WebFacta, verkossa toimiva tietosanakirja, joka on käytössä kirjastossa, määrittelee sadun seuraavasti: fantasiaan perustuva kertomus. Suullisena perinteenä säilyneet kansansadut ovat kansainvälistä perinnettä, vaikkakin kussakin maassa ne on mukautettu maan oloja vastaaviksi.
Dokumentti on WebFactan mukaan asiakirja, todistuskappale tai myös elokuvan, television ja radion lajityyppi, joka pyrkii välittämään kuvaamansa aiheen mahdollisimman todenmukaisesti.
Otavan kirjallisuustieto (1990) määrittelee sadun vapaan mielikuvituksen pohjalle rakentuvaksi yleensä huvittavaksi tai opettavaksi kertomukseksi. Dokumenttikirjallisuus on Otavan kirjallisuustiedon mukaan todellista elämää kuvaavaa ja todellisista tapahtumista kertovaa kirjallisuutta....
Vaasan kaupunginkirjastossa on teoksia, jotka käsittelevät aihetta. Kattavimmin aihetta tuntuu lähestyvän teos Monikasvoinen Suomi: venäläisten mielikuvia Suomesta ja suomalaisista (2009). Kirjassa käsitellään suomi-kuvaa sekä Neuvostoliiton että Venäjän ajalta. Kirja on tällähetkellä paikalla pääkirjaston yhteiskunta- ja talousosastolla (1 krs).
Meillä on myös suppeamman näkökulman aiheeseen omaavia teoksia esim. Kesäyön lumoa, venäläisiä matkakuvauksia 1800-luvun alun Suomesta ja Susiluoto: Pieni Karjalakirja. Tai laajemmin suomi-kuvaa pohtiva teos Lähteenkorva: Idän etuvartio? Suomi-kuva 1945-1981
Hei!
Nopeasti tulee mieleeni Antti Tuurin Taivaanraapijat,
mutta on aiheesta toki kirjoitettu muitakin teoksia:
Engelmann, Ruth: Lehtimaja
Luoma, Heikki: Kuparitaivas
Riarbäck, Asser: Karhunrantalaiset (Kanada)
Willman, Samuli: Alaskan lohi
Lännen lokarit
Paluu kotimaahan
Tie länteen
ja tietenkin Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-sarja (muuttajina ovat ruotsalaiset).
'Elävän kuvan sanasto' kutsuu tekniikkaa jaetun kuvan tekniikaksi.
Määrittely: (multiple image, split image, split screen). "1960-luvulla yleistynyt tapa yhdistää useita kuvaotoksia samaan kuvaan, kuva-alaa jaotellaan eri kokoisilla, usein vaihtelevilla osakuvilla."
Idea on sama vaikka jaetun kuvan tekniikassa käytetyt välineet vaihtuvat.
Lähde: Juntunen, Max
Elävän kuvan sanasto : elokuva-, televisio- ja videoalan keskeiset termit ja käsitteet
Helsinki : Edita, 1997
Nokian kirjastossa voi tehdä seutuvarauksia kaikesta aineistosta, jota kuljetetaan kirjastosta toiseen. Erona on, että seutuvaraus on maksullinen, mutta kaupungin sisäinen ei. Liikuntavälineitä tai muita esineitä ei kuitenkaan valitettavasti lähetetä toiseen kirjastoon, vaan ne on noudettava sen kirjaston kokoelmista, johon ne kuuluvat.
Ensin termistä uusiokäyttö = Kierrätys palauttamalla tähde tuotannon raaka-aineeksi (Terminfo 3/1994).
Näin ollen kotioloissa kodin esineiden varsinainen uusiokäyttö on vaikeaa. Sen sijaan esim. lehti-ilmoittelua seuraamalla voit kampanja-aikoina viedä tiettyihin liikkeisiin kattiloita ja paistinpannuja. Ja autonrenkaiden, kodinkoneiden ja autojen vastaanotto on nykyisin lakisääteisesti järjestetty.
Kirjastomme valikoimiin kuuluu kirja Konstit on monet : Kekseliäitä kikkoja, uusia ideoita ja pikaratkaisuja kaikkiin kodin pulmiin, Valitut palat, 1993. Kirjassa on luku vanhasta uutta. Siinä esitellään uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Ohjeita piirroksineen on esim. akvaariosta pienoispuutarha, kaakeleista pannunalunen, kirjasta korurasia,...
Löydät lehden pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastosta, jossa sitä voi käyttää ja kopioida lukusalissa. http://www.lib.helsinki.fi/
Lehteä on lukusalikäytössä myös Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa. http://www.helsinki.fi/behav/kirjasto/
Jos haluat lehden tai artikkelikopion kotiin, voit tehdä kaukolainapyynnön osoitteessa
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Helsingin kaupunginkirjasto voi lähettää asiakkaalle laskun maksua varten. Se on kuitenkin hidas tapa hoitaa asia.
