Vaski-kirjastoista ei valitettavasti kyseistä lehteä löydy. Turun yliopistolla on mikrofilmattuna vuosikerrat 23.7.1925-17.3.1927 ja 20.9.1934-16.1.1937. Heiltä näyttää myös löytyvän varastosta fyysiset lehdet vuosilta 1917-2007. Niitä voi lukea vain paikan päällä kirjastossa.
Vuosilta 1918-1929 lehteä löytyy digitoinuna Kansalliskirjaston palvelusta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-4541?display=CALENDAR&year=1918
Kehotan olemaan yhteydessä Turun yliopiston kirjastoon ja kysymään heiltä milloin ja missä kirjastorakennuksessa vuoden 1964 fyysistä vuosikertaa pääsee lukemaan. Alla yliopiston kirjaston yhteystiedot:
Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Puhelin: 050 455 7059
Tässä joitakin kirjoja, joissa on tietoa ja historiaa ruoasta ja ruokalajeista:
- Ruoka-Kalevala, eli, Makumuistoja Suomesta / toimittanut Jani Kaaro
- Klassikkoruokia : reseptit & tarinat / Tiina Rantanen
- Ihmiskunnan syötävä historia / Tom Standage
- Parasta pöytään : suomalaisen gastronomian historia / Kari Martiala & Helena Lylyharju
- À la carte : ravintolaruokien historiaa / Anita Viitasaari
Bergamon Basilica di Santa Maria Maggioren virtuaalikierros löytyy verkosta, ehkä siinä näkyy myös tuo etsimänne teos, https://www.fondazionemia.it/it/basilica/visita/tour-virtuale
Bergamon kirkkoja esittelevällä sivulla on myös kuvia, https://www.itinerari.bergamo.it/basilica-di-santa-maria-maggiore-berga…
Lombardian kulttuurisivuston kuvia kirkosta, https://www.lombardiabeniculturali.it/architetture/schede/BG020-00508/?…
Kaupungin turistisivuilla ei näy kuvia Santa Maria Maggioren sisältä, https://www.visitbergamo.net/en/
Bergamon kirkoista tai ylipäätään kaupungista ei löydy yleisestä kirjastosta eikä oikein Helsingin yliopiston kirjastostakaan kirjallisuutta.
Nicola Malinconicosta en löytänyt kirjallisuutta...
Laulusta "Lilla Idas sommarvisa", jonka on säveltänyt Georg Riedel ja sanoittanut Astrid Lindgren, löytyy nuotinnos useastakin nuottijulkaisusta. Tämä haku näyttää, mitä julkaisuja löytyy Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Verkosta löytyy myös kappaleeseen sanat ja useita nuottisovituksia. Tässä on yksi sovitus pianolle, jossa on mukana myös sanat.
Pankkien kokoa voi tarkastella monella eri tavalla, esimerkiksi taseen perusteella.Finanssivalvonnan verkkosivulta Tilinpäätösten avainluvut 2016–2023 löytyy jäsenosuuspankkien taseet vuodelta 2023 taulukkona:https://www.finanssivalvonta.fi/globalassets/fi/tilastot/tilinpaatosten-avainluvut/2016-2023/member_banks_of_the_amalgamation_of_the_co-operative_banks_2016-2023.xlsxTaulukosta selviää OP Ryhmän jäsenosuuspankkien koot taseen perusteella. Taulukko on excel-muodossa, joten siitä voi Data-välilehdeltä suodattaa jäsenosuuspankkien tietoja haluamallaan tavalla. Lisää tietoa OP Ryhmän jäsenosuuspankeista löytyy OP Ryhmän raporteista:OP Ryhmän raportit | OP Ryhmä | OP
Emme valitettavasti löytäneet runoa, joka alkaisi juuri noilla sanoilla. Oiva Paloheimolla on runo "Ukko, joka rakasti kiviä" ja Helvi Juvosen runossa on säkeet "Kun rakastan kiviä, kun rakastan graniittia".Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Anni Swanin satuja ovat kuvittaneet myös Kerttu Böök (Satuja osa 6 1923), A. Einola (Ilmarin matka kuuhun 1924, Unto Kaipainen (Kotavuoren satuja ja tarinoita 1957), N.O. Mether-Borgström (Jussi-poika Tonttulassa 1947), Maja Sidorow (Ihmeaapinen), Helga Sjöstedt (Kettu Repolainen, Jänis Vemmelsäären ja Kettu Repolaisen seikkailuja), Auvo Taivalvuo (Kesätarina Joulu-ukosta 1982, Vuorenkuninkaan poika 1982). Tarkemmat tiedot yllä mainituista teoksista löydät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta osoitteessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennica. Hyödyllinen bibliografia vanhemmasta lastenkirjojen kuvituksesta on myös Maria Laukan toimittama kirja Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960.
