Kirjastolautakunnan varajäsenet vuosina 2001-2005 ovat Risto Rintamäki (KOK), Tapio Korhonen (SDP), Maija Raatikainen (VIHR), Tellervo Vallius (SKL), Hans Beijar (SFP). Tiedot löytyvät Vaasan kaupungin kotisivulta (http://www.vaasa.fi )(hallinto -> päätöksentekijät -> lautakunnat -> kirjastolautakunta).
Vuosittaiset muuttoliikkeen tilastot löytyvät Väestönmuutokset kunnittain –julkaisusta, joka on ilmestynyt vuodesta 1976 lähtien. Voit tiedustella julkaisun saatavuutta lähikirjastostasi.
Internetissä Raahen kaupungin muuttoliikkeen tilastot ovat nähtävissä vuodesta 1980 alkaen Tilastokeskuksen tilastopalvelun kautta osoitteessa http://statfin.stat.fi
Tässä ohje kuinka löydät tarvitsemasi tiedot:
Valitse vasemmalta aihealue Väestö, valitse esiin tulevasta listasta Väestötilastoja alueittain 1980->. Klikkaa linkistä Valitse muuttujat. Valitse Väestötieto-välilehdeltä kohdat Kuntien välinen tulomuutto, Kuntien välinen lähtömuutto ja Kuntien välinen nettomuutto. Voit valita samanaikaisesti useita eri vaihtoehtoja pitämällä...
Byronin koko teosta ”Childe Harold’s Pilgrimage” ei valitettavasti ole suomennettu eikä ilmeisesti myöskään kysymääsi kohtaa. Sitä ei löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi. Teoksesta on suomennettu runo ”Hyvää yötä!”, jonka ovat kääntäneet sekä Valter Juva että Yrjö Jylhä ja Jaakko Tuomikoski nimellä ”Hyvästi”. Jylhä on kääntänyt kokoelmasta myös pari runoa teoksen alkupuolelta.
On pieni mahdollisuus, että joku muukin katkelma olisi voinut ilmestyä lähteissä, joita ei löydy tietokannoissa, mutta todennäköisesti kaipaamastasi katkelmasta ei ole julkaistu suomennosta.
Hei!
Voisiko kyse olla Anna-Greta Winbergin Madde-sarjasta. Madde-sarja Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf3531ebb-4d2f-472c-ae16-8e… .
Kirjat löytyvät myös Keski-kirjastojen kokoelmista:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_auth=biNseZFW&p_p_id=s… .
Hei,
näissä teoksissa on tietoa nimenomaan kiinteistöosakeyhtiötä, yrityksen perustamista ja toiminnan kannalta keskeistä lainsäädäntöä koskien.
Furuhjelm: Yhtiöjärjestysmallit (2011)
Suulamo: Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön tilinpäätösmalli (2014)
Tomperi: Yritysverotus ja tilinpäätössuunnittelu (uusin painos vuodelta 2018, vanhempiakin painoksia saatavana)
Villa: Henkilöyhtiöt ja osakeyhtiö (2018)
Yrityksen perustamisopas (2017)
Asunto-osakeyhtiölaki (2016)
Asunto-osakeyhtiölaki, kommentaari (osat 1-3)
Airaksinen: Osakeyhtiölaki (2010)
Verkon kautta on vapaasti luettavissa pari opinnäytetyötä, jotka voivat olla myös hyödyllisiä
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/72865/Onkamo_Niina.pdf?se…
https://www.theseus....
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa Piipsjärven nimestä sanotaan seuraavaa: Oulaisten ja Haapaveden Piips-, Piipsa-nimiin näyttää sisältyvän henkilönnimi, jonka muoto on ollut alkuaan vakiintumaton: Piippainen, Piippoinen, Piippeinen, Piippinen.
Voit halutessasi kysyä asiaa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta saadaksesi tarkemman vastauksen.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja, PDF-näköisjulkaisu: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Foxworth Hall -sarjan kolmas teos on ruotsiksi Blomblad för vinden (engl. Petals on the wind). Sarjassa on ilmestynyt viideskin osa, ruotsinkieliseltä nimeltään Lustgården (engl. Seeds of yesterday). Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Suomenkielistä aineistoa ei vielä valitettavasti löytynyt tästä aiheesta ja alla on löydetyt teokset, jotka eivät ole kauhean vanhoja. Näitä teoksia voi kaukolainata kirjaston kautta.
