Kyselemäsi kirjan nimi on Motti-Matti ja Vanja-Katti. Tekijä on
Olli-setä, ilmestymisvuosi 1942. Kirja on Tampereen pääkirjastossa,
ei kuitenkaan lainattavissa. Ehkä kannatta kysäistä jostain Turun
puolen kirjastosta, olisiko teosta saatavana sieltä päin.
Hei!
Kaarina Helakisa on kirjoittanut paljon hyviä loruja, esimerkiksi
kirjat Niille, joilla on nauravat korvat ja Pallerokirja.
Hyviä lastenrunokokoelmia ovat myös Suomen lasten runotar ja Tammen kultainen lastenrunokirja.
Perheen pienimmille sopivia kuvakirjoja ovat vaikkapa Maikki Harjanteen Santtu ja ihana Iina ja vanhemmat Minttu-kirjat, myös Kristiina Louhen Aino- ja Tomppa-kirjat ovat hyviä.
Tuoreimmista kuvakirjoista voisi mainita Jo Lodgen Leikitään, Kroko ja Sanna Pelliccionin Onni-pojan puuhakas päivä.
Lisää hyvää luettavaa kannattaa kysellä kirjastosta.
Me kirjastoammattilaiset emme kykene varsinaisesti tulkitsemaan lakia, mutta tässä tietoa, jota löytyi.
Taannoin on ilmestynyt Antti Innasen ja Jarkko Saarimäen kirja ”Internet-oikeus” (Edita, 2009), joka käsittelee internetiä koskevaa lainsäädäntöä. Tässä kirjassa ei sanota mitään kuvien julkaisemisesta.
Turvalliselta tuntuisi noudattaa Journalistiliiton kuvia koskevia ohjeita (Journalistin ohjeet 2011). Kovin yksityiskohtaisia ne eivät tosin ole. Ohjeiden tarkempaa tulkintaa on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisemassa oppaassa. Opas tarjoaa ohjeita toimittajille ja kuvaajille lasten ja nuorten haastattelemiseen ja kuvaamiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä ja eettisissä seikoissa, mutta se tarkastelee kuvien julkaisemista myös...
Kirjasta on tilattu uusi kappale. Tilaus näkyy Helmet-sivulla ensi viikolla. Ulkomaisen kirjallisuuden saapumisaikaa on vaikea arvioida, mutta varaukset pysyvät voimasssa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2515587?lang=fin
Arsène Houssaeyn teosta Des destinees de l'ame ei ole suomennettu, kuten ei mitään muutakaan hänen tuotannostaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan etsimääsi sarjaa. Sarjan tunnari on hyvä hakuelementti elokuvatietokantoihin, mutta emme valitettavasti löytäneet niistä tähän yhteyteen sopivaa sarjaa.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta osoitteessa www.helmet.fi voit tehdä aihehakuja kirjoittamalla asiasanaksi esim.
verkko-oppiminen, verkko-opetus, verkko-opiskelu, verkkopedagogiikka, tietokoneavusteinen opetus.
Tulokseksi saat melko runsaasti aihetta käsittelevää kirjallisuutta, myös CD-ROM -muodossa. Ohessa muutama esimerkki:
Alamäki, Ari: eLearning Hki, Edita 2002
Nevgi, Anne: Hyvää verkko-opetusta etsimässä,Turku 2003
Meisalo, Veijo: Modernit oppimisympäristöt Hki 2003.
Koli, Hannele: Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus,Hlinna 2002.
Lähikirjastosi tietokoneilla voit hakea aiheesta aikakauslehtiartikkeleita Aleksista, joka on suomalainen viitetietokanta ja Ebscosta, jossa osa artikkeleista on myös...
Hei!
Valitettavasti joudut vielä odottamaan, kunnes Nuori Montalbano saadaan kirjastoon lainattavaksi. Voimme hankkia kirjaston kokoelmaan aineistoa, jolla on lainausoikeus. Lainausoikeudelliset aineistot tulevat hankittavaksi myöhemmin kuin kauppojen hyllyihin ilmestyy samat elokuvat tai tv-sarjat. Näitä emme voi kuitenkaan kirjastoon hankkia, koska niistä puuttuu lainausoikeus.
Halutessasi voit tehdä hankintaehdotuksen ja varata aineiston itsellesi.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/acqusition-suggestion
Arvo Pärt ei kovin monta varsinaista yksinlaulua ole säveltänyt ja niissäkin, jotka on sävelletty jollekin lauluäänelle, säestyssoittimena on yleensä jokin muu kuin piano tai muu kosketinsoitin. Heikki Poroila on tehnyt luettelon Yhtenäistetty Arvo Pärt : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (2012, http://urly.fi/H0h), josta voit tarkistaa myös teosten esityskokoonpanot. Kaikkien teosten osalta alkuperäinen esityskokoonpano ei ole selvinnyt. Arvo Pärt Centren (http://www.arvopart.ee/en/arvo-part-centre/centre-information) sivuilla on myös Pärtin teosluettelo (otsikon Arvo Pärt alla > Works > Chronological). Sen mukaan hän ei ole säveltänyt yksinlauluja vuosina 2012-2015. Sivu on päivitetty viimeksi marraskuussa 2015....
