Yleisradion sivuston mukaan hautausmaan ulkopuolelle sirotellulle vainajalle saa pystyttää muistomerkin AVI:n luvalla.
https://yle.fi/uutiset/3-10013133
Aluehallintoviraston sivusto hautaustoimesta https://www.avi.fi/web/avi/vainajan-tuhka
Tervehdys kirjastosta,
Kirjastonhoitajan oli tällä kertaa vaikea löytää vastausta kysymykseesi kirjaston tietokirjahyllystä tai suomenkielisiltä verkkosivuilta.
Vastaus löytyi tällä kertaa englanninkielisiltä verkkosivuilta, jotka ovat tässä vastauksessa mukana.
Afrikannorsu on intiannorsua eli aasiannorsua kookkaampi. Niiden kärsien pituutta ei kuitenkaan kerrota erikseen, vaan yhteisesti todetaan että näiden norsujen kärsien pituus vaihtelee 6 ja 7 jalan välillä. Jalka on pituusmitta, joka suomalaisille tutummaksi metriksi muutettuna on 0,3048 metriä.
Norsun kärsä on pituudeltaan noin 1,83 - 2,13 metriä.
https://www.animalfactsencyclopedia.com/Elephant-facts.html
https://www.elephantsforafrica.org/elephant-...
Sain apua Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta heille iso kiitos! Tässä Kotuksen Kirsti Aapalan vastaus tiedusteluuni:
"Monissa muissa Euroopan kielissä näytetään tosiaan käytettävän pelkkää ilmausta ”Graal” (tai ”Gral”, ”Grail”) tai (suomennettuna) ”pyhä Graal”. Myös esimerkiksi 1900-luvun alussa ilmestyneessä Tietosanakirjassa (2. osa v. 1910) hakusanana on pelkkä Graal; samoin on v. 1932 ilmestyneessä Ison tietosanakirjan 2. osassa. Jossain vaiheessa 1900-luvulla Suomessa on ilmeisesti selvyyden vuoksi ryhdytty käyttämään pitempää ilmausta ”Graalin malja”. Graalin maljan taru ei liene ollut täällä vanhastaan yhtä tuttu kuin muualla Euroopassa.
Sanan graal alkuperästä kerrotaan esimerkiksi Online Etymology Dictionaryn...
Sana onko koostuu itse asiassa kahdesta osasta: olla-verbistä ja liitepartikkelista -ko. Onko voi esiintyä kyllä aivan neutraaleissa kysymyksissä (esimerkiksi Onko Pekka kotona?), joissa ei kyseenalaisteta mitään. Vastauksena johonkin väittämään se voi toki ilmaista yllättyneisyyttä tai kyseenalaistusta, jälkimmäistä etenkin vielä -han-liitepartikkelin kanssa (esim. – Oslo on Ruotsin pääkaupunki. – Onkohan todella niin?). Täsmällinen merkitys kuitenkin riippuu asiayhteydestä ja jopa äänenpainosta, jolla se lausutaan.
Liitepartikkeleista löytyy tietoa esimerkiksi Isosta suomen kieliopista osoitteesta http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=126, Kielitoimiston ohjepankista osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/...
Kyllä, Tapani Kansa on sanoittanut useita lauluja, sekä alkuperäisiä että käännöskappaleita. Tein sinulle haun Tapani Kansasta sanoittajana Yle Arkiston Fono-tietokantaan. Tarkat tiedot laulusta näet napsauttamalla sen nimeä. Fono listaa kappaleista muidenkin esittäjien versiot, joten voit halutessasi napsauttaa Esittäjä-saraketta, jotta tulokset järjestyvät esittäjien mukaan. Tai voit hakea kappaleiden nimillä Helmetistä tai suoratoistopalveluista ja isoon osaan on jo Spotify-linkki Fonossa. Kysy omasta kirjastostasi lisäapua tarvittaessa.Voit myös tehdä sanoittajahaun Fennossa, jossa on tiedot Suomen Äänitearkiston levyistä vuosilta 1901-1999. Eli uudempia kappaleita sieltä ei löydy. Valitse sivulla Rajaus-kohdasta sanoittaja ja kirjoita...
Aiheesta löytyi muutamia lehtiartikkeleja.
