Osoitteista http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/vamsair.htm
ja http://www.nuorisokirjailijat.fi/erilaisuus.shtml löytyy kaksi aiheeseen liittyvää kirjaluetteloa.
Videossa Pingu kouluretkellä kerrotaan vammaisuudesta.
Löysin kuvan ja tietoa taskuviulusta ainakin Anne Nilssonin kirjoittamasta ruotsinkielisestä teoksesta "Fioler" (ICA, 1981), mutta parhaiten tietoa ja kuvia taskuviuluista löytyy internetin kautta. Taskuviulu tunnetaan myös nimillä POCHETTE (FIDDLE), KIT VIOLIN, TRAVEL VIOLIN ja saksankielisillä nimillä TANZMEISTERGEIGE ja TASCHENGEIGE. Esim. englanninkielinen Wikipedia tuntee KIT VIOLINin. Taskuviuluista löytyy kuvia ja tietoa esim. englanninkieliseltä sivulta www.owenmorse-brown.com/pochette.htm.
Lapintiirojen muuttomatka on maailman pisin.
lähde: https://maailmankuvalehti.fi/2022/2/lyhyet/ikuisen-kesan-etsijat-lapint…
Yhtäjaksoinen, mitattu muuttolento on 11 680 kilometriä. Sen lensi punakuiri.
lähde: https://suomenluonto.fi/uutiset/nopeammin-pidemmalle/
Jos kaipaat kirjaa lainaksi, sitä löytyy monista eri kirjastoista Suomesta, ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-kaukopal…. Kaukopalvelu on maksullista.
Mikäli haluaisit ostaa kirjan, tilanne tuntuu olevan hankalampi. Ainakaan tällä hetkellä en onnistunut löytämään sitä verkkoantikvariaateista. Antikvariaateille voi jättää myös kyselyjä kirjasta siltä varalta, että se löytyy myöhemmin.
Mikko Ivalon kirjasta Höyryveturit ja niiden hoito voisi löytyä tarvitsemaasi tietoa. Höyryveturit ja niiden hoito | Keski-kirjastot | Keski-Finna. En pääse nyt itse kirjaa tutkimaan. Kirja on Keuruun kirjastossa, joten jos asut muualla Keski-Suomen alueella kuin Keuruulla, muista tehdä seutuvaraus.
Kari Siimes: Suomen höyryveturit Suomen höyryveturit | Keski-kirjastot | Keski-Finna -kirjassa on myös tietoa hallintalaitteista ja tekniikasta.
Muita höyryvetureista kertovia kirjoja: höyryveturit | Hakutulokset | Keski-Finna.
Tässä vielä muutamia linkkejä, joista voisi olla hyötyä:
Etusivu | Suomen Rautatiemuseo
Pieksämäen Höyryveturiyhdistys (pmk-hoyryveturiyhdistys.fi). Pieksämäen Höyryveturiyhdistyksestä löytyy varmasti myös...
Yksi kuvaukseen sopiva laulukirja on "Iloisen laulajan kirja" (WSOY, 1956, useita painoksia). Sen on toimittanut Reino Hirviseppä ja kuvittanut Erkki Koponen.
Tein finna.fi-palvelussa seuraavan haun:Aihe: "ympäristöoppi" JA aihe: "oppikirjat"Vuosiväli: 1985 - 1994Ks. tulokset tästä linkistä.Kirjojen kuvailutiedoista ei suoraan ilmene, mille luokalle kirja on tarkoitettu. Kyseisellä aikavälillä on kuitenkin todennäköistä, että kirjan nimen perässä oleva numero tarkoittaa luokka-astetta. Tämän perusteella 3. luokan ympäristöopin kirjoja olisi esimerkiksi Verne, Koulun ympäristötieto ja Tutkimme ympäristöämme.Kustantajien vanhoja uutuusluetteloja ja mainoksia saattaa olla Turun yliopiston kirjaston pienpainateyksikössä Raisiossa, ks. https://utuguides.fi/pienpainatteet
Kirjailija Anna Heinämaasta löytyy tietoa kirjasta Kotimaisia nykykertojia 2. Kirjan saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.helmet.fi. Helsingin kaupunginkirjastoissa on myös käytettävissä artikkelitietokanta Aleksi, josta löytyy lisää viitteita kirjailijasta.
