Suomennosta kirjasta en valitettavasti löytänyt. Kyseistä kirjaa löytyy englanniksi vuoden 2014, 2000 ja 1998 painokset, joista uusimmasta on Helmet kirjastoissa yhteensä 52 varausta. Katsoin Booky verkkokirjakaupasta, Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Akateemisen sivuilta. Toivottavasti kirja tulevaisuudessa käännetään myös suomeksi.
http://www.booky.fi/
https://finna.fi
http://www.akateeminen.com/fi/etusivu/
Kuopion kaupunginkirjaston asiakkaiden lainojen eräpäiviä on siirretty eteenpäin. Varhaisin eräpäivä lainoilla on nyt 9.6.2020 ja siitä eteenpäin.
https://kuopio.finna.fi/FeedContent/uutiset/https%253A%252F%252Fkuopionkirjasto.fi%252F%253Fp%253D48031
Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison Louise).
Englanniksi Rennisonista löytyy enemmänkin tietoa internetistä, ks. esim. http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko on Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto, ja se toimii myös valtakunnallisena lääketieteen ja terveystieteiden keskuskirjastona. Terkon www-sivut löytyvät osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi/
Myös yleisissä kirjastoissa on kirjallisuutta, joissa käsitellään aihetta. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kirjoja voit hakea HelMet-aineistohaulla osoitteessa www.helmet.fi esim. asiasanoilla virtsateiden taudit, geriatria ja vanhustentaudit.
Kirjastojen yleisöpäätteiltä pääset myös maksullisiin tietokantoihin, joiden käytössä henkilökunta opastaa mielellään.
Byronin koko teosta ”Childe Harold’s Pilgrimage” ei valitettavasti ole suomennettu eikä ilmeisesti myöskään kysymääsi kohtaa. Sitä ei löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi. Teoksesta on suomennettu runo ”Hyvää yötä!”, jonka ovat kääntäneet sekä Valter Juva että Yrjö Jylhä ja Jaakko Tuomikoski nimellä ”Hyvästi”. Jylhä on kääntänyt kokoelmasta myös pari runoa teoksen alkupuolelta.
On pieni mahdollisuus, että joku muukin katkelma olisi voinut ilmestyä lähteissä, joita ei löydy tietokannoissa, mutta todennäköisesti kaipaamastasi katkelmasta ei ole julkaistu suomennosta.
Hei!
Voisiko kyse olla Anna-Greta Winbergin Madde-sarjasta. Madde-sarja Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf3531ebb-4d2f-472c-ae16-8e… .
Kirjat löytyvät myös Keski-kirjastojen kokoelmista:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_auth=biNseZFW&p_p_id=s… .
Hei,
näissä teoksissa on tietoa nimenomaan kiinteistöosakeyhtiötä, yrityksen perustamista ja toiminnan kannalta keskeistä lainsäädäntöä koskien.
Furuhjelm: Yhtiöjärjestysmallit (2011)
Suulamo: Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön tilinpäätösmalli (2014)
Tomperi: Yritysverotus ja tilinpäätössuunnittelu (uusin painos vuodelta 2018, vanhempiakin painoksia saatavana)
Villa: Henkilöyhtiöt ja osakeyhtiö (2018)
Yrityksen perustamisopas (2017)
Asunto-osakeyhtiölaki (2016)
Asunto-osakeyhtiölaki, kommentaari (osat 1-3)
Airaksinen: Osakeyhtiölaki (2010)
Verkon kautta on vapaasti luettavissa pari opinnäytetyötä, jotka voivat olla myös hyödyllisiä
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/72865/Onkamo_Niina.pdf?se…
https://www.theseus....
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa Piipsjärven nimestä sanotaan seuraavaa: Oulaisten ja Haapaveden Piips-, Piipsa-nimiin näyttää sisältyvän henkilönnimi, jonka muoto on ollut alkuaan vakiintumaton: Piippainen, Piippoinen, Piippeinen, Piippinen.
