Andrei Makïnen romaanissa Venäläisiä unelmia (Au temps du fleuve Amour, suom. Annikki Suni, 1999) ystävykset saunovat Siperiassa.Teoksen neljäs luku alkaa lauseella "Sinä talvena me aloimme Samurain kanssa saunoa yhdessä...".
Kun aineisto on HYLLYSSÄ-tilassa, se tarkoittaa, että se on hyllyssä omistajakirjastossa. Kyseinen Coelhon teos oli hyllyssä Oulunkylän kirjastossa, josta se on lähetetty Pitäjänmäen kirjastoon tänään 3.4.07. Helmet-järjestelmässä kirja on nyt MATKALLA-tilassa. Aineiston matka Helsingin alueen kirjastosta toiseen kestää pääsääntöisesti kaksi päivää (pitempäänkin kuljetusaikaan voi varautua), joten kirjan pitäisi olla perillä Pitäjänmäellä torstaina 5.4.07. Kun varaus on vastaanotettu määränpääkirjastossa, siitä lähtee asiakkaalle saapumisilmoitus.
Osassa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteistä onnistuu diojen skannaaminen kehyksissä. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa se on mahdollista tietyillä skannerikoneilla. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyy lista siitä, missä kirjastoissa skannereita on, kun etsit kohdan pudotusvalikosta. Valitettavasti listaan ei ole erikseen merkitty diaskannereita, joten se asia täytyy tarkistaa tietokoneen varaamisen yhteydessä osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi.
Helsingin Oulunkylän kaupunginosaan ja sen historiaan voit tutustua esimerkiksi seuraavien teosten parissa.
Anja Kervanto Nevanlinna: Vanhan Oulunkylän kerrostumat (2014)
Maunu Harmo: Vihreä idylli : Oulunkylä – Åggelby (1987)
Vireä idylli : Oulunkylää ja oulunkyläläisiä (toimittaja Heikki J. Eskelinen, 2005)
Pauli Saloranta: Oulunkylän kotikaupunkipolut: Kantakylä, Mäkitorppa, Veräjämäki (2014)
Tito Colliander: Lapsuuteni huvilat (kirjailijan muistelmasarjan ensimmäinen osa, 1973)
Ainoa Oulunkylään sijoittuva kaunokirjallinen teos Helmet-kirjastojen kokoelmissa näyttäisi olevan Katariina Sourin Polku (2012)
Suosittelen käyntiä Oulunkylän kirjastossa. Voit tutustua siellä olevaan Oulunkylä-...
Tässä muutamia historiaan sijoittuvia seikkailutyylisiä kirjoja kokeiltavaksi:
-Adrienne Kress : Löytöretkeilijät-sarja (tähän mennessä suomennettu Kätketty ovi ja Pelottomat pelastajat -osat)
-Michelle Paver : Pronssisoturit ja Muinainen pimeys -sarjat (näissä on myös yliluonnollisia elementtejä)
-Roope Lipasti: Viikinkitrilogia-sarja
Vanhemmista klassikkokirjoista voisivat sopia esimerkiksi Enid Blytonin ja Jules Vernen kirjat sekä Neiti Etsivät, jos jotain niistä ei ole vielä tullut luettua.
Lawrencen Roomalaismysteerit-kirjojakin on enemmän alkuperäiskielellä englanniksi, mutta valitettavasti vain nämä kolme mainitsemaasi on suomennettu.
Toivottavasti näistä löytyisi mielenkiintoinen kirja tai...
