Aiheesta löytyy mm. seuraavia teoksia, joista voi löytyä apua:
Austin: English for nurses (1987)
A dictionary of nursing (1994)
English for health care personnel (1992) VIDEO
Glendinning: English in medicine (1991) KIRJA+ C-KASETTI
Hopkins: Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille (1993)
Kähkönen: Help A: nurses, public health nurses and midwives (1998)
Mason: English for health care (1991) KIRJA+ C-KASETTI
Matikainen: Englantilais-suomalainen sanasto hoito-, kuntoutus- ja sosiaalialan henkilökunnalle (2000)
Matikainen: Suomalais-englantilainen sanasto hoito-, kuntoutus- ja sosiaalialan henkilökunnalle (2001)
Perttunen: The words between: lääketieteen ja luonnontieteen englantia (2000)
Rantanen: Near you (1997)
Saramies...
Monissa meksikolaista ruokaa käsittelevissä kirjoissa on lähinnä reseptejä. Tässä kuitenkin muutamia kirjoja, joissa on ainakin jonkin verran tietoa Meksikon ruokakulttuurista yleensä:
Liimatainen, Aura: Ruokapurjehdus Karibianmereltä Meksikoon. Helsinki: WSOY, 2003.
Nuuttila, Mirjaliisa: Elämäniloisia ruokia Lousianasta ja Meksikosta. Porvoo: WSOY, 1993.
Ontto-Panula, Terhi: Ruokaa maailmalta. Helsinki: WSOY, 2005.
Suomalainen ruokapöytä 8: ja muiden maiden keittiöt. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982.
Seuraavissa lehtijutuissa kerrotaan Meksikon ruokakulttuurista:
Cameron, Fiona: Liekkejä lautasella (Makumatka). Matkaopas 2003 ; 5: s. 48-51.
Uljas, Raija: Värien ja makujen Meksiko. Et-lehti 1998 ; 5: s. 82-88.
Eeva Kilven teoksessa Animalia on sivuilla 69-71 runo nimeltään Laulu rakkaudesta puihin ja eläimiin.
Ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti:
Nyt minä laulan rakkaudesta
puihin ja kukkiin ja eläimiin.
Pysähdy, katso, ne vaarassa ovat,
suojele niitä, oi suojele niin.
Hakuteos "Something about the author" kertoo,että Dalton
(s. 1948) asuu Suffolkissa, Englannnissa.
Hän on työskennellyt monissa ammateissa, tarjoilijana, siivoojana ja tehdastyöläisenä, mutta nyt hän elättää itsensä kirjailijana. Dalton on naimisissa ja hänellä on kaksi tytärtä ja yksi poika.
Samoja tietoja löydät myös seuraavalta nettisivulta.
Sivulla on lueteltu myös Daltonin kirjoittamat kirjat.
http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Annie_Dalton.htm
Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta saat hakemalla tekijän nimellä (dalton, annie) suomenkielisten kirjojen nimiä
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro
Gunnar Ekelöfin runotuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat teokset: Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994). Näistäkin esimerkiksi Runoja -teos koostuu valikoimasta Ekelöfin eri kokoelmista otetuista runoista. Mistään näistä teoksista ei löytynyt etsimiäsi runoja. Myöskään Linkki maailman runouteen -tietokannasta
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ) ei löytynyt tietoa kysymiesi runojen suomennoksista. On siis mahdollista, että runoja ei ole ollenkaan suomennettu, tai että joku niistä on suomennettu joskus jossakin yksittäisessä kirjallisuuslehdessä. Tällaista tietoa on sitten jo vaikeampi jäljittää.
Michael Connellyn kirja City of bones on suomennettu nimellä Luukaupunki. Kirja jatkaa kirjailijan Harry Bosch sarjaa ja kirja on kirjaston HelMet tietokannassa asiasanotettu jännityskirjallisuus, luuranko, tutkimus, menneisyys, Los Angeles. Michael Connelly on Gummeruksen kirjailija, kustantajan sivulta löytyy tietoa kirjailijasra ja hänen kirjoistaan. Kirjasampo tietokannasta löytyy hyvin tietoa kirjallisuudesta. ( valitettavasti tänään juuri ohjelmaa päivitetään). Useassa kirjablogissa ovat lukijat kertoneet kyseisestä kirjasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1681613__Sluukaupunki__P0%…
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/michael-connelly/276/
www.kirjasampo.fi
Hei,
Vanamo-kirjastoissa tämän syksyn aikana (syyskuun alusta lähtien tähän päivään 23.11.) eniten varauksia saanut jännityskirja on Jo Nesbøn Valtakunta. Seuraavina tulevat Leena Lehtolaisen Jälkikaiku ja Ilkka Remeksen Kotkanpesä.
Tällä hetkellä voimassa olevia varauksia on eniten Lars Keplerin Peilimies-jännityskirjaan.
Verkon kautta asiakas voi varata vain yhden kirjan kerrallaan. Jos teillä on tarvetta varata monta kappaletta samalla kertaa, kannattaa tulla kirjastoon ja hoitaa varausasia virkailijan kanssa. Virkailija voi varata teille useampia kappaleita. Ellei koulullanne jo ole kirjastokorttia, se kannattaa hankkia. Koulun kirjastokortti on yhteisökortti, joka on vuoden kerrallaan voimassa ja jossa jonkun työntekijän täytyy olla takaajana. Takaajaksi lupautunut voi saada kirjastokortin heti, jos hänellä on henkilöllisyystodistus mukanaan.