Voit halutessasi kysyä asiaa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta saadaksesi tarkemman vastauksen.
Lähde
Suomalainen paikannimikirja, PDF-näköisjulkaisu: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Ruotsinkielistä tietoa Gösta Frohmista ja Metsämörristä
löydät esim. seuraavista osoitteista: http://grand.webway.se/frohm/ http://grand.webway.se/frohm/frohm.htm http://www.frilufts.se/frame2.html http://w1.650.telia.com/~u65004067/snovit/mulle.htm
Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä saatavissa Irja Nikkisen Metsämörri-kirja. Siitä on arvostelu Lapsen maailma -lehdessä 2001:1, s.23.
Asiasta kerrotaan myös esim. seuraavissa artikkeleissa:
Lastentarha 2000:3, s.48-50
Lapsen maailma 1995:4, s.46-47
Lastentarha 1994:3, s.52-55
Suomen luonto 1996:4, s.24-25
Kappale on Arto Nuotion esittämä Saari rakkauden. Sen on säveltänyt Jannis Miliokas ja sanat on tehnyt Turkka Mali. Kappale löytyy Arto Nuotion levyiltä Saari rakkauden ja 20 soitetuinta.
Miia Krause - Asiaa ja asiattomuuksia löytyy myös Yle Areenasta. 31.12.22 haastateltiin Samu Haberia https://areena.yle.fi/podcastit/1-63778958
Se on kuunneltavissa vuoden ajan.
Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt...
Meillä täällä Jyväskylän kaupunginkirjastossa on teos:Valintakoekysymyksiä (osan nimi: 1995, Biologian yhteisvalinta).
Lisäksi eri yliopistojen kotisivuilla on vanhoja pääsykoekysymyksiä, esimerkiksi Joensuun Yliopiston kotisivulla (osoite:http://www.joensuu.fi/matemluonto/index.html) löytyy vuosien 1998-2000 valintakoetehtäviä.
Heidelbergin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy englanninkielinen esitys kirjaston historiasta http://www.ub.uni-heidelberg.de/Englisch/allg/profil/geschichte.html . Samoin kirjaston sivuilta löytyy muutakin faktatietoa, esim. tilastoja . Sivukarttaa voi käyttää apuna. Heidelbergin yliopiston kirjasto on myös matkailunähtävyys. Tässä eräs matkailusivu : http://www.uni-tuebingen.de/mediaevistik/tagung1e/Maulbronn.htm . Suomen kielellä en onnistunut löytämään mitään.
1850-luvulla oli voimassa vuoden 1734 laki. 1860-luvulla rikoslakiin tehtiin joitain muutoksia, mutta varsinaisesti varsinaisest uusi rikoslaki säädettiin 1889.
Vuoden 1734 laki löytyy näköispainoksena ja nykyasuisena versiona julkaisusta Ruotzin Waldacunnan Laki 1734. Vuoden 1889 laki löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksista nro 54.
Levikintarkastus Oy julkaisee sanomalehtien levikkitilastoa sivulla http://www.levikintarkastus.fi/levikintarkastus/tilastot.php
Kuntalevikkitilastoja emme löytäneet sivuilta, mutta kuntalevikkiohjeet löytyvät sivulta http://www.levikintarkastus.fi/levikintarkastus/kuntalevikkiohjeet.php
Ohjeiden mukaan kuntalevikkitiedot kyllä pyydetään ilmoittamaan Levikintarkastus Oy:lle. Kannattaa ottaa yhteyttä Levikintarkastus Oy:n tai suoraan lehtiin.
Kärsämäellä luettavista lehdistä saa kuvan Kärsämäen kirjastoon tilatuista lehdistä sivulla http://www.karsamaki.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=43
Lisäksi Kärsämäen kunnan sivuilta http://www.karsamaki.fi kohdasta Yrityksiä Kärsämäellä löytyy yritysluettelo, jossa sanomalehtien...