Mats Wahlista löytyy tietoa kirjasta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 2001.
Wahlilta on ilmestynyt seuraavat teokset nuorille:
Veden tuolla puolen 1996
Veren varassa 1998
Emma ja Daniel Kohtaaminen 2000
Emma ja Daniel Rakkaus 2001
Syvässä vedessä 2002
Emma ja Daniel Matka 2003
Ruotsia idiooteille 2004
Näkymätön 2005
Lumi peittää jäljet 2006
sekä kuvakirja Vaarin laika 1999
Tässa muutamia ehdokkaita:
Aikuisten romaaneja:
Rebecca Wellsin Jumalaiset Jaja-siskot ja sen jatko-osa
Virpi Hämeen-Anttila, Marionetit (juuri tähän aiheeseen)
Annamari Marttinen, Veljeni vartija
Susanna Alakoski, Sikalat (ehkä enemmän lapsi-vanhempisuhteet, mutta myös sisaruudesta)
Ian McEwan, Sovitus
Essi Tammimaa, Paljain käsin
Sisko Istanmäki, Sisarteni elämät ja Viimeiset mitalit
Susan Sellers, Vanessa & Virginia
Ulla-Maija Paavilainen, Sokerisiskot
Anja Snellman, Pääoma
Roope Lipasti, Perunkirjoitus
Kreetta Onkeli, Ilonen talo (kaksi siskosta)
Myös Pirjo Rissasen monissa kirjoissa käsitellään sisaruussuhteita
Lasten ja nuorten kirjoja:
Astrid Lindgrenin kirjat esim. Veljeni leijonamieli, Melukylän lapset…
Teija Rekola, Eetu ja...
Ranuan kirjastosta saatiin seuraava tieto:
Ranuan kunnan kulttuuritoimistossa aiemmin ollut kotiseutuarkisto on osittain siirretty kirjastolle. Kuvia ei ole vielä luetteloitu, mutta niihin voi tutustua Ranuan kirjaston tiloissa tutkijanvakuutuksen täyttämällä.
Kirjastolla on siis vain pieni osa kunnan arkistosta. Kysymänne kuvat löytyvät todennäköisimmin kunnan arkistosta, jonka käyttöön tarvitaan lupa kunnan hallintosihteeriltä.
Kirjaa kannattaa tosiaan tiedustella Laajalahden kirjastosta.
Puh. (09) 8165 7714
ja henkilökunta on paikalla:
ma ja to klo 14-20 ja ti, ke ja pe klo 9-16.
Kirja on jo saatettu lähettää kohti Aalto kirjastoa.
Kysy kirjastonhoitajalta - etätietopalvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksiä varten. Tietopalvelua ei ole tarkoitettu aineiston paikantamiseen. Kyselemiesi teosten paikantamisen voit aloittaa tarkastamalla sijaintitiedot Plussa-aineistohausta, joka on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteinen 600 000 nimekkeen tietokanta. http://www.libplussa.fi/
Erityisesti englanninkielisiä kaupan alan teoksia kannattaa kysyä myös Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta Helecon-tietokeskus Leppäsuonkatu 9 E 00100 HELSINKI, kesän aukioloajat: 26.6.-17.8. ma-ti 12-19 ke-pe 9-15 la suljettu. p. 09-4313 8404 email: library@hkkk.fi
Lisäksi kannattaa selata kyseisten teosten osalta myös Helsingin yliopiston kirjaston...
Porin kaupunginkirjastossa on Merja Mäkisalon kirja Me ollaan sankareita elämän...: elämäntarina-ajattelu vanhustyössä, joka käsittelee aihetta.
Kirjan saatavuustiedot voi tarkistaa Riimi-aineistohaussa osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi viite Marja Saarenheimon artikkelista Elämä edessä, takana ja tässä : elämänkaaren ja ajan näkökulma dementiaan, joka on ilmestyntyt Dementiauutisten numerossa 2/2001. Porin kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä lehteä.