Mahdollisia teoksia ovat mm. seuraavat:Hietala, Kari: Työttömyyden kustannuksetKettunen, Juha: Työllistyminen, työvoiman liikkuvuus ja työttömän taloudellinen asema = (Re-employment, labour mobility and welfare of unemployed persons)Kolehmainen, Sirpa: Naisten työmarkkinat ja työttömyys : segregaatio ja naisten työttömyys SuomessaLilja, Reija: Näkökulmia työttömyyden kohtaantoon SuomessaMartikainen, Pekka: Työttömyys ja kuolleisuusPääkkönen, Hannu: Työttömyyden keston yksilölliset erot Suomessa 1980-luvun lopullaSääski, Niilo: Työttömien seuranta 1989-1991Työministeriö: Vuoden 1989 työllisyyskertomus; Vuoden 1990 työllisyyskertomus
Oletan, että tarkoitat jotakin Kirjastot.fi -palveluista (http://www.kirjastot.fi/ ) löytyvää hakua, koska Turun kaupunginkirjaston sivuilla (http://www.turku.fi/kirjasto/ ) verkkokirjaston haussa löytyvät kaikki Turun kaupunginkirjaston toimipisteiden tiedot.
Mikäli tarkoitat kirjastojen aineistotietokantoja eli kirjojen hakua eri kirjastoista (Kirjastot ja kokoelmat -kanavalla, http://www.kirjastot.fi/../kirjastot/aineistohaku.asp tai pikahaku, http://www.lib.hel.fi/kirjastotfi2/pikahaku.htm ), on tällaisen napin lisääminen valitettavasti mahdotonta, koska aineistotietokannat ovat eri tietokannoissa ja niitä on yli 120. Tähän ongelmaan yritetään miettiä Suomen kirjastoissa ratkaisua.
Mikäli taas tarkoitat monihakuja, esim....
Lista jo palautetuista kirjoista löytyy Koha-tietokannasta https://www.lumme-kirjastot.fi/ asiakkaan omista tiedoista. Omiin tietoihin kirjaudutaan ruudun oikeassa reunassa olevasta kohdasta "kirjaudu sisään". Käyttäjätunnus on kirjastokortin numero ja salasana nelinumeroinen luku, joka merkitään tietoihinne kirjastossa. Kun olette kirjautunut, voitte tarkastella aiemmin lainaamianne aineistoja kohdasta "lainahistoria". Sen alapuolella on painike "yksityisyys", josta on mahdollista määritellä kuinka kauan lainaustiedot säilyvät ohjelmassa.- Lainahistoria on siis asiakkaan henkilökohtaista tietoa, jonka katseluun tarvitaan tunnus ja salasana. Kirjaston henkilökunnalla ei ole pääsyä asiakkaiden lainahistorioihin.
Etsitty paikka lienee Nikitinskajan kylä itäisellä Syvärin rintamalla, lähellä Äänisen eteläkärkeä. 7.D:n lohko ulottui Suuren Kuzrajärven länsipuolelta Äänisen rantaan.
Lähteet:
http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/680
Jatkosodan historia. 4
Aiheesta ei löydy spesifiä tutkimustietoa, mutta noin yleisesti suurtenkin puolueiden ykköspoliitikot haluavat ministereiksi. Poikkeuksena voi olla tapaukset, joissa on esimerkiksi painavia yksityisiä syitä.
Alla muutama sirkusaiheinen kuvakirja, joissa esiintyy myös pelle:
- Klovnit Pulla ja Pitko / kirjoittanut Penny Dolan ; kuvittanut Bruno Robert
- Sirkus saapuu kirjastoon / Markus Majaluoma
- Miina ja Manu sirkuksessa / Jari Koivisto
Myös nämä ovat kuvakirjoja sirkuksesta:
- Pikku Papun värikäs sirkus / Liisa Kallio
- Sirkuskoira Roope ja Rops / Tuula Pere, taiteilija Francesco Orazzini
- Sirkuspoika Oliver -kirjat / Marjut Luukkonen, Veera Miettinen, taiteilija
Kirjat saa lainaan Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/
Kokeilin monia tietokantahakuja, mutta en löytänyt mitään tulosta tuolla merkkijonolla. Haut käyttävät usein katkaisumerkkejä, mutta useimmissa on käytössä asteriksi *
Varmaan haku pitäisi jakaa pienempiin osiin? (en osannut arvata, mitä haluat hakea)
Kannattaa käyttää tietokantojen tarkennettuja hakuja. Niihin voi lisätä monta hakusanaa kerralla.
Monihaku Frank hakee suomen kirjastojen tietokannoista. Haun voi rajata esim. yliopistojen-, maakuntien- ja erikoiskirjastoihin. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kansalliskirjaston Melinda-haulla löytyvät esim. kaikki suomessa painetut aineistot. https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/PJ46H4SVG45549TY1D99CLSBIKR54JDFMV6LECQ5E788FVP77U-04814?func=find-d-0
Finna hakee...
Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen verkkosivuilta löytyy tietoa nimien alkuperästä. Kotuksen mukaan Aada on mukaelma nimestä Ada. Ada taas viittaa vanhaan saksankieliseen sanaan Adel, joka merkitsee jalosukuista.
Nimen alkuperästä voi lukea lisää täältä: Aada - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Tällaista selvitystä emme valitettavasti löytäneet. Tutkimuksessanne voisi auttaa eteenpäin Päätalo-instituutti. Heiltä löytyy erikoistietämystä Kalle Päätalosta ja hänestä tehdystä tutkimuksesta sekä myös Kalle Päätalon arkisto.
