Maahanmuuttajista löytyy Tilastokeskuksesta tietoa syntymämaan, kansalaisuuden tai kielen mukaan. Kuitenkin, kun kyseessä oli pieni määrä henkilöitä vuosina 1960, -70 ja -80, niin ne kirjattiin väestötilastoihin ryhmään 'muut maat'.
Siirtolaisuusinstituutin nettisivuille, http://www.migrationinstitute.fi/ , on koottu Tilastokeskuksen väestötietoa osoitteessa http://www.migrationinstitute.fi/db/stat/fin/ .
Pentti Järvinen on kirjoittanut kuunnelmat Vainaja palaa elämään, Vainaja virittää ansan ja Vainaja kaupan päälle, joita kaikkia löytyy Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=kuunnelmat%20and%20J%C3%A4rvinen%2C%20Pentti/1%2C9%2C9%2CB/frameset&FF=Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&1%2C1%2C
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=kuunnelmat%20and%20J%C3%...
Suomen yleisistä kirjastoista kirjaa näyttää olevan vain Helsingissä, josta se on tällä hetkellä lainassa. Kirjasta voi tehdä kaukolainatilauksen, jolloin se tilataan Helsingistä kirjan palauduttua edelliseltä lainaajalta.
Aalto-kirjastojen kaukolainatilaus: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=j_kauko
Jyväskylän kaukopalvelun yhteystiedot: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
HelMet-verkkokirjaston kautta asiakas ei itse pysty muuttamaan "Ei tarvita jälkeen" -päivämäärää. Siksi onkin suosoteltavaa, että varausta tehdessä tätä päivämäärää ei käytettäisi, ellei varaaja nimenomaan tiedä, että ei tarvitse lainaa enää tietyn (esim. tenttipäivän) jälkeen.
Kirjaston henkilökunta kuitenkin pystyy kyseistä päivämäärää muuttamaan. Olisin jo nyt saman tien vaihtanut päivän, mutta sinulla näyttää olevan niin paljon varauksia joissa kaikissa tuo päivämäärä on merkittynä, että en tiennyt, mistä varauksesta on kyse. Sinun olisi siis parasta joko ottaa yhteyttä suoraan johonkin kirjastoon ja pyytää muuttamaan päivämäärä, tai, jos lähetät minulle uuden viestin ja kerrot tarkemmat tiedot, niin muutan päivän.
Ystävällisin...
Kyseessä on todennäköisesti animaatio Inside out: mielen sopukoissa. Sitä on hankittu dvd:nä Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastoihin, mutta ei (ainakaan vielä) Hattulan kirjastoon. Voit tehdä dvd:stä seutuvarauksen tai tehdä hankintaehdotuksen Hattulan kirjastoon.
Tämä onkin kiintoisa. Jatkosodan historia 1-6 -virallishistoriikkisarjan joukko-osastohakemisto ei tällaista tunnista, eli kovin historiallisesti merkittävä tai pitkäikäinen organisaatio kyseessä tuskin on.
Pentti Kopsan laatimassa Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -luettelossa sen sijaan esiintyy vuodelle 1941 kirjattuna AlokasK/JR10. Tulevan JR10:n rungon muodosti keväällä 1941 10. prikaati.
Kansallisarkiston AARRE-arkistorekisteri tunnistaa useita mahdollisesti lyhenteeseen sopivia joukkoja, erilaisia alokaskomppanioita, alokaskouluja ja alokaskeskuksia. Tässä tapauksessa jäänee arvoitukseksi mihin joukkoon kirjurin merkintä tarkalleen viittaa, mutta voisi ajatella että kyseessä on ehkä jonkin välirauhan aikaisen...
1800-luvun puolivälin paikkeilla lasten kuolleisuus oli suurta: alle kymmenvuotiaiden raportoitiin muodostavan noin puolet kuolleista. Epideemiset lastentaudit muodostivat hyvin huomattavan osan tunnistettavista taudeista. Lasten korkea kuolleisuus oli yhteydessä erityisesti hinkuyskä-, kurkkumätä-, tuli- ja tuhkarokko- sekä kuristustautiepidemioihin.
