneeseen Suomen joukkueeseen.
https://www.eliteprospects.com/player/3358/tony-arima
https://www.quanthockey.com/hockey-stats/fi/profile.php?player=12531
Mm. Kozlowskin kirjoittama Developing adapting teams on artikkeli tai luku Ilgenin ja Pulakosin toimittamassa kirjassa The changing nature of performance. Kirja on hankittu Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoon. Kysy kotikuntasi kirjastosta mahdollisuutta kaukolainaukseen.
Kari Hotakaisesta saa tietoja esimerkiksi teoksista
Miten kirjani ovat syntyneet 4. (WSOY, 2000)
Muodotonta menoa: kirjoituksia nykykirjallisuudesta. (WSOY, 1997)
Keskusteluja kirjallisuudesta. (Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 9) (Helsingin yliopisto, 2000)
Heikki Turusesta saa tietoja esimerkiksi teoksista
Miten kirjani ovat syntyneet 2. (WSOY, 1980)
Kirjailijakuvia 2. (Suomen maakuntakirjailijat, 1983)
Nikki, Kalevi: Pielisen profeetta vai Don Quijote?: Heikki Turusen elämän ja kirjailijan kaari. (Jyväskylän yliopisto, 1999)
Suomalaisia kirjailijakuvia. (Kirjayhtymä, 1987)
Kannattaa myös tarkistaa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx...
Sellon kirjastossa on jatkuvasti taidenäyttelyjä eri tiloissa.
Ota yhteys näyttelyiden järjestäjään:
Yhteyshenkilö: Gunilla Heiman tai Ella Kurkela, p. 046 877 2166 (varmimmin arkisin klo 10-13).
Sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi
Niitä ei ikävä kyllä näe mistään. Ei ole olemassa mitään sellaista tietokantaa netissä, josta näkisi poistomyyntikirjat. Pitää mennä paikalliseen kirjastoon ja katsoa, mitä siellä on myynnissä. Tilanne vaihtelee kirjastoittain jatkuvasti.
Kirjastoille voi toki tarjota kirjoja kokoelmaan, mutta kirjastot pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä tekevät lahjoitetuilla kirjoilla.
Läheskään kaikki suomalaiset eivät osanneet lukea ja kirjoittaa 1700-luvulla. Lukutaitoisuutta on tilastoitu vasta vuodesta 1880 (Tilastollinen vuosikirja 1903), jolloin jo suurimmalla osalla oli lukutaito.
Tässä palvelussa aiemmin annetun vastauksen mukaan 1700-luvulla lukutaitoisten määrä vaihteli kovasti paikkakunnittain, esimerkiksi Varsinais-Suomessa eri paikkakunnilla lukutaitoisten määrä vaihteli 1720 - 1730-luvuilla 16 ja 44 prosentin välillä. Määrä kuitenkin kasvoi nopeasti vuosisadan loppua kohden. Kirjoitustaitoisia oli vielä selvästi lukutaitoisiakin vähemmän. Lisää tietoa ja lähteitä löytyy aiemmasta vastauksesta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c9dbc24e-f1f5-4d6…
Polkka on syntynyt vasta 1800-luvulla....
Arvo Poika Tuomisen muistelmasarja on hänen omaa tuotantoaan. Värikkäiden muistelmien syntyhistoria on kuvattu yksityiskohtaisesti Panu Rajalan ja Hannu Rautkallion teoksessa Petturin testamentti: Arvo Poika Tuomisen todellinen elämä.
Lielahden kirjastossa sekä Sampolan ja Hervannan kirjastojen tietotoreilla voi digitoida C-kasetteja joko CD-levyille tai mp3-tiedostoiksi.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet/digitointi-editointi.html
Kansallisarkiston Arkistojen Portista löytyy osa Merenkulkuun liittyvät asiakirjat, jota kannattaa tutkia https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/merenkulkuun-liit…Rekistereitä laivoista löytyy:Museoviraston Perinnealusrekisteri, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/tietojarjestelmat/per…. Sinne voi lähettää kysymyksiä perinnealuksista.Museoviraston Suomen kauppalaivastotietokanta, https://kauppalaiva.nba.fi/Suomen laivahistoriallisen yhdistyksen ja Museoviraston yhteinen Suomen historialliset alukset, https://www.laiva.fi/ships/Sisävesiliikenteen historian ja perinteen bibliografia löytyy verkosta, https://www.riihisaari.info/index.php. Sinne myös voi ottaa yhteyttä, https://www.riihisaari.info/index.php?...
Hei!
Tässä meidän kokoelmista löytyvät, joukossa yksi englanninkielinenkin:
MIINA JA MANU : MIINA JA MANU LOHIKÄÄRMEEN LUOLASSA ; MIINA JA MANU UIMAKOULUSSA 8
Suvilahden kirjasto, lainassa
NOBLE, JIM: SWIMMING GAMES AND ACTIVITIES FOR INDIVIDUALS, PARTNERS AND GROUPS OF CHILDREN
Pääkirjasto, paikalla
UINTITEKNIIKAN OPETTAMINEN
Pääkirjasto, Suvilahden kirjasto
BUHRE: Plask och lek
Lasten- ja nuortenosasto, Suvilahden kirjasto
HELLMICH, Hermann
Småbarnssimning
Pääkirjasto
Lisäksi löytyy vauvauinnista parikin kirjaa.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kattavin kokoelma standardeja on Suomen Standardisoimisliiton kirjastossa Helsingissä. Kirjasto sijaitsee Länsi-Pasilassa osoitteessa Maistraatinportti 2 ja on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8-16.
Myös muilla kirjastoilla on standardeja kokoelmissaan vaihtelevasti. Suurimmat yleiset kirjastot pyrkivät hankkimaan kokoelmiinsa ainakin kaikki SFS-vahvistetut standardit. Standardeja ei yleensä lainata, vaan ne ovat käsikirjastokäytössä. Turun kaupunginkirjastossa standardit on sijoitettu käsikirjaston yhteydessä olevaan lukusaliin (pääkirjaston 2. krs, Linnankatu 2, puh. 02-2620 630). Valitettavasti mainitsemasi standardi puuttuu tällä hetkellä Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta, mutta standardeja voi pyytää nähtäväkseen myös Turun...