Löysin seuraavat nuottikirjat, joissa on tämä kappale:
Grieg, Edvard: "Masterpieces for solo piano : 23 works"(Nuotti löytyy ainakin Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoista)
Grieg, Edvard: "Grieg : His greatest piano solos" (Viikin kirjasto)
"Dearly beloved:A treasury of wedding music processionals, recessionals, vocal solos, ceremonial and recital music" (Kirjasto 10 ja Itäkeskuksen kirjasto)
Näissä kaikissa nuoteissa kappaleen nimi on "Lyriske stykker, op. 65. NRO 6, Bryllupsdag på Troldhaugen".
Jukka Kuoppamäki esiintyy julkisissa lähteissä vain tällä yhdellä etunimellä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä henkilötietoja, jotka eivät ole muutenkin julkisesti saatavilla. Esimerkiksi kirjastojen asiakastietokannat ovat suljettuja eikä niiden tietoja koskaan käytetä tällaisissa yhteyksissä. Useimmat henkilötietoihin liittyvät kysymykset ovat siksi sellaisia, ettemme pysty niihin vastaamaan kysyjiä paremmin.
Heikki Poroila
Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin teosta Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (The social construction of reality, 1994, Gaudeamus) ei valitettavasti olet saatavana sähköisenä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Somemarkkinointia koskevat kirjat on tosiaankin suunnattu lähinnä yrityksille tai yhteisöille. Salla Virtasen Somemarkkinoinnin työkirja (2020) käsittelee myös maksullista mainontaa Facebookissa ja on ehkä tutustumisen arvoinen vaikka ei välttämättä käsittele juuri blogeja.
Katleena Kortesuon teoksessa Sano se someksi (1 + 2 = 3): sosiaalisen median suuri laskuoppi (2018) on lyhyt teksti yleisesti blogin mainostamisesta, vaikka Facebook lähinnä vain mainitaan nimeltä.
Verkossa on joitakin ohjeita aiheesta. Tässä digiyrittäjä ja somevalmentaja Karoliina Behmin ohjeita:
blogin mainostamisesta https://www.karoliinabehm.fi/blogi/blogin-mainostaminen
strategiasta https://tiiakonttinen.fi/bloggaaja-oletko-laatinut-facebook-strategian/...
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään runoa. Etsin Lastenkirjainstituutin tietokannasta, valtakunnallisesta Finna-tietokannasta, joulurunoantologioista ja tietenkin Kuopion kirjaston omasta tietokannasta. Vanhojen aapisten ja lukukirjojen sisällöstä yksittäiset runot ja tarinat ovat löydettävissä yksinkertaisella nimekehaulla, mutta ilmeisesti sitä lukukirjaa, jossa tämä runo mahdollisesti on julkaistu, ei ole meidän kokoelmassamme. Tietenkin runo voi olla myös jossakin ohjelmistokirjassa, joista menneinä vuosikymmeninä etsittiin ohjelmaa koulun juhliin, tai voi olla, että se on julkaistu jossakin joululehdessä, joita niitäkin aikoinaan ilmestyi paljon.
