Kyseisessä kirjassa on sivunumerointi alkaa kahteen kertaan, jolloin se kerrotaan merkitsemällä molempien sivunumerointien määrät. Usein vaikka esipuhe on merkitty roomalaisin numeroin, jolloin sivumäärä merkintä olisi esim. xvi, 200 s.
Laskemalla nuo luvut yhteen saa siis kokonaissivumäärän.
Helsingin Varusmieskuoro on olemassa, mutta varusmiespalvelun lyhyydestä johtuen kuoron kokoonpano vaihtuu jatkuvasti eli samat laulajat eivät ainakaan vuotta pidempään ole mukana. Toisin sanoen vaikka kesällä 2017 osuisi tämän kuoron esiintymiseen, laulajina ovat aivan uudet varusmiehet, eivät vuonna 2014 tai 2015 esiintyneet. Myös muissa varuskunnissa toimii tällaisia varusmieskuoroja, kaikki yhtä tilapäisiä kokoonpanoja asian luonteesta johtuen.
Tämä Helsingin kuoro ei ole juuri levytyksiä tehnyt, mutta ainakin kokoelmalevyllä "Kenttäpostia - Sota-ajan aarteet" (Poptori 2002) kuoro on mukana laulamassa nimikappaletta yhdessä Asemieskuoron kanssa. Tämä levy löytyy mm. HelMet-kirjaston kokoelmasta (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi...
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohausta löytyi pari teosta, jotka kertovat elämästä Neuvosto-Eestissä. Ne ovat: Laigna, Karl: Tietoja Neuvosto-Eestistä. Osuuskunta Vastavoima, 1987 ja Vaino, Karl: Neuvoto-Eesti eilen, tänään, huomenna, 1981.
Lisäksi löytyi Aleksi-lehtitietokannasta seuraavat artikkelit: Larmola, Yrjö: Millaista oli elämä Neuvosto-Virossa, Kanava, 1994/7 (s.395-398); Kalajoki, Atte: Kaltio ajan hermolla 1965: Toivo Kuldsepp muistelee sillanrakentamista yli Suomenlahden, Kaltio, 1993/6 (s.170-171) ja Virkkunen Sakari: Pysähtynyt baletti: Martti ja Aune Simojoen matka Neuvosto-Viroon ja mitä siitä seurasi, Suomen kuvalehti, 1992/7 (s.32-33).
Viron nykypäivästä saa tietoa esimerkiksi Plussa-aineistohausta...
Etsitty kirja lienee Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä (WSOY, 2005).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au429ead79-f8ff-4ea3-bf49-66f39e2bf354
Kyseessä on Elvi Sinervon nimeämätön runo vuodelta 1931.
https://www.finna.fi/
Sinervo Elvi: Pilvet : runot 1941-56 (1984)
Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toim. Hannele Koivunen ja Laura Virkki (1997)
Egyptin historiaa koskevia linkkejä on koottu Kirjastot.fi:n Linkkikirjastoon (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/ ) luokkaan 91.11. Niitä löytyy tuosta palvelusta lisää myös hakusanalla Egypti. Linkkejä on koottu myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston hakemistoon:
http://www.makupalat.fi/histori1.htm#egypti
Lisäksi vielä kaksi sivua:
http://www.wsoy.fi/koulu/reaali/historia/aika/muinainenmaailma/index.htm
http://www.cedunet.com/koulut/lyseo/egypti/luettelo.html
Seuraavista teoksista mm. voisi olla hyötyä:
Egyptin taide:
Maailmantaiteen kirjasto. Varhainen taide. 1996
Pyramidit:
Mellett, Peter: Pyramidit. 2000
Macaulay, David: Pyramidi.1979
Muumiot:
Tyldesley, Joyce: Muumiot. 2000
Putnam, James: Muumiot. 1999
Grimberg, Carl: Kansojen...
Osoitteessa http://kummeli2.kemi.fi:8000/Intro?formid=form2.html&ulang=fin pääset Kemin kirjaston Kullero-tietokannan tarkennettuun hakuun (aineistohaun osoite: http://www.kemi.fi/kullero/). Valitse kohdasta aineistolaji pudotusvalikosta kohta: aineistolaji : äänikirja ja tee haku. Tarvittaessa voit rajata hakua esim. julkaisuvuodella.
