Vuorotteluvapaasta säädellään laissa vuorotteluvapaasta joka löytyy Finlex –tietopankista seuraavasta linkistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021305?search%5Btype%5D=pi…
Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytyksestä säädellään lain 4 §. Valitettavasti pykälässä tai sen hallituksen esityksessä ei ole mainintaa siitä lasketaanko ulkomaantyö tähän 10 vuoden työhistoriaan. En myöskään löytänyt vastausta kysymykseen työoikeuden perusteoksista. Vuorotteluvapaalain 4 §:ssä viitataan työntekijän eläkelain 3 §:ssä viitattuihin työeläkelakeihin jota kautta vastaus kysymykseesi saattaisi löytyä.
Koska tämä kysymys on kuitenkin niin spesifi, suosittelisin että otatte asiassa yhteyttä KELA:n virkamieheen. Asiaa voi tiedustella lähimpänä...
Juice Leskistä käsittelevää dvd-videota on kirjastoissa kaksi. Toinen on Minä-sunnuntailapsi ja toinen Klassikoiden ilta.
Edellinen on saatavana vain Kouvolan maakuntakirjastosta.
Klassikoiden ilta on sen sijaan useimmissa maakuntakirjastoissa kuten Turun, Tampereen, Kouvolan, Lahden, Mikkelin, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Joensuun ja Porvoon maakuntakirjastoissa.
Aalto-kirjastoista Jämsänkosken, Suolahden ja Äänekosken sekä Jyväskylän maalaiskunnan Palokan kirjastossa on Klassikoiden ilta, mutta ei Minä-sunnuntailasta.
Kääntymällä lähimmän kirjaston puoleen näitä videoita on mahdollisuus saada kaukolainaksi maakuntakirjastoista.
Suomenkielisellä nimellä "Koko Beetlehem nyt loistaa" (tai "Koko Betlehem nyt loistaa") en löytänyt tästä joululaulusta nuottia enkä sanoja. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi. Sen ovat levyttäneet Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit.
9.1.2024:
Korjaan vastaustani, sillä laulun alkuperäinen nimi on "Brincan y bailan", ei "Pero mira cómo beben". Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa". Suomenkieliset sanat voi kuunnella Iin Laulupelimannien äänitteeltä ”Joulukuusella : joululauluja ja -runoja” (Iin Laulupelimannit, 2015), joka on lainattavissa Iin kirjastosta.
Alkuperäisellä nimellä ”...
Oletan, että etsit nuottia laulajalle. Sellaista nuottia, jossa myös resitatiivi olisi mukana, en löytänyt g-mollissa, mutta varsinaiseen aariaan (”Je crois entendre encore”) nuotti löytyy esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org):
https://vmirror.imslp.org/files/imglnks/usimg/a/a5/IMSLP366977-PMLP55417-Bizet_-_Je_crois_Gm.pdf
Kirjastojen tietokannoista nuottia ei pysty etsimään sävellajin perusteella nuottia näkemättä, jos sävellaji ei ilmene esimerkiksi teoksen nimestä.
"Valtatie n:o 5 työntyy Selkoseen" Iijoki-sarjan neljännessä kirjassa Täysi tuntiraha. Tiemestari ei kelpuuta "noin pientä poikaa", kun Herkko ja Kalle käyvät pyrkimässä töihin kirjan toisessa luvussa. Myöhemmin yhdeksännen luvun jaksossa Keisarin hevosmies Kalle sitten pääsee maantietyömaalle ajamaan Ahoniemen isännän ("Itäpään Keisarin") hevosta.
HelMet-kirjastoista löytyy runsaasti erilaisia soitonoppaita aloittelijoille sekä musiikinteoriaan johdattavia kirjoja.
Voisit kokeilla HelMetin sanahakua vaikkapa asiasanoilla "soitonoppaat", "piano", "musiikinteoria" ja "alkeistaso".
Pianokoulujen klassikko on Michael Aaronin Pianokoulu-kirjasarja, jonka avulla lukemattomat sukupolvet - vastaaja mukaanluettuna - on opetellut pianonsoittoa.
Tuoreemmista, kotimaisista pianokouluista voisi mainita teokset Pianon avain. 1 (Warner/Chappell Music Finland, 2005) ja Suomalainen pianokoulu. 1 (WSOY, 2003).
Ensiksi mainittu teos on lapsille ja nuorille tarkoitettu uusi pianokoulu, joka selvittää musiikin peruskäsitteistöä, vapaansäestyksen ja improvisoinnin alkeita sekä harjoittaa pianonsoiton...
Lahden kaupungin pääkirjastossa on jatkuvasti omasta kirjakokoelmasta koottuja näyttelyitä esillä. Meneillään olevat näet kirjaston kotisivuilta, tällä hetkellä otsikoilla Suven sekalaiset ja Rötös ja rangaistus. Pääkirjaston lastenosastolla on melkein koko ajan vitriinissä lasten omia näyttelyitä. Mikäli tarkoitat aulatiloissa olevia ulkopuolisten esim. yhdistysten järjestämiä näyttelyitä, niin tällä hetkellä sellaista ei ole. Jos haluat varata aulan näyttelyä varten, yhteyshenkilö on kirjastonhoitaja Eija Eskola, p. 8125620. Aulassa on myös aina kuukauden taulu, joka on Kiveriön taidelainaamon kokoelmasta, tällä kertaa Anne Hakalan puupiirros "Lentoon". Lähikirjastojen näyttelyt löydät kotisivulta: Palveluhakemisto - Näyttelyt...
