Sukututkimusseuran Genos-lehdessä vuodelta1968 (s. 79-85) on Yrjo Blomstedtin artikkeli Carl August Weurlanderista.
Lehteä ei näköjään ole lainattavana missään ja lehti on käytettävissä vain vapaakappalekirjastoissa.
Teidän kannattaa kääntyä jonkin näistä kirjastoista puoleen. Myös sukututkimusseuran kirjastolla on lehti kokoelmissaan.
https://finna.fi/Record/arto.000605625
https://finna.fi/Record/arto.013029199
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
https://www.genealogia.fi/kirjasto
Kyseessä on todennäköisesti juuri Henkilötäydennyskeskus 3.
Keskuksen toimintaa vuonna 1942 voi tarkastella esimerkiksi sen digitoitujen sotapäiväkirjojen kautta. Näistä on usein myös paikannettavissa yksikön sijainti. Syksyllä 1942 HTK 3 vaikuttaisi toimineen Nurmoilassa:
4676 VI Armeijakunta. Henkilötäydennyskeskus, 21.6.1941 - 29.3.1942 (1941-1942)
7157 Henkilötäydennyskeskus 3. Esikunta, 20.10.1942 - 8.6.1944 (1942-1944)
Henkilötäydennyskeskusten toiminnasta osana henkilötäydennyskeskusjärjestelmää esimerkiksi Tomi Saikkosen Pro gradu -tutkielmassa:
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Hei, löydät tietoja väestöstä Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta (https://stat.fi/tilasto/vaerak). Ajankohdalla 31.12.2023 Suomessa oli 521 satavuotiasta henkilöä. Vuoden 2024 tiedot julkaistaan 4.4. Tässä vielä poiminta tietokantataulukosta, mistä näet 100-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrän tuolla ajankohdalla: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/e7df4856-7f33-4866-95bc-abfdaddf1c49
Sinkkuelämää-sarjassa on ilmestynyt kolme Candace Bushnellin kirjoittamaa kirjaa, joista ensimmäinen on vuonna 2000 ilmestynyt Sinkkuelämää. Kaksi seuraavaa osaa ovat Carrien nuoruusvuodet (2010) ja Ensimmäinen kesä New Yorkissa (2011). Tällä hetkellä kaikki ovat paikalla ja voit noutaa ne kirjastosta maksuttomasti.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamaasi runoa. Välitin kysymyksen myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien postituslistalle, mutta sitäkään kautta vastausta ei löytynyt. Jos vinkki vielä tulee, palaan asiaan!
Ainoa jossa on alkukielinen ja suomenkielinen runo yhdessä, olisi muistaaksemme Tuhat laulujen vuotta.
Ainahan voi lainata ranskankielisen runoteoksen ja sille suomenkielisen parin. Kuuluisimpia on käännetty, mm. Saarikoskea ja Märta Tikkasta ranskaksi tai Verlainea suomeksi.
Pukeutumisen ja muodin historiasta löytyy yleisesti tietoa esim. seuraavista teoksista: Bruhn, Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen Koskimies, Lilli: Pukeutumisen historia kietaisuasuista empiretyyliin Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan Klassisismia ei näissä kuitenkaan mainita erillisenä muodin tyylisuuntana, kuten taiteissa, vaan esim. 1600-luvun alku on myöhäisrenessanssia ja ajanjaksoa 1620-1715 kutsutaan barokiksi. Netistä löydät linkkejä muodin historiaa käsitteleville sivuille Makupaloista.
Ainakaan HelMet- tai FONO-tietokannasta ei löydy mitään viitettä siitä, että tätä laulua olisi julkaistu suomenkielisenä versiona. Myöskään Viola-tietokanta, joka sisältää tiedot suomalaisista äänitteistä ja nuoteista, ei tunne yhtään suomennosta.
On tietenkin mahdollista, että joku suomalainen esiintyjä on kääntänyt kappaleen itse ja esittää sitä keikoillaan. Mutta näyttää vahvasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu suomenkielistä versiota.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto, Tikkurila
heikki.poroila@vantaa.fi
Suomen kansallisbibliografia, jossa on mainittu toistasataa Netta Muskettin kirjaa, ei tunneta tämän nimistä teosta. Sen sijaan on olemassa romaani Mieletön toive, kirjoittanut Marion Arcy, ilmestymisvuosi 1940. Olisikohan se tämä?
Kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston varastosta, joten varaamalla sitä saa mihin tahansa kirjastoon.
Olisiko kyseessä HelMet-lukuhaaste, joka on ollut käytössä pari vuotta. Uutta vuoden 2017 lukuhaastetta luodaan parhaillaan ja on julkaistavissa viimeistään 31.12.2016.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukuhaaste_o…
1960-luvun ohjelmia on harvakseen tallella.
Eikä niistä juurikaan ole sisältöselvityksiä.
Valsitunut arvauksemme on Spede Show tai Speden saluuna, jotka pyörivät 1960-luvulla.
Tai VEK. Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan VEK-ryhmä oli 60-luvun Yle-viihteen ydinporukkaa.
Jatkamme selvittelyä.
Lähteitä:
Annala, Jukka
Toopelivisio
Helsinki : Teos, 2006.
