Volkswagen Passatin kotisivuilla
http://www.vw.com/vwlife/commercial.html
tai http://www.hvwc.org/movies/
on Pasattin mainoksia musiikkikrediitein, muttei kysymääsi mainosta. Sama instrumentaalbiisi saattaa soida eräässä sivulla olevassa mainoksessa.
Kappaleena soi Shigeru Umebayashin "Yumeji's Theme" elokuvan In the Mood For Love soundtrackiltä.
Tässä on muutamia teoksia kampauksista ja niissä käytetyistä koruista. Kirjat kuuluvat meidän kokoelmaamme.
Hairstyles of the world
Norris, Herbert: Medieval costume and fashion
Pylkkänen, Riitta: Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla
Skolnikov, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Swinfield, Rosemarie: Period make-up for stage
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia
Turudich, Daniela: 1940s hairstyles
Utrio, Kaari: Venus: naiskauneuden tarina
Muodin historiaa käsittelevissä teoksissa sivutaan joskus myös kampauksia. Nämä teokset on kirjastossa luokassa 90.21. Niitä pääsee itsekin selailemaan netissä osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ valitsemalla joko sanahaun tai tarkennetun haun. Asiasanoina voi...
Kral Majales (Toukokuun kuningas) löytyy suomennoksena kokoelmasta Ginsberg, Allen : Huuto ja muita runoja 1947-1971 (s. 88-89). Suomentajat : Anselm Hollo, Markku Into, Markus Jääskeläinen, Seppo Lahtinen & Pentti Saarikoski. Sammakko 2000. Teoksen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Hyvä lähdeteos olisi Kai Laitisen laatima kaksiosainen Aino Kallaksen elämäkerta: Aino Kallas 1897-1921 (1973) ja Aino Kallaksen mestarivuodet (1995). Luokassa 86.2 on monta kirjailijan itsensä kirjoittamaa teosta, joissa on elämäkerrallista sisältöä. Ennen niitä olisi hyvä lukea Aino Kallasta koskeva osuus jostakin Suomen kirjallisuuden historiasta. Häntä koskeva minielämäkerta on teoksessa Suomen kirjailijat 1809-1916.
Kysy Kirjastonhoitajalta -etätietopalvelun arkistossa on aikaisemmin laadittuja hyviä vastauksia. Saat ne esiin antamalla hakuehdoiksi Kallas Aino.
Shakespearen näytelmän Richard III ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Paavo Cajanderin suomennokset löytyvät seuraavista laitoksista.
Shakespeare, William:
- Dramoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1897
- Draamoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1920
- Draamat, osa 4, WSOY [1919]-1944
- William Shakespearen kootut draamat, osa V, WSOY 1950
- Kootut draamat, osa 5, Porvoo 1958
Matti Rossin suomennokset ovat ilmestyneet seuraavina laitoksina.
Shakespeare, William:
- Rikhard III, Tammi 1977, ISBN 951-30-4043-7
- Rikhard III, Yleisradio 1985
- Rikhard III, WSOY 2004, ISBN 951-0-29490-X
Tiedot löytyvät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jonka osoite on https://finna.fi .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia:
Parantainen, Jari: Tuotteistaminen: rakenna palvelusta tuote 10 päivässä (Talentum, 2007), Parantainen, Jari: Tuotteistajan nimiopas (Talentum, 2007), Kolehmainen, Sanna: Tuotteistus ja kustannuslaskenta tilaaja-tuottajamallissa : tuotekohtaisten kustannuslaskentamallien kehittäminen Tampereen kaupungin tuotantoyksikölle (Tampereen yliopisto, 2007), Lehtinen, Uolevi: Asiantuntijapalvelut: tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu (WSOY, 2005), Tuominen, Anniina: Projektituotteistajan opas (Työministeriö, 2005). Voit varata näistä itsellesi parhaiten sopivan verkkokirjastomme http://hameenlinna.kirjas.to/ kautta. Voit myös tehdä verkkokirjastossa haun...
Kirjastoihin voi lahjoittaa kirjoja tai muuta aineistoa ilman rahallista korvausta.
"Iiris on suomalaistettu kirjoitusasu alkuaan kreikkalaisesta antiikin jumalattaren nimestä Iris, joka pohjautuu kreikan 'sateenkaarta' tarkoittavaan sanaan. Iris oli kreikan mytologiassa sateenkaaren jumalatar sekä ylijumala Zeuksen ja tämän puolison Heran sanansaattaja. Siivellisenä nopeasti pitkin sateenkaarta kulkevan Iriksen erityistehtävänä oli erottaa kuolevien naisten sielut heidän ruumiistaan. Lisäksi sanan kantamuodon merkitys on 'värillinen kehä', ja tätä kautta iiris-sanalla viitataan myös silmän värikalvoon. Carl von Linné nimesi erään kurjenmiekkakasvien suvun Irikseksi kuvatakseen sitä, miten kyseiset kasvit kukkivat kaikissa sateenkaaren...