Keskisuomalaisen jutussa 21.7.2012 todetaan, että Poliisiammattikorkeakoulun keräämien tietojen mukaan Suomessa tehtiin pankkiryöstöistä poliisille kuusi rikosilmoitusta vuosina 2006-2011. Vuosina 2006, 2007 ja 2011 ei tehty yhtään ilmoitusta. Arvokuljetusryöstöjäkin on Suomessa tehty vain muutama. Pahimpaan aikaan 1990-luvun alussa ryöstöjä tehtiin noin sata vuodessa. Euroon siirtyminen ei lisännyt pankkiryöstöjen määrää Suomessa. Pankkiryöstöjen vähenemiseen vaikuttaa se, että pankkikonttoreissa pyörii nyt aiempaa vähemmän käteistä. Asiaan vaikuttaa myös turvatekniikan ja valvontajärjestelmien kehittyminen, henkilöstön kouluttaminen ja aikaviivelukitusten käyttöönotto. Kiinnijäämisriski on...
Heinolan kaupunginkirjastossa voi tulostaa omasta sähköpostista tiedostoja kuten konserttilippuja kirjaston asiakastietokoneilta.
Asiakastietokoneella kirjaudu internetissä sähköpostitiliisi. Valitse (avaa) tulostettava tiedosto ja klikkaa tulostimen näköistä kuvaketta (usein oikealla yläkulmassa). Kirjaston asiakaspalvelutiskin vieressä on monitoimikone (kopiointi, skannaus, tulostaminen), johon tuloste valmistuu. Monitoimikoneen käytössä avustaa asiakaspalvelussa oleva henkilökunta. Heiltä voi kysyä myös ohjeita asiakastietokoneiden käytössä. Tulosteet ovat maksullisia (50 cnt - 2 euroa) ja maksu suoritaan kirjaston asiakaspalveluun.
Lisätietoja: Heinolan kirjaston digipalvelut ja -opastukset (linkki aukeaa lastu.finna.fi -...
Vanhoista suomen kielen sanoista, niiden merkityksestä ja alkuperästä voit etsiä tietoa seuraavista teoksista.
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. SKS. 1992–2000.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 - 7. Suomalais-ugrilainen seura. 1955 -1981.
Häkkinen, Kaisa: Etymologinen sanakirja. 2., tarkistettu painos. (= Nykysuomen sanakirja 6.) WSOY. 1987.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kotus.fi/?s=572
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Vaikuttaa todella siltä, ettei kysymyksen sitaatti ole Brechtiltä peräisin. Siinä voi kuitenkin nähdä selviä yhteyksiä Brechtin kirjoittamiin teksteihin – eritoten runoon Gegen die Objektiven (1933) ja suunniteltuun, mutta keskeneräiseksi jääneeseen Koloman Wallisch Kantate -sarjaan kuuluvaan fragmenttiin Wer zu Hause bleibt (1935). Gegen die Objektiven tunnetaan Hanns Eislerin säveltämänä lauluna, ja Eislerin oli tarkoitus säveltää myös Koloman Wallisch Kantate. Tekstit on sittemmin julkaistu Brechtin lyriikasta toimitetuissa kokoelmissa.
Gegen die Objektiven sanoo seuraavaa: "Wer kämpft, sagen sie, muß verlieren können" ('Sen, joka taistelee, sanotaan, on kyettävä häviämään'). Wer zu Hause bleibt puolestaan sisältää...
Kuninkaaksi Walesin prinssin (Charles) ja Cambridgen herttuan (William) jälkeen tulisi seuraavana perimysjärjestyksessä oleva prinssi George. Jos prinssi George olisi yhä alle 18-vuotias, nimitettäisiin sijaishallitsija siihen saakka kun hän täyttää hallitsijalta vaaditun 18 vuoden iän. Sijaishallitsijaksi tulisi ensimmäinen perimysjärjestyksessä Georgesta seuraava 18 vuotta täyttänyt. Mikäli sijaishallitsijaa valittaessa joku sivuutetaan virallisessa perimysjärjestyksessä alaikäisyyden vuoksi, hän astuu alkuperäisen sijaishallitsijan paikalle heti 18 täytettyään, mikäli prinssi George on yhä alaikäinen.
Tällä hetkellä ensimmäinen yli 18-vuotias prinssi Georgen jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan perimysjärjestyksessä on...
Pasilan kirjavarastosta löytyy Helsingin puhelinluettelo vuodelta 1966. Se on kaksiosainen ja on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan. Jälkimmäisessä osassa on myös yritysten puhelinnumeroita. Valitettavasti tuo puhelinluettelo on vain lukusalikäyttöön, joten sitä ei lähetetä toiseen kirjastoon eikä sitä saa kotilainaan.
