Liisan seikkailut ihmemaassa on melkoisen tutkittu teos. Lotta Leppälä analysoi kertojaa maisterintutkielmassaan 2019 näin:"Analyysi kohdistuu teoksessa kuvattaviin vuorovaikutustilanteisiin, joissa on mukana päähenkilö Alice ja yksi tai useampi ihmemaassa asuva henkilöhahmo. Kaunokirjallisuudessa vuorovaikutusta kuvataan perinteisesti dialogin keinoin, eikä Alicen seikkailut ihmemaassa ole tästä poikkeus. Dialogin piiriin lasketaan henkilöhahmojen puheen suora esitys, joka usein typografisin keinoin erotetaan muusta tekstistä, mutta myös muu siihen liittyvä kerronta, jonka kautta kertoja voi tarjota lisätietoa esimerkiksi puhujan äänensävystä, mielentilasta tai muista toiminnoista (Nykänen & Koivisto 2013: 11–12). Tässä teoksessa...
Christopher Piken Remember me sopii kuvaukseen täsmälleen:https://www.reddit.com/r/whatsthatbook/comments/twjtqr/girl_dies_becomes_ghost_to_solve_her_own_death/?rdt=43109
Katselepa näiltä sivuilta:
http://www.uwasa.fi/~sukkula/kirjastohistoria.php3
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1129
Kirjoja aiheesta voit hakea Vaasan kaupunginkirjaston aineistohaulla osoitteessa
http://lib.vaasa.fi:8080/sessionF14998E82638454B3A3C96C1C74A2605/
kirjoita Aihe/kohde kohtaan kirjastot + historia
Valitettavasti en löytänyt kyseistä laulua. VIOLA tietokanta on Kansalliskirjaston ylläpitämä, josta laulut löytyvät alkusanojen mukaan. Yleisradiolla on puolestaan FONO musiikkitietokanta.Näistä kummastakaan en löytänyt, mutta tunnistaisikohan joku palstamme lukijoista laulun.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
Teoksessa Saunabibliografia, tekijänä Maria Hakokorpi-Jumppanen (julk. 1991) on koottu erilaisia tutkimuksia ja kirjoituksia saunasta. Myös saunavihtaan liittyviä kirjoituksia on koottu tähän bibliografiaan.
Uusi Nainen -lehdessä 6/1982 s. 59-61 on artikkeli Suomalaisen kesälauantain sielu: saunavihta ja miten se tehdään. Artikkelista löytyy myös kuvia. Toinen hyvän tuntuinen ja perusteellinen esitys asiasta löytyy Saunakirjasta (toim. H.J. Viherjuuri 1940, s. 160-167). Teos on vanha (mikä taitaa olla vain hyvä tässä asiassa), mutta saunavihdan teko-ohjeet olivat perusteelliset ja myös kuvitusta löytyi. Tampereen kaupunginkirjastoon voi ottaa yhteyttä ja tilata kopiot itselleen kyseisistä artikkeleista.
Tarkoittamanne kirja saattaa olla Efraim Briem- nimisen kirkonmiehen kirja "Jehovas vittnen". Lahden kaupunginkirjastossa se on suomennoksena nimellä "Totuus jehovan todistajista". Julkaistu suomeksi 1945.
Briem eli 1890-1945 ja hänestä sanotaan mm.: kyrkoherde i Stävie, professor i religionshistoria. Hän on julkaissut myös muita kirjoja ja kirjoituksia kuin käsillä oleva.
Internet-haku Googleen kirjoittamalla "Efraim Briem", tuli muutamia viitteitä.
Aiheesta on (myös Lahdessa) lukuisia Suomessa myöhemmin julkaistuja kirjoja.
Ensimmäinen TES-TV:n kokoillan elokuva oli Hannu Lemisen ohjaama Rosvo-Roope (1949) 25. maaliskuuta 1956.
Vastaanottimia oli tuolloin käytössä ehkä 350 kappaletta.
Lähde: Television viisi vuosikymmentä : suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan / toim. Juhani Wiio
Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007. - 675 s. : kuv.