Näitä käsitteitä käsitellään tosiaan monissa kirjoissa, mutta varsinaisten määritelmien löytäminen on vaikeampaa. Ainakin näitä kirjoja kannattaa selata:
- Postmoderni politiikan filosofia / Tuija Pulkkinen
- Politiikka tieteenä : johdatus valtio-opilliseen ajatteluun / Erkki Berndtson
- Professionalism / Eliot Freidson
- Valta ja johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa / Karl-Erik Sveiby
- Long cycles in world politics / George Modelski
Etsimistä kannattaa jatkaa kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta:
http://finna.fi
Suomalainen lakimiesmatrikkeli on on nimeltään Suomen lakimiehet ja sen uusin painos on vuodelta 1999. Kirja löytyy Vantaalta pääkirjastosta ja Myyrmäestä; sen lisäksi kirjaa on Helsingin ja Espoon kirjastojen kokoelmissa.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Varsinaista englanninkielistä tietoa asiakastyytyväisyydestä laboratoriopalveluihin löytyy niukasti. Aluksi materiaalia kannattaa etsiä kaupunginkirjaston omasta aineistotietokannasta (http://kirjasto.kuopio.fi/) esim. asiasanoilla asiakkaat ja tyytyväisyys. Hakutuloksena tosin tulee lähinnä suomenkielistä materiaalia. Myös Savonia-ammattikorkeakoulun kokoelmatietokannasta (http://aapeli.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=finnish&DB=local&…) voi hakea myös em. asiasanoilla kielirajauksen kanssa. Hakutuloksena on englanninkielisiä julkaisuja liittyen asiakastyytyväisyyteen. Lisäksi kannattaa hakea mm. asiasanoilla laboratoriot ja asiakkaat tai laboratoriot ja palvelut.
Aihetta edes jollakin tavoin sivuavia...
Helsingin kaupunginkirjastossa on muutamia diasarjoja,
joita lainataan päiväkodeille ja kouluille ainoastaan
(esim. pääkirjaston lastenosastolla 12 dian sarja Helsinki, tekijä Toivo Lumme )
Kaikille avoin Helsinki-aiheinen kuva-arkisto on Helsingin kaupungin tiedotustoimistolla,
jonne voi ajanvarauksella mennä valitsemaan tai pyytää (dia)kuvia
puh. 169 3713 Mika Lappalainen
Valitettavasti Kirkkonummen kirjastoissa ei ole studion kaltaista rauhallista työskentelytilaa, jossa voit keskittyä kuuntelemaan nauhalta tulevaa kuullunymmärtämistehtävää. Sen sijaan ylioppilaskirjoitusten kuullunymmmärtämiseen liittyviä kasettipaketteja voit hakea Kirkkonummen kirjaston web-kirjastosta http://www.pegasos.kirjas.to/ hakusanoilla kielikurssit + englanti.
Jos Sinulla on mahdillisuus lähettää siitä kuva esim. Suomen sieniseuraan http://www.funga.fi/
tai Helsingin yliopiston Pinkka-palveluun http://www.helsinki.fi/pinkka/index.htm,
saat varmaan luotettavan vastauksen.
Voit myös yrittää selailla Suomen kasvimuseon teosta Suomen sieniopas. Siitä löytyvät kaikki syötävät ja syömäkelvottomat suomalaiset sienet.
KonMari, suomalaisittain konmaritus, on japanilaisen Marie Kondon kehittämä kodin siivoamisen ja järjestämisen menetelmä. Vain iloa tuottavat tavarat säilytetään, siinä menetelmän ydin. Myös ihmissuhteiden järjestämiseen konmaritusta voi soveltaa.
Netistä tietoa kyllä löytyy hakusanalla konmaritus tai KonMari ja lisää englanninkielisellä termillä KonMari method.
Mutta kirjastojen luetteloista tietoa aiheesta löytyy yhdistelemällä hakusanoja siivous, järjestys, tavarat, säilytystilat, koti, elämäntaito.
Kannattaa lukea Vesa Heikkisen blogikirjoitus Kaikki konmarittamaan! Se kertoo ytimekkäästi mistä KonMarissa on kysymys ja mistä se on saanut alkunsa.
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen?5400_a=comment...
Vuosien 1925-2018 tilastojen mukaan siilinjärveläisiä on ollut eniten vuonna 2015: 21 794 asukasta. Iisalmessa oli vuosien 1980-2014 tilastojen mukaan eniten asukkaita vuonna 1995: 24 042 asukasta. Tiedot ovat peräisin Siilinjärven kunnan sivuilta, Iisalmen Wikipedia-artikkelista ja Pohjois-Savon liiton sivuilta:
https://storage.googleapis.com/siilinjarvi-production/2019/05/15332259-asukasluku.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iisalmi
https://www.iisalmi.fi/loader.aspx?id=dc8441bb-aca9-4583-963b-b0dd9a8a9507
Kertomus sotkasta ja maailmansynnystä on Kalevalan ensimmäisessä runossa.
Kalevalan englanninnoksen voit lukea esimerkiksi täältä.
http://www.gutenberg.org/files/5186/5186-h/5186-h.htm
Kalevala on käännetty englanniksi usempaankin kertaan. Jos haluat jonkin toisen tulkinnan Kalevalasta, löydät englanninnokset tästä listasta.
https://kalevalaseura.fi/kalevalasta/kalevalan-kaannokset/
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty...
Valitettavasti en löytänyt varmaa vastausta kysymykseen. Tässä kuitenkin joitakin mahdollisia teoksia. Kotimaisia kauhukertomuskokoelmia:Painajaisia : WSOY:n nuorten jännityskertomuskilpailussa palkittuja novelleja (WSOY, 1996)Toivola, Ritva: Panssarimyyrä (Tammi, 1991); Vampyyrimuoti (Tammi, 1996); Kummitusjuna (Tammi, 2004)Yövuoro ja toisia kertomuksia (Laatusana, 1994) Kokoelmia, joissa käännöskauhunovelleja eri tekijöiltä:Cantervillen kummitus : maailman parhaita tarinoita (WSOY, 1991)Haudantakaisia (Jalava, 1994)Majatalo ja muita kauhutarinoita (WSOY, 2000)