Tuhkarokko oli Suomessa tavanomainen tartuntatauti vielä 1800-luvun puolivälissä. Vuosina 1776-1865 siihen kuoli noin 71 000 suomalaista, joista 78 prosenttia oli alle viisivuotiaita. Se tappoi lapsia vuosittain, ja joinain vuosina kuolemia oli selvästi keskimääräistä enemmän: esimerkiksi vuonna 1856 Keski-Suomessa siihen kuoli 100-200 lasta, vaikka "normaalivuosina" uhreja oli muutama...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta löytyy yksi osuma sanalla "imo". Kantasanana on "imisä", jonka yksi merkitys on naaraspuolinen sika (etenkin porsaana), naaraskissa tai -koira, harvemmin muu naaraseläin. Imoa on käytetty samassa merkityksessä alueella Maaninka-Viitasaari-Pyhäjärvi Ol.-Vieremä-Maaninka.
Tässä esimerkki sanan käytöstä puheessa:
siellä kuul olovaˀ imokòera, èikö tuo siellä liem mèijänkääk kòera. Maaninka
Tässä linkki imisä-pääartikkeliin: imisä - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Tämä linkki vie imo-artikkeliin: imo - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Kaskisten kotiseutumuseon verkkosivuilla tosiaan kerrotaan, että heillä on vitriinissä Kekkosen käyttämä kahvikuppi ("Kuppi on edelleen tiskaamatta!"). Valitettavasti en löytänyt tietoa, missä yhteydessä Kekkonen on kupista juonut. Voit tiedustella asiaa Kaskisten kotiseutumuseosta, verkkosivut: https://visitkaskinen.fi/fi/kotiseutumuseo
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka on julkaistu kokoelmassa Kiirastuli : runoja rauhan ja sodan ajoilta (1941). Kokoelmateoksissa runo on nimeltään Autio talo. Kiirastuli-kokoelmasta on kirjoitettu pro gradu -tutkielma, mutta sen saatavuus on valitettavasti heikko. Jotain tietoa löytyy kuitenkin alla olevasta Wikipedia-artikkelista. Yleisesti Kiirastuli-kokoelma käsittelee talvisodan aikaa ja siihen liittyviä tunteita. Tarkempia yksittäisen runon runoanalyyseja emme tässä palvelussa pysty tekemään.Lähteet ja lisätietoaKysy kirjastonhoitajalta: Aiempi kysymys runosta https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-kirjoittama-runo-tai-mistaKirjasampo: Kiirastuli https://www.boksampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46852Finna.fi: Sisko...
Tampereen kaupunginkirjastossa on luokassa 90.52 runsaasti erilaista kirjallisuutta vanhoista rahoista, niiden keräilystä ja keräilyarvosta. Kirjallisuutta on lainausosastolla, käsikirjastossa sekä varastossa. Käsikirjastossa on käytettävissä hyviä tietosanakirjoja, joista saa myös hyvää tietoa plooturahoista. Otavan Ison Tietosanakirjan mukaan plooturahaa (myös neliöraha, klippinki, levyraha, ruots, plåtmynt) on lyöty Ruotsissa vuosina 1644-1776. Kokonaistuotanto oli noin 42 000 taaleria (44 000 tonnia).
Verkossa osoitteessa http://www.koillissanomat.fi/arkisto/uutiset0300/plootut/plootut.html löytyy myös uutinen plooturahasta ja sellaisen löytymisestä. Museovirastosta osataan varmasti kertoa tarkemmin plooturahojen arvosta ja siitä...
Käpylän kirjastossa on skanneri tietokoneen numero yksi yhteydessä. Toistaiseksi tieto Käpylän kirjaston skannerista ei valitettavasti löydy HelMet-palvelusivustolta. Asiakkaille tarkoitetussa Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneiden ajanvarausjärjestelmässä asia kyllä mainitaan. Mikäli teillä on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen on liitetty tunnusluku, voitte varata koneen itse netissä. Alla on linkki ajanvarausjärjestelmään. Koneen voi varata myös puhelimitse soittamalla Käpylän kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjasto
Teoksessa Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1945-1988 (Kangasala : AR-kustannus, 1995) s. 169-171 kerrotaan lento-onnettomuudesta Kuorevedellä,
jossa Suomen ainoa Turbo-vinha syöksyi koelennolla Eväjärveen 24.4.1985. Lento-onnettomuudessa kuoli 2 henkilöä, joiden nimet mainitaan artikkelissa. Voisiko tämä olla tarkoittamasi lento-onnettomuus, paikkakunta ei vain ole Siilinjärvi.
Myös teoksessa Vuosi 85 (Hki : KG Bertmak Kustannus, 1985) s. 97 on lyhyt artikkeli samasta onnettomuudesta.
Kysy kirjoja lähimmästä kirjastostasi. Pääkaupunkiseudun saatavuustilanteen näet Plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/