ISBN 978-951-746-939-5
s. 582
Säilyneistä kotimaisista pitkistä elokuvista, eritoten Suomi-Filmin, Fennada-filmi ja Suomen Filmiteollisuuden tuotannosta on televisiossa esitetty valtaosa. Tuoreempaa tuotantoa on esittämättä samoin pienten yhtiöiden tuotantoa. Keskustelussa heitettiin esiin 7 %.
Lähde: keskustelu Suomen kansallisfilmografian työryhmän jäsenten kanssa KAVA 5.3.09.
Yksittäisten...
Kirjastoilla ei ole yhteistä markkinointilistaa olemassa, joten niitä on lähestyttävä erikseen. Jokainen kirjasto myös päättää itse, mitä ilmoitustaululle laitetaan. Sinun kannattaa siis lähestyä suoraan niitä kirjastoja, joihin haluaisit ehdottaa ilmoitustasi. Kirjastojen yhteystiedot löydät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi .
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Aatto Suppasen (1855 -1892) nimimerkillä Aatto S. suomentama Mark Twainin teos Tom Sawyer matkalla (Tom Sawyer abroad, 1894) julkaistiin suomeksi vuonna 1894.
https://finna.fi
http://www.gutenberg.org/ebooks/91
http://www.kirjasampo.fi/fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aatto_Suppanen
Helsingin slangissa on useita siniseen liittyviä ilmauksia poliisista. Poliisista on käytetty ainakin ilmauksia sininen, sinipiika, sinirinta, sinitakki ja sinivuokko (Lähde: Heikki Paunonen, Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja, 2017). Nämä ilmaukset liittynevät ehkä kuitenkin poliisin virkapukuun, eivätkä siniseen (hälytys)valoon. Muista arjen sankareista ei löytynyt vastaavia nimityksiä.
Sir Walter Scottin Marmionia (1808) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Hei! Suosittelisin sinulle ainakin:Sinikka Piippo: Suomen luonnon lääkekasvitVirpi Raipala Cormier: Luonnon kotiapteekki Sinikka Piippo on kasvitieteilijä, biologi ja tietokirjailija. Virpi Cormier on agronomi ja Frantsilan luomyrttitilan perustaja. Molemmat ovat alallaan erittäin arvostettuja pitkän linjan tekjöitä ja tietävät mistä puhuvat! Molemmilta löytyy paljon kirjallisuutta aiheesta, mutta nuo mainitsemani ovat ehkä selkeimmät ja yleistajuisimmat lääkeyrttikirjat heiltä, ja ihan yleisestikkin.
Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatu Leppävaaran kirjastoon. Se on kyllä tilattu ja tulee varmasti elokuun aikana.
Kirjaa löytyy jo muualta pääkaupunkiseudulta, joten sen voi tilata noudettavaksi Leppävaarasta Helmet-palvelun kautta osoitteesta www.helmet.fi tai mikäli kortillanne ei ole ko. palvelun käyttöön tarvittavaa tunnuslukua, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia kirjastoon. Tällöin tarvitsemme kirjastokortin numeron. Varausmaksu on 50 senttiä.
Kirjastot tekevät sopimukset lehtipalveluiden tarjoajien kanssa yleensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Arkistopituuteen kirjastot eivät voi mitenkään vaikuttaa, sen määräävät lehdet ja palveluntuottaja. Nykyisessä sopimuksessa on määritelty, että lehdet ovat luettavissa ilmestymispäivänä sekä takautuvasti enintään 90 päivän ajalta. Jossakin aikaisemmassa sopimuksessa on todettu, että lehtien arkistopituus vaihtelee. Nyt säilytysaikoja on yhtenäistetty, mutta myös lyhennetty.
Olisiko runon nimi Omenankukat? Tämä Aale Tynnin runo alkaa näin:
"Puutarhaansa vaalii ihmeellistä
hyvä Jumala majoissa ihmisten...",
Runo on Tynnin kokoelmasta Soiva metsä vuodelta 1947. Se löytyy myös kokoelmasta Kootut runot. Kirjat saa lainaan muutamista Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
