Kaivattu kirja lienee Peter Uttonin Kuuletko sen lähestyvän? (Kustannus-Mäkelä, 1996). Siinä Saara valmistaa suussa sulavia Nami-Naksuja, jotka houkuttelevat esiin olohuoneen lattian läpi porautuvan kammottavan, jättiläismäisen olennon, joka karjuu "Nami-naks, nami-naks, na na na naaAAA!"
Mikkelin seudun paikallishistoriallisten teosten väestö- ja asutuskuvauksista ei saa kovin tarkkaa kuvaa itsellisten ja loisten asuinpaikoista. Yleensäkin kyseinen väestönosa on käsitelty niissä vain lyhyesti ja yleisluontoisesti. Tyypillisesti itselliset ja loiset elivät ja asuivat toisten mailla, kylien laitamilla tai syrjäkylillä.
Kirjallisuutta:
Wirilander, Hannele (1982): Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865
Vihola, Teppo toim.(1992): Mikkelin maalaiskunnan kirja
Kares, K.R. (1905): Mietteitä savolaisesta loiselämästä : Esitelmä. (Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa vain lukusalikäytössä oleva suppea Mikkelin sanomien julkaisu)
Päihdyttävien juomien valmistamisesta...
Kappale on Lännen farmari, alkuperäiseltä nimeltään I'm an Old Cowhand (From the Rio Grande). Ainoa levytys, jonka löysin on Jorma Ikävalkon ja Kulkurit-yhtyeen versio vuodelta 1950. Se on julkaistu kahdella äänitteellä (linkit vievät Kansalliskirjaston Finna-tietokantaan):Mule Train/Lännen farmariLännen farmari/Pelimanni Olli Fonosta löytyy tiedot vain ensimmäisestä ja siellä esittäjäksi on virheellisesti merkitty Eero Väre ja Ramblers, jotka ovat levyn A-puolen Mule Train (Muulikaravaani) -kappaleen esittäjät. Toinen julkaisu on USA:ssa painettu vinyyliversio, jonka B-puolena on Kipparikvartetin Pelimanni Olli.
Listaa koko Suomen hoitokodeista ei Internetistä löydy. Helsingin palvelutalot löytyvät Seniori-infosta, osoitteesta http://www.hel.fi/seniorinfo/. Vastaavia sivuja on kuntien ja kaupunkien virallisilla kotisivuilla, jotka löytyvät muun muassa Fennica netistä (Suomen suurin Internet-hakemisto), osoite on http://www.fennica.net/. Yksityisiä asumispalveluja voi hakea esimerkiksi Googlesta (http://www.google.fi) vaihtoehtoisesti hakusanoilla hoitokoti / hoitokodit /palveluasuminen / asumispalvelut.
Kyseistä teosta ei ole Hämeenlinnan eikä muiden Vanamo-kirjastojen kokoelmissa. Muista Suomen kirjastoista sitä kyllä löytyy. Voit jättää kaukolainapyynnön kotisivuillamme olevalla verkkolomakkeella: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 6 euroa.
En löytänyt tietoa, että sarjaa olisi koskaan näytetty minkään muun maan kuin Suomen televisioverkossa, joten on hankala käytännössä tietää sen mahdollisesta suosiosta muualla. Todennäköisesti ainakin Ruotsissa ja Virossa on niin paljon suomenkielen taitavia ihmisiä, että sarjalle löytyy seuraajia ainakin nettipalveluiden kautta. Sitä, miten hyvin jokin ilmiö tunnetaan muissa maissa, pitäisi selvittää kyselyillä, joiden tekeminen maksaa. Pelkästään suomenkielinen televisiosarja on tuskin erityisen tunnettu missään suomalaisten maastamuuttajien tai turistien ulkopuolella.
Heikki Poroila
Valitettavasti ainakaan Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne tällaista julkaisua tai tekijää, joten todennäköisesti itsenäistä kirjaa ei ole koskaan tehty.
Heikki Poroila
Pekka Löytty kerhon Facebookista löytyi tällainen versio.
"
Jaakko Löytty Kerho
12. maaliskuu 2018 ·
Erään laulu syntytarina:
KALAMIEHEN BLUES
1. Pekka oli kalamies, Pekka oli kalamies,
Pekka oli kalamies, senhän jokainen kai ties,
Pekka oli kalamies.
2. Laulun Pekasta mä tein, laulun Pekasta mä tein,
laulun Pekasta mä tein, ilman lupaa aiheet vein,
laulun Pekasta mä tein.
3. Enkä mennyt auttamaan, enkä mennyt auttamaan,
enkä mennyt auttamaan, kun hän laski verkkojaan,
enkä mennyt auttamaan.
4. Hurskastelin, häiritsin, ratkaisuja ehdotin.
Väänsin riimin, toisenkin, jätin yksi kaverin;
jeesustelin, keljuilin.
5. Pekka oli kalamies, Pekka oli kalamies,
Pekka oli kalamies, jota painoi arjen ies,
Pekka oli...
englanninkielisiä kirjoja voi hakea ainoastaan kertomakirjallisuuden osalta pelkällä luokalla, mikä on 84.5. Tietokirjojen osalta, mihin muistelmat ja elämäkerratkin kuuluvat tämä ei onnistu, koska kaikki tietokirjat kielestä riippumatta ovat samoissa luokissa. Esimerkiksi luokka 99.1 pitää sisällään elämäkertoja sekä muistelmia suomeksi sekä muillakin kielillä.Tätä hakua voi kokeilla esimerkiksi niin, että laittaa hakusanaksi muistelmat ja toiseksi hakusanaksi usko*, tässä tapauksessa usko ja katkaisumerkki hakee kaikki teokset, mihin on luetteloitu muistelmat sekä usko alkuiset sanat. Lisäksi kieleksi on rajattu englanti. Alla on linkki tuohon hakutulokseenhttps://keski.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%...