Rauman kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.rauma.fi/kirjasto/Default.htm.
Kirjaa voi kysyä suoraan julkaisijalta, Helsingissä, Junailijankuja 3:ssa, sijaitsevalta Autismi- ja Aspergerliitto ry:ltä, p. (09) 774 2770.
Pääkaupunkiseudun kaup.kirjastot eivät toistaiseksi ole sitä hankkineet, mutta sitä hankitaan, jos asiakkaat sitä toivovat. Hankinta-aika on yleisimmin 2-4 viikkoa, sillä hankinta joudutaan tekemään kirjakaupan kautta yhdessä muiden tilausten kanssa.
Helsingin yliopiston kirjastossa, Unionink. 36,on lukusalikappale, jota voi lukea paikan päällä, mutta sitä ei saa kotilainaksi. Kirjasta kuitenkin on lainattava kappale tällä hetkellä saatavissa Turun yliopiston kirjastosta, joten sitä voi pyytää kaukolainaksi joko meidän kauttamme tai Helsingin yliopiston kirjaston kaukopalvelun kautta. Ohessa linkki...
Kaupunki siirrettiin nykyiseen keskustaan, suunnilleen Kruununhaan paikkeille. Seuraavassa raportissa kerrotaan Vironniemen suuralueen käsittävän Kruununhaan, Kluuvia ja Töölönlahden rantaa, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_10_24_Tilasto_Vuor….
Helsingin historiasta ja siirtämisestä Vironniemellä Museoviraston sivulla Kurkistuksia Helsingin kujille, http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vironniemi.htm. Sieltä löytyy myös kartta vuodelta 1640, josta näkyy vanha Helsinki Vantaajoen suulla ja Vironniemelle siirretty uusi Helsinki.
Historiaa on myös Helsingin kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/….
Nimistöstä, http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/...
Sitaatti on Gunnar Ekelöfin runosta "Djävulspredikan", joka löytyy teoksesta Vägvisare till underjorden (1967). Runo löytyy suomennettuna teoksesta Trilogia (1994, http://www.helmet.fi/record=b1230129~S9*fin), joka sisältää kolme Ekelöfin runoteosta (Dīwān över Fursten av Emgión, Sagan om Fatumeh ja Vägvisare till underjorden).
Aurinkokunnan kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa. Näin ollen Jupiterin katoaminen ja sen painovoiman häviäminen ei vaikuttaisi sanottavasti muiden planeettojen kiertoratoihin, koska Auringon painovoima on määräävin tekijä.
Jupiterin kuiden uusien ratojen laskeminen vaatisi huomattavasti matemaattisia kaavoja ja laskutehoa. Jupiterin koko kuujärjestelmä (67 kuuta) kiertää yhdessä Jupiterin kanssa Aurinkoa ja lisäksi kuut kiertävät Jupiteria.
Jupiterin uloimmat kuut jatkaisivat Auringon kiertämistä suunnilleen samalla etäisyydellä Auringosta kuin ennenkin.
Sisemmät kuut lähtisivät uusille radoille aurinkokuntaan.
Kysyjä tarkoittanee vuonna 1976 Haminassa syntynyttä kirjailija Reija Kaskiahoa, joka elää nykyään Helsingissä. Näin nuoren kirjailijan kohdalla kaikkia arviot elämästä ja tuotannosta ovat kovin alustavia, mutta kuusi ns. nuortenromaania kirjoittanut Kaskiaho sai vuonna 2005 Topelius-palkinnon kirjastaan Rastas, mikä kertoo jo melkoisesta arvostukseta. Kaskiahosta on Wikipediassa oma sivu ja kirjailijalla on myös omat kotisivut, joitten aluksi Kaskiaho toivottaa myös esitelmäntekijät tervetulleiksi: "Kerron näillä sivuilla hiukan itsestäni ja hiukan enemmän kirjoistani. Löydät sivuilta tietoa kirjojeni aiheista, niiden synnystä sekä tietysti henkilöhahmoista, jotka ovat minulle kirjoittaessa tärkempiä tekstin eteenpäin viejiä. Sivuiltani...