Jos mielessäsi oleva levy on sellainen, ettei sitä ole saatavissa pääkaupunkiseudun yleisissä tai tieteellisissä kirjastoissa, voit tehdä kaukopalvelupyynnön kirjastossa tai internetin kautta. Tarkemmat ohjeet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta: http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h14/q599.htm
Saku Niilo-Rämän ja Petri P. Pentikäisen kesäkuussa 2019 ilmestynyttä kirjaa on toistaiseksi vain muutamassa Suomen kirjastossa.
Voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön lähikirjastoonne.
https://www.jarvenpaa.fi/--Kaukopalvelu--/sivu.tmpl?sivu_id=469
Voitte myös tehdä hankintaehdotuksen omalle kirjastollenne.
https://www.jarvenpaa.fi/jarvenpaa/--Lomakkeet--/lomake/show.tmpl?id=16;sivu_id=5838
https://haukivuori.fi/kyyvesi-kirja/
https://finna.fi/Record/lumme.3010544
Osa Zacharias Topeliuksen suomennetusta tuotannosta on luettavissa digitoituna Gutenberg-projektissa ja Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa, mutta esimerkiksi runoja ei siellä ole.
Saat runon sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi
Vaahtokylpyyn tarvitaan pinta-aktiivista ainetta (saippuaa, kylpyvaahtoa), vettä, ilmaa ja painetta, jolla ilma pakotataan saippuaveden molekyyleihin. Siksi paras vaahto saadaan kaatamalla vaahtoava aine viitisen senttiä syvään veteen pieninä määrinä ja tähtäämällä aine vesihanan alle. https://bathtubber.com/the-secret-to-a-more-bubbly-bubble-bath/
Muutamat sivustot kehottavat lisäämään veteen esim. sokeria, ruokaöljyä, munaa tai glyseriiniä, jotta vaahtokuplat kestäisivät pidempään. https://askinglot.com/what-is-the-best-way-to-make-bubbles-in-a-bubble-bath, https://www.wikihow.com/Make-a-Longer-Lasting-Bubble-Solution. Jos haluaa vaahdon kestävän pitkään, ei kannata ottaa muuta saippuaa tai shamppoota heti käyttöön. ...
Fennican, Suomen kansallisbibliografian, mukaan Kokla & al Eesti-soome sonaraamat on laajin viro-suomi sanakirja. Teoksesta on otettu neljäs painos (sivuja 743) vuonna 2001. Asian tiimoilta kannattaa ottaa yhteyttä suomalais-ugrilaisen laitoksen kirjastoon (Franzeninkatu 13, 00014 Helsingin Yliopisto, puh. 09-1917011). Siellä on varmasti tietoa mahdollisista uusista sanakirjaprojekteista.
Valitettavasti tietoa seitsemännen säkeistön suomennoksesta ei löytynyt. Laulusta voisi kysellä esim. Ranskan instituutilta, jospa heille olisi suomennos tuttu.
http://www.france.fi/category/kirjasto/
Lukunopeuden kehittämiseksi on olemassa kirjallisuutta. Esimerkiksi Kalevi Kanteleen Nopean lukemisen opas, 2000.
Myös Paul R. Scheelen teokset PhotoReading ja PhotoReading Mind -järjestelmä käsittelevät asiaa. Näissä teoksissa on kyse ns. "valokuvalukemisesta".
Vanhempi teos on Erkki Tuonosen Pikaluku, 1973.
Helmet-palvelusivuston käytössä on ollut viime aikoina tilapäisiä häiriöitä mm. kirjautumisessa ja hakutoiminnoissa. Nyt häiriötilanne on jo ohi. Mikäli mainitsemanne ongelma toistuu, pääsette Omiin tietoihin perinteisen Helmet-haun kautta osoitteessa luettelo.helmet.fi.
Pahoittelen häiriöstä aiheutunutta vaivaa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta ja kuntoluokat voi tarkistaa osoitteesta https://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Kirjastolaisena minulla ei ole asiantuntemusta rahan arvon arvioimiseen ja paremman arvion saat Suomen numismaattiselta yhdistykseltä http://www.snynumis.fi/arviointipalvelut/
Voin kuitenkin kertoa, mitä teos Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017 kirjoittaa rahojen arvosta.
Markan kolikot mainitsemiltasi vuosilta ovat teoksen mukaan arvoltaan 1-4 euroa/kpl, jos ovat kuntoluokissa 8 tai 10.
20 pennin kolikkorullien hinnaksi vuosilta 1969 ja 1970 teos kertoo 50 euroa/rulla.