Kysyin asiaa Espoon kaupunginarkistosta ja he vastasivat näin: "Kaupunginarkistossa säilytettävien kouluaineistojen mukaan lukuvuosi 1984-1985 alkoi 16.8.1984."Kalenteri.org kertoo, että päivä oli torstai. Linkki sivustolle.
Löydät luotettavaa tietoa eläimistä esimerkiksi seuraavilta sivuilta:Suomen Lajitietokeskus (Suomen Lajitietokeskus kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi. Laji.fi:ssa voit tutustua lajeihin ja niiden esiintymiseen, selata havaintoja suomalaisista lajitietokannoista sekä pitää kirjaa omista luontohavainnoistasi.)LuontoPortti (Luontoportista löytyy kattavat lajitiedot huippukuvaajien valokuvilla kuvitettuna ja oivat tunnistustyökalut lajien tunnistamiseen. Voit myös kuunnella lintujen ääniä. Lajeja voit selata ja hakea monin eri tavoin, esimerkiksi nimen, suvun tai heimon mukaan. )Eläinlajit – WWF Suomi (WWF sivuilla pääset tutustumaan eri uhanalaisiin eläinlajeihin.)
Edustajan koko nimi oli Åkerblom, Kristian Vilhelm. Hän kuului Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmään. Eduskunnassa hän oli Vaasan l. et. vaalipiiri 1917 -1917, 1919 -1929, 1930 -1932. Tarkempia tietoja hänestä löytyy edustajamatrikkelista, joka löytyy osoitteesta http://www.eduskunta.fi .
Kysymäsi Carl Axel Gottlundin kirja Nyt ja ennen, eli Wertaus wanhasta ja nykyisestä elämän-laitasta on alkuperäisenä, vuoden 1846 painoksena, vain Kansalliskirjaston ja Oulun yliopiston kirjaston kokoelmissa. Kirja on lukusalikäytössä, eli sitä ei saa kotilainaan.
Uusia suomalaisia lauluja (C. A. Gottlundin kirjuittamia, 1845-1846)
-kirjasessa on mukana myös Nyt ja ennen. Tämä kirja on muutamien yliopistokirjastojen ja Kotimaisten kielten keskuksen ja SKS:N kirjastojen kokoelmissa. Myös se on käsikirjastokirja.
Gottlundin teos on vain muutaman sivun mittainen runoelma. Se löytyy myös mm. Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen) -kirjasta, joka on monien Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www...
Tarkoittanet Musica Sveciae, Folk music in Sweden -sarjaa: https://urly.fi/Jcu. Jos omassa kirjastossasi ei ole kehtolauluja sisältävää Vaggvisor & ramsor cd-levyä (Caprice Records CAP21477), voit tilata sen kaukolainaksi.
Hei!
Meillä Auran kirjastossa on kolme viittomakieltä ja viittomia käsittelevää kirjaa:
Raija Nokkalan : "Satuja viittomakielellä",
Camilla Mickwitzin: "Hei" sekä
teos nimeltä "Viittomakielen kuvasanakirja".
Naapurikunnissa Yläneellä, Pöytyällä ja Karinaisissa on muitakin.
Jos haluat katsoa tarkemmin tietokannastamme, mene internet-osoitteeseen:
http://webkirjasto.atp.fi/auranmaa ja kirjoita kohtaan "asiasana" sana "viittomakieli"
Tällaista runoa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähes kysymyksessä mainitulla tavalla kyllä alkaa Pääskynen-lehdessä julkaistu nimimerkki Priskan (Salme Setälä) tarina Jänöläisten pesumatka.
"Ensi lumi oli satanut. Maa hohti ja kimmelsi valkeiden lumihiutaleiden peittämänä. Olipa se somaa." (Pääskynen nro 22, 15.11.1924, s. 5)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977266?page=5
