Sanna on kutsumamuoto Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Heidi, Heide, saksalainen lyhentymä Adelheidista (= jalosukuinen, jalomielinen). Nimen toisena juurena voidaan viitata vanhaan pohjoismaiseen nimeen Heid (valo, valoisa, pilvetön).
Elisabet, Vanhassa testamentissa muodossa Eliseba (hepr. Jumala on valani tai Jumala antaa avun). (Kirjasta: Lempiäinen: Suuri etunimikirja)
Luku 2006 tarkoittaa ilmestymisvuotta ja luku 40 lehden numeroa. Suomen lääkärilehdessä on juokseva sivunumerointi, joten sivut 4085-4091 löytyvät lehdestä numero 40/2006.
Maija Asunta-Johnston on kirjoittanut kaksi kirjaa, joissa hän kertoo talon ostamisesta ja asumisestaan
Unkarissa.
Punapukuisen naisen talo,WSOY,2000.
Onnellisen naisen vuosi,WSOY,2000.
Laman varjosta uudelle vuosituhannelle / Laura Paija, 1997 -teosta ei ole Tikkurilan kirjaston kokoelmissa. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista kyseinen kirja löytyy ja on tällä hetkellä saatavissa Pasilan, Leppävaaran ja Keski-Espoon kirjastoista. Lähikirjastoosi saat kirjan tulemaan tekemällä siitä varauksen osoitteessa www.helmet.fi, jos Sinulla on kirjastokortissasi tunnusluku tai käväisemällä kirjastossa. Varauksen hinta on 0,50 €/kirja.
Kyseessä on varmasti Russell Millerin kirja Bare-faced Messiah: the true story of L. Ron Hubbard. Kirja on ilmestynyt 1988. Uusia painoksia siitä ei ole joten se on vaikeasti hankittavissa. Sitä on kuitenkin Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa osoitteessa Vuorikatu 7.
Turun kaupunginkirjastosta löytyi kaksi Työväen sivistysliiton julkaisemaa runokirjaa.
Toinen on Viivat ja pisteet ja toinen
Susanna Huikarin ja Tarja Käsmän Surun kosketus. Kirja on
selkokielinen. Runokirjassa puhutaan kuolemasta ja sen aihettamista tuntemuksista. Äitiydestä tai lapsesta ei puhuta.
Työväen sivistysliitto järjestää runokilpailuitansa piirikunnittain. He näyttävät myös julkaisevan runoja piirikunnittain.
Turun piirikunnan postiosoite on http://www.tslturku.fi/
sieltä voisi kysyä.
Kokonaista kirjaa Yki Nummesta kokoelmassamme ei ole, mutta esim. Suomalainen muotoilu 2 -teoksessa sekä Glorian antiikki -lehdissä 2009:1 s. 44-46 ja 2006:1 s.14-17 sekä Avotakassa 2007: 5 s. 154-155 on Yki Nummea käsittelevät artikkelit. Tietoa löytyy myös mm. Form-function-Finland -lehdestä 2005:1 (s.67-69) ja Muoto-lehdistä 2003: 4-5 (s.75) ja 1984: 2 (s. 24-25), jotka voidaan tilata kaukolainaksi.
Yki Nummesta tietoa löytyy myös netistä, esim. http://www.finnishdesign.fi/muotoilija?id=965916,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yki_Nummi,
http://www.designforum.fi/yki_nummi
Valitettavasti näyttäisi vahvasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Donnen runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei tehty Viola-tietokannan mukaan laulun muotoonkaan, eikä sitä löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Ihan tuollaista värssyä en löytänyt, mutta voisikohan kyseessä olla joko Edu Kettusen laulu "Yhden illan juttu", jota Bablo on esittänyt tai Matti Ruohosen laulu "Enemmän kuin yhden illan juttu" (sanat Veli-Pekka Lehto), jota Matti & Teppo on esittänyt? Yhden löytämäni videoklipin perusteella tämä Matin ja Tepon laulun sanat eivät kyllä aivan muistikuvasi kanssa sovi yhteen. Kettusen laulun sanoja en löytänyt mistään. Mutta toivotaan, että hakuammuntani onnistui tai joku tämän vastauksen lukeva tietää paremmin.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi viitteitä näytelmästä julkaistuista arvosteluista: Turun Sanomat 1998-11-01 (arvostelija Lehmusvirta Karoliina), Kaleva 1998-01-04 (arvostelija Mikkola Kaisu), Karjalainen 1998-02-22 (arvostelija Yli-Ketola Liisa ), Lapin Kansa 1998-01-08 (arvostelija Tasala Kauko), Ilkka 1996-03-13 (arvostelija Kajanto Anneli).
Näytelmän on suomentanut mm. Henri Kapulainen. Se tunnetaan suomennoksina myös nimillä "Pyjama kuudelle" ja "Älä pukeudu päivälliselle".
Jälkimmäisellä nimellä näytelmästä löytyy painettu suomennos. Camoletti, Marc: Älä pukeudu päivälliselle / Marc Camoletti ; Robin Hawdonin englannin kielisestä sovituksesta Don't dress for dinner, suomentanut Mikko Viherjuuri. JULKAISTU:[Tampere] : [Tampereen...