Toivelauluja-vihkosia julkaisi Musiikki-Fazer, ja niitä ilmestyi vuosina 1949-1983. 1970-luvun vihkoja ovat pääasiassa enää Kansalliskirjastossa, josta niitä ei saa kotilainaan. Joitakin 70-luvun lopun vihkoja on joissakin muissakin kirjastoissa. Voit halutessasi kysyä niitä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Tietoa Toivelauluvihkoista löytyy esim. ryhmä- ja viriketoiminnan aineistopankki Vahvikkeen-sivustolta:
https://www.vahvike.fi/fi/kuvat/kuva/1480
Vihkosten sisältöä pääsee tutkimaan hakupalvelu Finnan kautta. Luettelossa on jonkin verran myös muita julkaisuja kuin tämän sarjan vihkoset. Alla linkki luetteloon:
https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&join=AND...
Heikki Asunnaltahan tuo kuulostaa - tarkemmin sanottuna Mastolyhty-kokoelman runolta Timperi puhuu. Se sisältyy myös Asunnan Valittuihin runoihin ja Suomalainen parnasso -sarjassa julkaistuun Asunta-valikoimaan. Niin ikään antologiasta Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta sen voi käsiinsä saada.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksesta (2000) ei löydy Kokorasta tietoja. Sukunimi-infon mukaan Kokora on Suomessa esiintyvä harvinainen sukunimi. Sukunimien yleisyyslistalla Kokora on sijalla 12 700. Puolassa ja Venäjällä on myös sukunimeä Kokora. Oheisessa linkissä on viime vuosien tilastoja Kokorasta.
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kokora.html
Ei löydy varmaa tietoa, mistä Kokoran nimi tulee. Yksi vaihtoehto voisi olla, että Kokora tulee Kokora-nimisestä karjalaisesta kylästä.
Karjalan Sivistysseuran Sampo-tietokannasta löytyy kuvia Kokora-nimisestä kylästä. Paanajärven kunnassa 1900-luvulla oli 4-taloinen kylä nimeltä Kokora (ven. Kokorino) https://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/fi/paikat/kokora...
Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista.
Alla muutama linkki:
https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=98jmate2ql10rc7dbripbi8rs3
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://helander.com/#/home
Verkkosivuja suomeksi Mati Untista onkin vaikea löytää, siksi suosittelenkin perinteisiä kirjoja. Kysy lähimmästä kirjastostasi esim. seuraavia teoksia :
1.ITÄ ja länsi : Suomen, Viron ja Unkarin kirjallisuus idän ja lännen vaikutuskentässä
2.NIRK, Endel : Viron kirjallisuus
3. KULDSEPP, Toivo : Suomen siltaa rakentamassa : Viron kirjallisuuden esittely ja vastaanotto Suomessa
Jos olet tamperelainen opiskelija, saat pääkirjasto Metsosta lainaksi myös kirjailijasta kootun lehtileikepussin, jossa on sanomalehdistä kerättyjä kirja-arvioita.
Yllämainittujen teosten sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/
kirjoittamalla vasemmanpuoleisista pudotusvalikoista löytyvään...
Esitelmäsi aihepiiri on aika laaja, joten yhdestä kirjasta ei vastausta kysmyksiisi löydy.
Seuraavissa kirjoissa on tietoa Lieksasta yleisesti:
FINLANDIA : Otavan iso maammekirja 4, 1985.
KARJALA 4., 1983.
SAVOLAINEN, MIKKO: Lieksa : erämaakaupunki, 1981.
Lieksan historiasta löytyy edellä mainittujen lisäksi mm. kirjoista:
KIISKINEN, Osmo: Pielisjärven historia 4 : 1865-1920, 1991.
PUROLA, Aarne: Lieksan kauppala 1936-1972 : historiikki Brahean kaupungista Lieksan kaupunkiin,
1989.
Seuraavista teoksista on varmaan hyötyä muihin etsimiisi aihealueisiin:
KARJALAN vaaroilta, 1984.
LIEKSAN luonto-opas, 1997.
KOKKONEN, Heikki: Vuoden kierto Pohjois-Karjalassa, 1996.
POTINKARA, Oiva: Erämaata ja koskien kohinaa : Ruunaan luonnonsuojelu- ja...