Hei,
Sinun kannattaa käydä kirjastossa tutustumassa Helsinkiä käsitteleviin teoksiin - niitä on paljon! Tässä muutama, joissa on tietoja Esplanadista ja Mannerheimintiestä:
Hackzell: Töölöntullin molemmin puolin. 1997
Ollila: Puhvelista Punatulkkuun - Helsingin vanhoja kortteleita. 1977
Lilius, Henrik: Esplanadi 1800-luvulla. 1984
Helsingin kadunnimet. 1992
Näiden ja muiden Helsinki-kirjojen saatavuuden saat selville Plussa-aineistotietokannasta: http://www.libplussa.fi
Verkostakin löytyy jotain Esplanadista:
http://www.arenanet.fi/helsinki/tour/goto/esplanadi.html
http://www.hel.fi/tourism/html/artikkelit/artikkelit/esplanadi.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/e-espa/eespa.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/p-espa/...
Seuraavista rautateiden historiaa koskevista teoksista löytyy varmaan jonkin verran tietoa asemarakennuksistakin:
-Muistomerkki puusta perinnöksi, juhlakirja Pekka Kärjelle 16.4.2000.
[Helsinki], Museovirasto, 2000
-Kiiskinen, Kyösti, Rautahevon kyydissä junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon. Jyväskylä Gummerus, 1996
- Valanto, Sirkka, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, Hki, Museovirasto, 1982
Mahtaisiko Ypäjän asemasta löytyä jotain teoksesta Jokioisten rautatie 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, [Helsinki], Museorautatieyhdistys.
Sinun kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Ypäjän kirjastoon, heillä on varmaankin kotiseutukokoelma, josta saattaisi löytyä kirjallisuutta myös asemasta. Yhteystiedot: Osoite Perttulantie 59, 32100...
Internetistä löytyvien kuvien sekä nimityksen perusteella kirjastossa työskentelevä arkeologi arvioi, että kyseessä on kaavin. Italian kielen termi 'grattatoio' viittaa raapimiseen, raaputtamiseen tai rapsuttamiseen. Kaavin on suomenkielinen kattotermi kuvissa oleville kiviesineille, joissa on nyrhitty terä.Grattatoio on siis kiviesine,
jota luultavasti useimmiten käytettiin esim. nahkojen puhdistamiseen.
Yleisimmin on arvioitu, että kivistä kaavinta käytettiin nahan sisäpinnan rasvakerroksen kaavintaan. Tutkimusten mukaan kaapimilla on saatettu työstää myös luuta tai puuta. Yleensä niissä on yksi retusoitu kaareva terä ja saattoivat olla vartettuja.
Mii leat geahččalan čielggadit, mii dat filbma lea, maid don leat oaidnán skuvllas. Min árvalus lea dál ahte dat lea "Vihttanuppelogát hoavda".
Filmma váldorollain ledje ee. Toivo Lukkari ja Åsa Blind ja dat lea Gironis rahkaduvvon. Vástadusa gávdnamis ožžon veahki ee. Mervi Haavistos ja Irene Länsmanis.
Geahčča maid dan: http://www.saminieidajojk.se/
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti:
Ota lapsen rakkaus lämpöisin!
Sun on se ja aina on ollutkin.
Se on köyhä sun lempesi rinnalle panna,
vaan puutteet unhota, anteeks anna!
Se on ote pitkästä runosta "60-vuotiaalle äidilleni" ja on julkaistu alun perin kokoelmassa:
Hilja Haahti: Tuomenterttuja. Otava 1899.(Nimellä Hilja Hahnsson).
On vaikea sanoa, mitä on tapahtunut, jos ei oikeita painikkeita tule näkyviin. Ohjeissa kehotetaan painamaan Kuuntele -nappulaa, kuten kirjoititte, https://www.ellibslibrary.com/fi/instructions. Jos tilanne toistuu, voisitte ehkä käydä kirjastossa paikan päällä kysymässä neuvoa, https://hausjarvi.fi/palvelut/vapaa-aika-kulttuuri/kirjasto/paakirjasto/ tai lähettää kuvan näytöstä, jonka saatte, kun kuuntele -nappula puuttuu. Myös Ellibisistä voi kysyä, https://www.ellibslibrary.com/collection.
Suuri Käsityö -lehti kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Mikäli korttiisi on liitetty PIN-koodi, voit tehdä varauksen lehden numeroon 9/2020 ja lehti toimitetaan lähikirjastoosi. Jos sinulla ei ole PIN-koodia, voit vaikka soittaa johonkin Helmet-kirjastoista ja pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen puolestasi.
Ohjeet lehtien varaamiseen löydät alla olevasta linkistä.
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#lehtienvaraaminen
Marianne Aav todella löytyy Kuka on kukin 2011 -kirjasta. Hänen vanhempansa ovat Jyri A. ja Eila Levänen. Vanhempien avioliiton solmimisvuotta ei kirjassa mainittu. Tieto on väestötietojärjestelmässä, sieltä tietoja luovutetaan hyväksyttävää käyttötarkoitusta varten, https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta. Arkistoista tätä voisi ehkä myös etsiä, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Maistraatit.