Luetteloa voi kuitenkin käydä lukemassa Pasilan kirjastossa. Pyydä vain palvelutiskillä tilaamaan varastosta haluamasi puhelinluettelo, niin se tulee muutamassa minuutissa kirjahissillä alakerran kirjavarastosta. Tarvittaessa luettelosta voi ottaa kopioita, jotka maksavat 40 senttiä kappaleelta. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/.
Seuraava ei ole neurologin tai muun asiantuntijan vaan julkisia tiedonlähteitä käyttäneen kirjastonhoitajan yritys vastata vaikeaan kysymykseen.
Ihmisen muisti ei ole yksi ominaisuus tai kyky vaan monta erilaista asiaa. Osa tiedoista pysyy muistissa vain muutamia sekunteja (sensorinen muisti), työmuisti puolestaan on joustava tarpeen mukaan ja kestomuisti enemmän tai vähemmän pysyvä. Vuoden vanhan asian muistaminen edellyttää käytännössä, että kyseessä on kestomuistiin liittyvä muistijälki. Muistijälki syntyy, kun samat impulssit toistuvat riittävän monta kertaa. Nykyisen käsityksen mukaan tässä prosessissa on keskeinen rooli sekä nukkumisella että hippokampus-nimisellä aivojen osan toiminnalla.
Jos rajoitutaan yksittäisen "asian"...
Hätäkeskuslaitoksen ohjeistuksen mukaan hirvestä moottoritiellä tulee soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Hirven liikkuminen moottoritiellä vaarantaa yleisen turvallisuuden, jolloin soitto hätänumeroon on perusteltua.
Lisätietoja aiheesta Hätäkeskuksen Eläin hädässä -ohjeistuksessa.
Nimi Erottaja (Skillnaden) tulee siitä, että Erottajan katu ja Erottaja-aukio rajasivat varsinaisen Helsingin kaupungin niin sanotusta Uudenmaan esikaupungista. Uudenmaan esikaupungiksi kutsuttiin 1812 asemakaavoitettua uutta kaupunginosaa, joka käsitti nykyisen Esplanadin etelä- ja länsipuolisen alueen.
Lähde:
Pesonen, Leo A.; Terho, Olavi; Nimistötoimikunta: Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupunki 1981. 2. korj. p., s. 94 ja 144.
Googlen omistaa Alphabet Inc. -niminen yritys. Alphabetin omistaa joukko sijoittajia.Ks. https://www.britannica.com/money/Google-Inc/Google-Earth-and-Google-Maps
Leppoisan tutkijakolmikon pariisilaiskommuuni löytyy kahdesta ranskalaisen Fred Vargasin (oikealta nimeltään Frédérique Audoin-Roizeau) dekkarista: Pystyyn, kuolleet! ja Ei takkaa, ei tupaa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5793
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8018
Kyseessä on kaiketikin vanha kansanruno kukon ja kanan saunamatkasta (Kukon ja kanan saunamatka). Runosta näyttäisi olevan useita versioita ja runo esiintyy myös usealla eri nimellä. . Runo löytyy esimerkiksi teoksista Kolmas lukukirjani (toim. Lauri Viljanen, useita painoksia), Lennä, lennä leppäkerttu : tuttuja lastenrunoja ja -loruja (koonnut Helvi Karahka, useita painoksia).
https://finna.fi/
Joitain suoraan vieraista kielistä lainattuja perusmuodossaan an-loppuisia substantiiveja Kielitoimiston sanakirja tuntee (mm. bestman, bantustan, ramadan, sedan, seitan, self-made-man, slogan, stuntman), mutta omaperäisiä sanoja tai suomalaistettuja sanalainoja ei joukosta löydy.
Yli 250 suomalaista kirkkoa kattavasta Juha Vartiaisen Suuresta alttaritaulukirjasta ja hänen toimittamastaan hieman suppeammasta Alttaritauluja Suomen kirkoista -kirjasta voi poimia esimerkiksi sellaisia merkittäviä tekijänimiä kuin Väinö Aaltonen, Adolf von Becker, Pekka Halonen, Juho Rissanen ja Veikko Vionoja, joiden tuotannossa kirkkoihin toteutetut teokset ovat harvalukuisia poikkeuksia.
Kuvanveistäjänä paremmin tunnettu Väinö Aaltonen maalasi uransa aikana yhden alttaritaulun. Karinaisten kirkkoon tehdystä maalauksesta käytetään lähteestä riippuen nimeä Syntinen nainen Jeesuksen edessä, Kristus ja Hänen eteensä polvistunut nainen tai Jeesus ja Maria Magdalena. Taiteilija teki tämän harvinaisen maalauksen kaiketikin siksi, että...