Erinomaisen sivuston tästä aiheesta löydät osoitteesta http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6.htm
Siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Vasarakirveskulttuuria pidetään ainoana Suomeen muuttaneena kulttuurina. Sen katsotaan tulleen Suomeen nykyisen Liettuan ja Latvian alueelta. Vasarakirvesväestön arvellaan puhuneen kanta-arjalaista tai kantabalttilaista kieltä.
Kyseisessä asiassa kannattaisi ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin Staran puutarhapalveluun, joka tekee myös puiden arvomäärityksiä. http://www.hel.fi/wps/portal/Rakentamispalvelu/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON…
Rabbe Enckellin runosta on tosiaan kaksi eri versiota, pidempi on teoksessa Kärnor av ögönblick, jossa mainitaankin, että "Dikten förekommar förkortad i Lutad över brunnen. Raderna 14, 15, 16, 17 tillhör det ursprungliga manuskriptet."
Anhavan teoksen lisäksi Enckellin runoja on käännetty ainakin kokoelmissa Kolme runoelmaa unohdetusta elämästä ja Suomenruotsalaisen lyriikan antologia Edith Södergranista Bo Carpelaniin, mutta kummassakaan ei ollut kyseistä runoa.
Valitettavasti Hyrynsalmen ala-asteella ei näytä olevan internetissä kotisivuja, mutta ehkä voit ottaa yhteyttä kuntaan ja kysyä asiaa sieltä. Kunnan kotisivut löytyvät osoitteessa: http://www.hyrynsalmi.fi
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea olisi törmännyt etsimääsi runoon. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista etsittyä runoa?
Samaa asiaa on kysytty Hiidenkivi-lehden kysymyspalstalla vuonna 1995. Silloin kysymykseen vastasi tutkija Tiina Manni-Lindqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osastolta seuraavasti:
Houlanmäen lähellä ovat myös Houlanlampi ja Houlansuo. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston kokoelmissa on muita Houla-alkuisia
nimiä vain Kangasniemen naapuripitäjästä Hankasalmelta.
Kangasniemestä mainitaan jo 1500- ja 1600-lukujen asiakirjoissa nimi Houlansuo (Houlasoo vuonna 1561, Houlansuo vuonna 1664).
Kivikkoa, louhikkoa, kallionkoloja, luolia ja maanlaskeumia nimitetään suomen kielessä eri puolilla maata esimerkiksi sanoilla lоuho, heula, holo, huolanne. Myös houla saattaisi olla tällainen maastosana.
Tämän...
Ainakin Sakari Kuosmanen on tehnyt "rankemman" version Maan korvessa kulkevi lapsosen tie -kappaleesta. Se löytyy näiltä levyiltä:
Ihana elämä (EMI Finland, 2003)
Onnen lyhteitä : 32 kulkijan laulua (EMI Finland, 2001)
Jyviä & akanoita : 32 ikivihreätä laulua vuosien varrelta kahdella CD:llä (Polarvox, 1995)
Masters (Polarvox, 1991)
EBSCO on artikkelitietokanta, joka sisältää viitteitä englanninkielisissä kausijulkaisuissa ilmestyneisiin (lehti-)artikkeleihin. Osa artikkeleista on tietokannassa PDF-muotoisina kokotekstiartikkeleina, ja ne on siis mahdollista lukea (ja tulostaa) suoraan EBSCOn kautta. Osasta artikkeleita taas on tietokannassa vain viitetiedot, joista ilmenee, minkä julkaisun minkä numeron millä sivuilla artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja EBSCOsta ei siis voi lainata.
Tanskalaisen Johannes Møllehaven (s. 1937) laajasta tuotannosta ei valitettavasti ole suomennettu yhtään teosta, ei siis myöskään tätä vuonna 2009 ilmestynyttä teosta, joka tanskankieliseltä nimeltään on Det ender godt.
https://finna.fi
https://da.wikipedia.org/wiki/Johannes_M%C3%B8llehave
"Pakko käyttää miehen sukunimeä poistui Suomessa vuonna 1986". https://www.kielikello.fi/-/puolison-nimi-vai-oma-nimi-
Nimilautakunta käsittelee nimiasioita http://oikeusministerio.fi/nimilautakunta
https://www.minilex.fi/a/maistraatti-ja-nimilautakunta-nimiviranomaisina
Kielitoimiston sivuilla on lyhyesti tietoa nimilaista https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet/nimilaki_lyhyesti . Lainsäädäntö http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
Tammikuussa on käsitelty nimilain uudistamista https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset…
Tässä yksi kirja muistelusta: Muistot näkyviksi: muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä / Leonie Hohenthal-Antil. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1903422__Smuistot%20n%C3%A4kyviksi__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Verkossa ovat luettavissa esim. nämä: Ikäinstituutin julkaisu Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä (Taina Stenberg) ja Suomen mielenterveysseuran Muistelu mielen voimavarana ja identiteettityönä:
https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/muistelu-vuorovaikutusmenetelm%C3%A4n%C3%A4.pdf
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/muistelu-mielen-voimavarana-ja-identiteettity%C3%B6n%C3%A4
Hakupalvelu Finnan kautta löytyy...
Olisikohan kyseessä Nellie Blyn teos Kymmenen päivää mielisairaalassa (Ten days in a madhouse, suom. Heidi Kouridou, Oppian 2018). Kyseessä ei tosin ole romaani vaan teos on reportaasi, joka kuuluu tietokirjallisuuteen.
Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa voi tarkistaa alla olevasta linkistä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2344774__Skymmenen%20p%C3…
https://finna.fi/Record/helmet.2344774
Voisiko ohjelma olla Alfres J. Kwak? Tosin lintu on ankka ja pikkuotus myyrä. Linkki YouTubeToinen mieleen tuleva varis animaatio on Mimmi lehmä ja varis, mutta se alkoi vasta 2000-luvulla.