Suosittelemme korvausmaksun maksamista lähimmässä kirjastossa.
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta löytyy suomeksi julkaistu kirjallisuus https://finna.fi .
Tämän mukaan ensimmäinen käännös on vuodelta 1969 Saatana saapuu Moskovaan, suomentanut Ulla-Liisa Heino.
Vuonna 1990 ilmestyneessä novellihakemistossa on mainittu Bulgakovilta novellikokoelma Kohtalokkaat munat, 1975(ei sisällä novellia Kohtauksia Moskovasta) ja teoksessa Neuvostoproosaa 1, vuodelta 1969 on novelli Tsitsikovin seikkailut (toim. ja suom. Esa Adrian).
Kyseessä lienee Vuokko Niskasen Hiekkalan lapset -sarja, johon kuuluu kaikkiaan kahdeksan kirjaa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/muistan-lukeneeni-lapsuudessani-80-luvulla?language_content_entity=fi
Kyseessä lienee Jussi Helmisen käsikirjoittama ja Raili Ruston ohjaama Äidin uhmaikä vuodelta 1983.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/01/29/aidin-uhmaika
Voisiko kyseessä olla TV2:ssa vuosina 1998 - 2003 esitetty sarja Huvitutti? Siitä julkaistiin Pikku kakkosen parhaat -sarjassa ainakin kaksi kasettia ja vielä erikseen Huvitutin joulukonsertti.
Huvitutti (IMDB)
Videoita ohjelmasta
Huvitutti kirjastoissa
Hei, Googlen kuvahaku antaa tuloksen Argynnis paphia f. valesina eli Keisarinviitta. Se kuuluu täpläperhosten heimoon.https://inaturalist.laji.fi/taxa/471790-Argynnis-paphia-valesinaKannataa varmistaa laji vielä asia Suomen perhos- ja valokuvausharrastajilta:https://www.suomen-perhoset.fi/ Kirjalähteitä:100 suomalaista perhosta. (Saarinen, Kimmo ym. )Suomen päiväperhoset. Laji- ja kuvausopas. (Murtosaari, Jussi)
Tapani Kansan säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta "Anna mun jäädä sun luo" en löydä julkaistua nuottia. Kappaleen soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä:https://chordify.net/chords/tapani-kansa-anna-mun-jaada-sun-luo-nina-af-enehjelmLähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Ehdotan Salme Setälän kirjaa Kirjoitan pojalleni (WSOY 1971). Arkkitehtiopinnoistaan Salme Setälä kertoo kirjassaan Polusteekin koulussa - opiskelua kymmenluvulla (Otava 1970) ja työstään kirjassa Epäasiallinen kronikka viiden pääjohtajan ajalta (WSOY 1973).
Ainakin Pirkka-Pekka Peteliuksen Kauniita kesäpäiviä -kappaleessa mainitaan kivenkolo: "mut mutsi ja faija ne vaan kivenkolossa etsii Afrikan tähtee". Kappale löytyy ainakin Peteliuksen seuraavilta levyiltä: Hyvännäköinen: 36 lemmenlaulua, Suomi huiput: 20 hittiä ja Parhaat.
Vanhojen rahojen arvoja on kyselty tällä palstalla aiemminkin. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet ratkaisevat niiden arvon, joten rahoja näkemättä yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Lisätietoja rahojen kuntoluokista ja huutokauppojen tuloksista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi.
Porvoon kaupunginkirjastossa on nyt paikalla vain 2002 painos em. kirjasta. Sen mukaan ko. kolikon arvo oli silloin kunnosta riippuen yhdestä eurosta sataan euroon. Yleisin hinta oli 1,50 €.
Loimaan kansallispuvun kuva on mm. Leena-Liisa Lehikoisen ja Mervi Puhakan kirjassa Kansallispukuja Suomesta (s. 97), Helmi Vuorelma Oy:n esitteessä Uusia kansallispukuja Vuorelmalta (s. 14) sekä Kotiteollisuus-lehden numerossa 1988:3 sivulla 51. Kuva on kaikissa lähteissä sama, laajin sanallinen selitys liittyy Kotiteollisuus-lehden kuvaan.
Kiitos mielenkiinnostasi kirjastoa kohtaan. Kirjastolla on tällä hetkellä hyvin vähän työtä tarjottavana. Ensisijaisesti otamme niitä, joille kirjastojärjestelmän käyttö on tuttua.
Asiasta voi kysellä kuitenkin suoraan eri kirjastoista.
Ystävällisin terveisin
Pirjo Pearlman/Lumon kirjasto