Saksalaista 12-osaista tv-sarjaa Kultainen hevosenkenkä (Rivalen der Rennbahn) esitettiin TV-3:n ohjelmistossa vuonna 1989. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin 28.8.89 klo 20.20 alkaen.
https://www.imdb.com/title/tt0096690/
HS/Aikakone
Ystävän muuttamista käsitellään ainakin seuraavissa lastenkirjoissa (nimekkeistä linkki OUTI-verkkokirjastoon):
Veera Salmi: Mauri ja Vähä-älypuhelin
Libby Gleeson: Anni ja Lasse
Paula Noronen: Supermarsu tekee maalin
Katri Tapola: Väinämö ja näkymätön naapuri
Tuula Korolainen: Kuono lumessa
Kairi Look: Piia Pikkuleipä muuttaa
Sharon Jennings: Franklin saa vieraan
Päivärahoista kerrotaan Ruotuväki-lehden numerossa 22/2001. Ensimmäisen 180 palveluspäivän aikana varusmiehen päiväraha oli 3,2 euroa (19 mk). Seuraavien 181.-270. vuorokauden aikana päiväraha oli 5,72 euroa (34mk). Sen jälkeen päivärahaa sai 8,24 euroa (49mk). Lisäksi naiset saivat päivässä 0,35 euroa (2,08mk) henkilökohtaisiin tarvikkeisiin, joita puolustusvoimat ei tarjonnut.
Kodin kuvalehden sivuilla on onneksi Suuren käsityölehden mallihaku vuodesta 2013 alkaen. Siellä voi hakea ohjeita sanahaulla. Villatakki tuotti 64 tulosta. Linkki hakuun.Myös Novitalla on neulemallien haku sivuillaan. Linkki sivuille.Drops Design sivustolla on ilmaisia neuleohjeita haettavissa mm. langan, neuletiheyden ja vaikeusasteen mukaan. Linkki sivulle.
Vaasa julistettiin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa suomi on enemmistön kielenä valtioneuvoston päätöksellä 337/1922 joulukuun 30. päivänä vuonna 1922. Päätöksen perustana olleen vuoden 1920 virallisen tilaston mukaan Kokkola määrittyi tässä vaiheessa vielä kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli ruotsi. 20-luvun aikana suomenkieliset saivat kuitenkin lopullisesti kielellisen enemmistöaseman sielläkin; vuonna 1930 heitä oli väestöstä 53,4%. Vuoden 1931 alusta lukien kaupungin enemmistökieleksi määrättiinkin suomi.Vaasan kaupunginvaltuustossa suomenkieliset pääsivät enemmistöksi vasta vuonna 1945. Kunnallisessa elämässä suomen kieli olikin vielä pitkään "varsin säälittävässä asemassa", niin kuin nimimerkki Vaasalainen totesi...
1. Korkeakoulututkinto tarkoittaa sekä yliopistossa suoritettua
alempaa tutkintoa että ammattikorkeakoulussa suoritettua tutkintoa.
2. Kirjastonhoitajan pätevyyteen vaaditaan 35 ov kirjastoalan opintoja joko
yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu.
20 ov antaa pätevyyden kirjastovirkailijan toimiin/virkoihin.
Kunnat voivat nykyisin itse määritellä pätevyysvaatimuksensa. Yleensä
varmaan tulkitaan, että appro 15 ov + 5 ov cum laudesta täyttää asetuksen
vaatimukset. Näin ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
---------------
Katri Niskanen
Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto
1940-luvulla ei Mäntsälässä vielä ilmestynyt omaa paikallislehteä. Eniten Mäntsälän asioista kertoi Porvoossa ilmestyvä Uusimaa. Konservatiivinen Uusimaa avasi Mäntsälän kirkonkylässä oman toimistonsa vuonna 1949. Samalla levikkialueella ilmestyi myös keväällä 1930 Uusimaa-lehden linjaan pettyneiden liberaalien sen kilpailijaksi perustama Uudenmaan sanomat.
Paikallislehti Mäntsälään syntyi vasta vuonna 1963 ja tämän jälkeenkin paikkakunta on aika ajoin ollut ilman omaa lehteään.
Lähteet:
Mäntsälän historia. III
Suomen lehdistön historia : sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985
Tämä tilasto julkaistaan yleensä neljännesvuosittain. Jostain syystä nyt on viivettä. Viesti on mennyt eteenpäin joten todennäköisesti pian tulee loppuvuosikin nähtäväksi.
Tampereen kaupunginkirjastossa on lainattavana Spes Patriae 1981. Kirja on varastossa luokassa 99.2,
joten pitää pyytää tietopalvelusta, että kirja haetaan varastosta. Sen saa ihan normaalisti lainaan.
Kirjan kustantaja on Akateeminen Kustannusliike. Kirjasta löytyy kouluttain aakkostettuna ne vuoden 1981 ylioppilaat , jotka ovat antaneet tietonsa ja valokuvansa
kustantajalle.
Ruuvi Kiemurainen ja Naula Lättäpää seikkailevat Sirkka Valkola-Laineen säveltämässä ja sanoittamassa musiikkisadussa "Seikkailu karamellitehtaassa". Satu alkaa laululla: "Tehtaassa pyörät pyörii ja kone suklaata valmistaa".
Nuottia tähän musiikkisatuun en löytänyt, mutta se on tallennettu vuonna 1960 äänilevylle, jossa toisena kappaleena on "Pieni veturi" (Musiikki Fazer, Decca-Pekka DP2004). Sadun esittävät Maininki Sippola-Wilska, Kaija Aho, Ossi Runne ja Satulaulajat sekä orkesteri, jota johtaa Ensio Kosta. Tämä äänilevy löytyy Kansalliskirjastosta, mutta musiikkisatu näyttää tällä hetkellä löytyvän myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=r7JTLCKeHqc) ja Spotifysta.
Decca-Pekka oli levymerkki, jolla...