Kysymyksesi osuu suoraan kirjastoluokituksen ytimeen. On monia teoksia, joiden sisältö sopii moneen eri luokkaan. Kirjastossa kirja voi kuitenkin fyysisesti sijaita vain yhdessä paikassa ja siksi kirjaan voidaan merkitä vain yksi luokka: pääluokka, jonka mukaan kirja hyllytetään aina samaan paikkaan ja jonka perusteella se löydetään. Lisäluokkia ja asiasanoja, jotka myös kuvaavat kirjan sisältöä voidaan lisätä tarpeen mukaan luettelointitietoihin kirjastojen aineistotietokantoihin. Ne auttavat tiedonhaussa löytämään viitteitä halutusta aiheesta. Mitään tarkkaa määritelmää ei voida antaa siitä, mikä on oikea luokka millekin kirjalle. Kirjastojen laajasti käyttämä yleinen kymmenluokitus löytyy täältä:
http://ykl.kirjastot.fi/
Kysymyksessä annetut ehdot täyttää ainakin Arto Suomisen Riskienhallinta-kirjan 3. uudistettu painos (WSOY, 2003). SWOT-analyysiä käsitellään kirjan luvussa Liikeriskien arviointimenetelmät.
Osoitteesta https://finna.fi löytyvä kansallisbibliografia Fennica kertoo, ettei Wheelisin teoksia ole suomennettu lainkaan, joten tuota kysymääsi teostakaan ei ole suomennettu. Fennicassa on suomeksi ilmestynyt kirjallisuus varsin kattavasti, joten asiasta voi olla Fennican perusteella melko varma.
Kyllä tulee. Voit valita ilmoituksen joko postitse, sähköpostitse tai tekstiviestinä.
Lisätietoja asiasta saat Vaski-kirjastojen sivuilta osoitteesta: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Valitettavasti tällaista osoitteistoa tai yhtä yhteistä osoitetta ei ole sellaisenaan olemassa, joskin tiedot kyllä saa kerättyä Kirjastot.fin sivuilta. Palvelu tarjoaa tiedon, mutta sitä joutuu vaivalla esiin kaivamaan. Teoriassa kaikki kirjastot voisi tavoittaa juuri kirjastot.fin sivulle laitetulla mainoksella, mutta eihän se oikeasti niin helppoa ole, koska kirjastojen johtajilla ei ole velvollisuutta lukea mitään tällaisia mainoksia. Ehkä voisi olla järkevää ottaa yhteyttä BTJ Finlandiin, joka on nykyisin osa Booky.fi palvelua, ja kysyä, onko heillä valmiina kirjastojen epostiosoitteistoa ja millä ehdoilla he ehkä sen luovuttaisivat.
Heikki Poroila
Olisikohan kyseessä Nellie Blyn teos Kymmenen päivää mielisairaalassa (Ten days in a madhouse, suom. Heidi Kouridou, Oppian 2018). Kyseessä ei tosin ole romaani vaan teos on reportaasi, joka kuuluu tietokirjallisuuteen.
Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa voi tarkistaa alla olevasta linkistä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2344774__Skymmenen%20p%C3…
https://finna.fi/Record/helmet.2344774
Voisikohan kyseessä olla Otto Mannisen runo "Vaatimattomuutta", joka alkaa säkein: "Kukapa kokkona tohti/ kohota päivää kohti?". Runossa käytetään kotkan vanhempaa synonyymiä "kokko". Alunperin runo on julkaistu Otto Mannisen teoksessa 'Säkeitä' (1905). Sittemmin runo on ollut mukana myös uudemmissa kokoomateoksissa Otto Mannisen tuotannosta, esimerkiksi teoksessa 'Kiveen uursi. Otto Mannisen valitut runot' (WSOY, 2022).
Voisiko ohjelma olla Alfres J. Kwak? Tosin lintu on ankka ja pikkuotus myyrä. Linkki YouTubeToinen mieleen tuleva varis animaatio on Mimmi lehmä ja varis, mutta se alkoi vasta 2000-luvulla.
Näin alkaa Saara Heinon runo Äitienpäivätervehdys.
Tämä kahdeksansäkeinen runo on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Alakoululaiset esiintyvät (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Pieni aarreaitta 3. Runoaitta (toim. Tuula Korolainen, s 324).
Kumpikin teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