Marjamäki, Tuomas
Spede, nimittäin
Jyväskylä : Docendo, 2017
Elävä arkisto: Jukka Virtanen & Matti Kuusla 80 vuotta
http://vintti.yle.fi/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/elava-arkisto-j…
VEK oli 1960-luvun viihteen voima-trio
https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/vek-oli-1960-luvun-viihteen…
Kyseessä lienee amerikkalaisen Helen DeWittin esikoisromaani Viimeinen samurai. Alkuteos The Last Samurai ilmestyi vuonna 2000, ja Tammi julkaisi teoksesta Anna-Laura Talvio 'Elonen suomennoksen vuonna 2002. Teos kertoo Lontoossa asuvasta yksinhuoltajaäidistä ja hänen Ludo-pojastaan. Kielten opiskelun lisäksi lapsinero Ludo katselee Seitsemän samuraita -elokuvaa ja etsii isäänsä.
Linkki kirjan tietoihin Finnassa
Olisikohan Kansalliskirjaston ylläpitämä Fennica etsimäsi tietokanta? Fennicasta kerrotaan muun muassa seuraavaa:
"Fennica on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisäksi tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea."
Lisätietoja Fennicasta:
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica/
Fennicasta voi suorittaa hakuja täältä:
https://finna.fi
Millenium-tietojärjestelmämme löysi nidetiedot, mutta yhtään nidettä ei toistaiseksi löydy HelMet-kirjastojen valikoimista.Nidettä on mahdollisesti tulossa HelMet-kirjastoihin, mutta tässä vaiheesa emme tiedä milloin.
Voitte myös tiedustella kirjakaupoista nidettä.Tässä niteen tarkat tiedot:
TEKIJÄ Sorri, Teo
TEOS Kappisaappaat / Teo Sorri
JULKTIEDOT [Oulu] : [Teo Sorri], 2008
ULKOASU 204 s. ; 22 cm
STAND NRO 978-951-97954-5-4 (sid.)
Suomalaisen nimipäiväkalenterin mukaan Annan päivää vietetään 9. joulukuuta ja Liisan päivää 19. marraskuuta.
Anna-Liisa ei ole saanut omaa päiväänsä nimipäiväkalenteriin. Kukka-Maaria taitaa olla ainoa siihen mukaan päässyt yhdysnimi.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Anjalankoskella ja Ankkapurhalla löydän vain tietokirjoja. Esim. Kyyti-kirjastojen hausta:https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=kw&q=ankkapurha&sort_by=pubdate_dsc&limit=su-geo:AnjalankoskiOlisikohan kyseessä jokin historiikki. Ne saattavat hyvinkin muistuttaa kaunokirjallisia teoksia.Utrion Paperiprinssi tapahtuu Suurkoskella, joka saattaa olla mukaelma Anjalankosken maisemista.Hietamiehen Hamina-sarja eli Maan väkevän lapset ja Kaikilla elämän kaipuu tapahtuu myös Haminan lähialueilla.Myös Lasse Ojosen teoksessa Maruzzella ja muita muistoja liikutaan kymenlaakson maisemissa.
Uurteisvalailla (sinivalas, sillivalas, seitivalas, lahtivalas, jne.) on kurkkunahassaan selvästi erottuva uurteinen alue, joka ulottuu alaleuasta vatsaan saakka. Uurteinen kurkkunahka auttaa valasta ruoan saalistamisessa. Saalistaessaan se avaa leukansa ja päästää vettä suuhunsa, samalla kun kiihdyttäää nopeuttaan. Uurteinen kurkkunahka venyy ja valas pystyy vetämään suuhunsa valtavan määrän vettä ja saaliseläimiä. Lopuksi valas siivilöi veden pois ja suuhun jää vain ravinnoksi tarkoitettu aines. Kurkkunahkan venyminen laajentaa valaan suun tilavuutta valtavasti. Se kasvattaa suun ympärysmittaa jopa 162% ja pituutta 38%.
Seuraavalla sivustolla havainnollistetaan hyvin uurteisen kurkkunahan toimintaa:
https://baleinesendirect.org/en/...
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta saa poimittua tietoja suoritetuista yliopistotutkinnoista: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Opiskelijat-ja-tutkinnot.aspx
Tarkat ikäryhmittäiset ja koulutuskohtaiset tiedot voi poimia oheiselta analyysiraportilta: https://vipunen.fi/fi-fi/Raportit/Yliopistojen%20uudet%20opiskelijat%20opiskelijat%20ja%20tutkinnot%20-%20analyysi.xlsb?Web=1
Viime vuosien tietojen perusteella näyttäisi, että yleisin ikä valmistua luokanopettajaksi on 25 vuotta. Palvelusta voi katsoa myös aineenopettajien valmistumisiät, mutta he voivat työskennellä peruskoulun lisäksi myös lukiossa.
Ohjeita Vipunen-palvelun käyttöön: https://vipunen.fi/fi-fi/Sivut/K%C3%A4ytt%C3%B6ohjeet.aspx
Voit toki kysyä lähikirjastostasi, ovatko he kiinnostuneita levyistä. Kirjastot eivät kuitenkaan aina ota vastaan lahjoituksia, esimerkiksi jos niillä jo on kyseiset levyt. Levyjä voi viedä myös Fidan lähetystoreille, Kierrätyskeskuksiin ja kirpputoreille.
Esim. Fidan myymälöiden osoitetietoja löydät täältä:
http://www.lahetystorit.fi/loyda-lahin-lahetystorisi/