Englanninnoksia ja selityksiä suomenkielisistä sanonnoista ja idiomeista löytyy ainakin seuraavista kirjoista:Bird in the hand is worth kymmenen oksalla : 50 finnish/english idioms in english and finnish (WSOY 2002)Parempi pyy pivossa kuin two in the bush : 50 Finnish idioms in English and Finnish & 50 englantilaista idiomia suomeksi ja englanniksi (WSOY 2004)It's not my heiniä : 50 Finnish idioms in English and Finnish = 50 englantilaista idiomia suomeksi ja englanniksi (WSOY 2006)Se ei ole minun cup of tea : 50 Finnish idioms in English and Finnish = 50 englantilaista idiomia suomeksi ja englanniksi. (WSOY 2008)A treasury of Finnish love : poems, quotations & proverbs in Finnish, Swedish and English (Hippocrene Books 1996)Finnish...
Kirjaa: Eurooppalainen viitekehys : kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen euurooppalainen viitekehys, ei löydy ruotsinkielisenä.
Englanninkielinen teos, josta suomenkielinen kirja on käännös, löytyy:
Common European framework of reference for languages: learning, teaching, assessment / Council for Cultural Co-operation, Education Committee, Modern Languages Division, Strasbourg
Cambridge : Cambridge University Press , 2001
Repr. 2002
Repr. 2001, 2002, 2003, 2004
Samoin saksankielinen käännös on olemassa.
Kate Williamin teos No Place to Hide on ilmestynyt vuonna 1988. Se on Sweet Valley High –trillerisarjan kolmas osa, jonka Johanna Henrikson on suomentanut vuonna 2001 nimellä Talo jyrkänteellä. Kirjan copyright on sekä kirjailijalla että sarjan luojalla Francine Pascalilla.
Etsimme kaikista käytössämme olevista musiikkitietokannoista (Viola, Fono ja kirjaston aineistotietokannat) sekä internetistä, mutta emme löytäneet kyseisen laulun sanoja. Fonosta löytyi jonkun verran tietoja laulusta:
Laulu tunnetaan kahdella eri nimellä: "Pieni valkolumme" tai "Valkoinen lumme". Kappale alkaa säkeillä "Metsälammen pinnalla uinuu lumme niin valkoinen...".
Laulu on Usko Kempin sanoittama ja säveltämä. Vanhoissa levytyksissä laulun tekijäksi on merkitty Kempin salanimi F. Voitto.
Lähde:
http://www.fono.fi/
Olisko kysessä arkkitehti Andrzej Niezabitowski. Hänestä löytyy mainintoja sivuilta:
http://naukowcy.polsl.pl/Lists/Architektury/DispForm.aspx?ID=5
http://archnet.org/library/documents/one-document.jsp?document_id=10789
http://archiwalna.polsl.pl/rar/einfo.html
http://www.eaae.be/eaae2/documents/eguide/Eguide-2003.pdf
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tällaista runoa. Kävimme läpi useita löytämiämme puu- ja luontoaiheisia runoteoksia, eikä niistä löytynyt kuvausta vastaavaa runoa. Kyselimme asiaa myös kirjastojen valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta muissakaan kirjastoissa ei runoa tunnistettu.
Kerttu Saalastin runo Valkea lakeus löytyy ainakin kirjasta Isohookana-Asunmaa, Tytti : Thteinen hyvä - paras hyvä : Kerttu Saalastin elämäkerta (2008) s. 10.
Opus-yhtyeen kappale Life is life on kuultavissa suomeksi nimellä Villi yö useilta äänitteiltä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Raul Reiman ja kappaleen esittää Leo Luoto.
Villi yö sisältyy mm. seuraaviin äänitteisiin:
Hitit 1985 : suosituimmat kotimaiset hitit 30 vuotta sitten
Riman alta ja ohi maalin : Suomi-iskelmän hurjimmat harhalaakit
Suomi hits : vuosikerta 1985.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
