Sinikka ja Tiina Nopolasta löytyy internetin kautta tietoja sivulta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml.
Heitä käsitellään myös kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 1 1995 ja osa 2 1999
molemmat toimittanut Ismo Loivamaa sekä teoksessa Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä.
toim. Ismo Loivamaa 1996.
Molemmat Nopolan sisarukset ovat kirjoittaneet myös aikuisille. Kannattanee mennä lähimpään
kirjastoon ja pyytää artikkelihakua kirjailijoiden tästä puolesta, jos se on esitelmässä tarpeen.
Hei, ikävä kyllä varauksen lukitseminen ei tällä hetkellä ole todellakaan mahdollista. Asia on kyllä järjestelmätoimittajamme kehityslistalla, mutta toteutuksen aikataulusta ei vielä ole tietoa.
Jos haluaa lykätä aiemmin tehdyn varauksen saapumista, ettei se tule esim. lomamatkan aikana, voi laittaa viestiä kirjastolle Keski-kirjastojen chatin tai sähköpostin kirjasto.asiakaspalvelu@jyvaskyla.fi kautta.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta saa poimittua tietoja suoritetuista yliopistotutkinnoista: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Opiskelijat-ja-tutkinnot.aspx
Tarkat ikäryhmittäiset ja koulutuskohtaiset tiedot voi poimia oheiselta analyysiraportilta: https://vipunen.fi/fi-fi/Raportit/Yliopistojen%20uudet%20opiskelijat%20opiskelijat%20ja%20tutkinnot%20-%20analyysi.xlsb?Web=1
Viime vuosien tietojen perusteella näyttäisi, että yleisin ikä valmistua luokanopettajaksi on 25 vuotta. Palvelusta voi katsoa myös aineenopettajien valmistumisiät, mutta he voivat työskennellä peruskoulun lisäksi myös lukiossa.
Ohjeita Vipunen-palvelun käyttöön: https://vipunen.fi/fi-fi/Sivut/K%C3%A4ytt%C3%B6ohjeet.aspx
Helmet-kirjastoissa on muutamia majavia käsitteleviä kirjoja.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smajavat__Ff%3Afacetlanguag…
Nisäkkäistä kertovia kirjoja löytyy sitten runsaammin ja eläimet-hakusanalla vielä paljon enemmän. Oikean kirjan löytäminen vaatisi melkoisen etsinnän ilman tarkempia muistikuvia teoksesta.
Hyvä myös lapsille sopiva aikuisten tietokirja majavista on Petri Nummen kirjoittama Majavan lammella (Metsäkustannus, 2015). Sen sivuilla kerrotaan majavien elämästä eri vuodenaikoina. Heikki Kokkosen kirjaan ottamat valokuvat ovat myös hienoja.
Kirjan mukaan majavan padon "alivuokralaisina" saattaa talvisin asua piisami, vesimyyrä ja vesipäästäinen. Piisami etenkin voi pyrkiä hyötymään jopa majavan pesän...
Viveka-nimen alkuperään on vastattu jo aiemmin. Sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoita Etsi arkistosta -laatikkoon sana viveka ja paina Hae (ylin Hae-nappi).
Nimet ja niiden kantamuodot ovat hyvin vanhoja, mutta juuri tuon kirjoitusasun yleisyyden Suomessa 1900-luvulla voit tarkistaa Väestörekisterikeskuksen Nimi-palvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/. Valitse vasemmalta etunimihaku ja kirjoita laatikkoon viveka. Nimeä on alettu antaa 1940-50-luvuilta lähtien.
Hilsu todella tarkoittaa heilaa, mielitiettyä, tyttöä Heikki Paunosen Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii -sanakirjassa, mutta wiptroonan merkitystä ei löytynyt. Kysyn asiaa vielä laajemmin muilta kirjastonhoitajilta tässä palvelussa ja palaan asiaan, jos merkitys selviää.
Työajasta löytyy säännöksiä työaikalaista (Säädöskok. 605/1996). Sen 3 luvun 15 §:ssä säädetään lyhennetystä työajasta.
Työsopimuslain (Säädöskok. 55/2001) 4 luvun 4 ja 5 ssä säädetään osittaisesta hoitovapaasta.
Lakien soveltuvuutta tähän kysymykseen emme lähde tulkitsemaan.
Myös työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä lyhennetystä työajasta.
Voi myös kääntyä oman ammattiyhdistyksen puoleen.
Kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoista, uudehkoa aineistoa lahjoitusaineistoa. Osa lahjoituksista päätyy kokoelmiimme, osa kierrätyshyllyyn tai -kärryyn, josta asiakkaat voivat ottaa aineistoa. Lahjoituskirjoilla täydennämme kokoelmaamme ja korvaamme huonokuntoista aineistoa. Henkilökunta käy läpi lahjoitetun aineiston ja päättää sen käytöstä.