Lönngren, Gabriella
Vatten i dagen : exempel på ekologisk dagvattenhantering /
Julkaistu: [Stockholm] : Svensk byggtjänst, 2001
Sarja: (Stad & land, ISSN 0280-4549 ; nr 165)
Maaseututalo - yksilöllistä asumismukavuutta luonnon ehdoilla : teemapäivä 28.1.1993
Julkaistu: Oulu : Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 1993
Ecological engineering for wastewater treatment : proceedings of the international conference at Stensund Folk College, Sweden, March 24-28, 1991 / Carl Etnier and Björn Guterstam, editors
Julkaistu: Gothenburg : Bokskogen, 1991
Dieckmann, Maijaliisa, Lasten lääkärikirja. 3 : Pikku-Paulan diabetes, Recallmed, 2003 (Hämeenlinna : Karisto).
Keskinen, Päivi, Vatsassa sijaitsee tehdas, jonka nimi on Oy Haima Ab / [teksti ja piirrokset: Päivi Keskinen]. Tampere : Suomen diabetesliitto, 2003 (Hermes).
Nämä kaksi kirjaa ovat kuvakirjanomaisia kirjoja diabeteksestä. Lisää kannattaa kysellä Suomen Diabetesliitosta. Osoite:http://www.diabetes.fi/
Kappale on Arto Nuotion esittämä Saari rakkauden. Sen on säveltänyt Jannis Miliokas ja sanat on tehnyt Turkka Mali. Kappale löytyy Arto Nuotion levyiltä Saari rakkauden ja 20 soitetuinta.
Miia Krause - Asiaa ja asiattomuuksia löytyy myös Yle Areenasta. 31.12.22 haastateltiin Samu Haberia https://areena.yle.fi/podcastit/1-63778958
Se on kuunneltavissa vuoden ajan.
Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt...
Kirjaston kokoelmissa olevista Arabian tuoteluetteloista ei Pontikka -nimistä
mukia löytynyt.
Arabian museo tekee esineiden ajoitusta ma 13-18 puh. 0204 3911. Sieltä selvinnee haluamasi tiedot.
Hei!
Varauksesi ovat näköjään leffoja. Eivät ne mitenkään ole jumissa, ellei jumiksi lasketa sitä, että yksi on myöhässä. Ne ovat siis lainassa ja yksi on vasta menossa asiakkaalle eli odottaa noutoa. Kyllä ne ovat tulossa!
Metsäjäniksen talviturkki on evoluution myötä kehittynyt perinnöllinen piirre. Sitä ei kuitenkaan laukaise säätila, vaan pääasiassa päivän pituus eli valon määrä. Valon määrähän ei muutu samalla leveysasteella kuten säätila.
Samalla leveysasteellakin jänisyksilöiden kohdalla on suuria eroja siinä, miten nopeasti kesäturkki vaihtuu valkoiseen. Valkotäpläisellä muutos on vasta käynnissä, kun samaan aikaan jokin lajitoveri voi olla jo täysin valkoinen tai kesänruskea.
Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten etelässä tai pohjoisessa jänis sattuu elämään. Lapin jänikset muuttuvat valkoisiksi paljon aikaisemmin kuin Helsingin seudulla (Suomessa metsäjäniksiä on koko maassa).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voit hakea aineistoa asiasanalla sanomalehdet. Aihetta kannattaa heti rajata tarkennetulla haulla esimerkiksi sana internet rajaa haun muutamaan toivottavasti hyödyllisen julkaisuun.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta pääset käyttämään Ebsco-lehtitietokantaa, johon sisältyy 1500 sanoma -ja aikakausilehteä kokonaisuudessaan. Aika kannattaa varata etukäteen.
Apua voisi löytyä myös tieteenalakohtaisista virtuaalikirjastoista http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto kohdasta Uusi media ja kohdasta Viestintä ja journalismi.
Suomen Journalistiliitto ja Journalistilehti löytyvät osoitteesta http://www.journalistiliitto.fi
Aiheeseen liittyvät varmasti kaupalliset...
Jos haluat asettaa esille teoksiasi jossakin Helsingin kirjastoista, ota yhteyttä vaikka sähköpostilla kyseisen kirjaston johtajaan. Johtajien yhteystiedot löydät kunkin kirjaston yhteystiedoista. Näyttelytilasta ei peritä maksua.
https://www.helmet.fi/fi-FI