Vantaalla ei ole laitoskirjastoja ja Espoon Puolarmetsän potilaskirjastoon ei oteta vastaan kirjalahjoituksia. Puolarmetsän sairaalakirjaston toiminta todennäköisesti lakkaa 2016 Puolarmetsän sairaalan muutosten myötä.
Puhelinluettelo löytyy kyllä netistä, mutta palvelu vaatii rekisteröitymistä
ja on maksullinen. Katso sivulta:
http://www.numeronetti.fi/kayttoohjeet/index.html
Palojoen taloja on useita: ainakin Parikkalassa ja Porissa. Mitähän niistä mahdat tarkoittaa? Alla linkit näiden paikkakuntien talojen kuviin hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Record/musketti_satmuseo.M26:164901:
https://www.finna.fi/Record/musketti_satmuseo.M26:164902:
Jämsäläisestä Sammallahden koulusta, joka nykyään toimii juhlapaikkana ja kokoustilana, ei löytynyt historiikkia.
Käytettävissä olevasta kirjallisuudesta tietoa ei löytynyt. Jyväskylän yliopistolla on Kysyttävää luonnosta tai tieteestä -palsta. Kysymys kannattaakin esittää heille.
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Myös Suomen Luonto -lehdellä on Kysy luonnosta -palsta. Tosin valittuihin kysymyksiin vastataan vain Suomen Luonto -lehdessä. Osa vastauksista poimitaan kuitenkin myös heidän nettisivuilleen.
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Kyseessä on Fiona Kellyn Mysteerikerho-sarja, jossa ystävykset Belinda, Holly ja Tracy ratkovat mysteereitä. Kuvailemasi juoni on kirjasta Valepuvussa. Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6c32ae87-78c1-4aaa-9c35-3….
Elektronisen musiikin pioneeri Jean-Michel Jarre vaikuttaa olevan voimissaan. Häneltä ilmestyi 22. studioalbumi "Oxymore" joka julkaistiin 21.10.22.
Lisää säveltäjän kuulumisista ja projekteista löytyy hänen kotisivuiltaan:
https://jeanmicheljarre.com/
Facebook-sivultaan:
https://fi-fi.facebook.com/jeanmicheljarre/
Instagram-tilitään:
@jeanmicheljarre
Tanskalaisen yleisen kirjaston kokoelmasta en löytänyt kuin muutaman tangonuotin, jossa on myös suomalaisuus mainittu.
Suomalaista tangoa löytyy aika paljon nuotteina Violasta, joka on kansallisdiskografiamme. Yleisten kirjastojen kokoelmassa tangoa on.
Tanskaan voisit saada tangonuotteja joko verkkokaupasta tai tilaamalla kaukolainana oman kirjastosi kautta. Voisit käydä kysymässä lähikirjastostasi, millaisilla ehdoilla ja kustannuksilla olisi mahdollista saada nuotteja lainaan Suomesta.
Esimerkiksi Antikvariaatti.net-palvelusta löytyy käytettyjä tangonuotteja.
En tiedä, osaisivatko tanskalaisen Biblioteksvagten-palvelun vastaajat kertoa sinulle enemmän, miten voisit saada suomalaista materiaalia Tanskaan.
Kirjastojen valikoimista en kappaleen nuotteja löytänyt. Osoitteesta https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1939541 on myynnissä numerolla 99 Kesätuulen soittoon kappaleen nuotit.
Kappaletta ei todennäköisesti ole levytetty suomeksi, sillä viitteitä siihen ei löydy mistään tietokannoista. (Kappaleen todennäköiset tekijät ovat muuten Porter Grainger, Graham Prince ja Clarence Williams, ei ja Everett Robbins, niinkuin monissa lähteissä mainitaan.)
Näin asia todella on, Steven Gallowayn vuonna 2008 ilmestynyttä The cellist of Sarajevo -romaania ei valitettavasti ole julkaistu suomenkielisenä laitoksena.
Tietoja Viipurin linnasta löytyy mm. seuraavista teoksista:
Viipurin linna : sen vaiheet ja nähtävyydet,
Korpela. Viipurin linnaläänin synty,
Mäkinen. Suomen vanhat linnat,
Gardberg. Suomen keskiaikaiset linnat,
Utrio. Vuosisatainen Viipuri
Verkossa kannattaa tutustua seuraavaan linkkiin:
http://www.viipuri2000.vbg.ru/index_fi.html
Tätä laulua Talviaamu, op. 54, nro 1 ei näytä verkosta videona löytyvän ja siitä on olemassa vain yksi äänite vanhalla LP-levyllä (Barcarole, Fuga p1984). Se löytyy kuitenkin onneksi monen kirjaston kokoelmasta, joten sen voi saada kaukolainaksi (HelMet, Joensuu, Kuopio, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku). Sitä, onko kaukolaina loppujen lopuksi maksuton, täytyy kysyä omasta kirjastosta.
Heikki Poroila
