Etsimäsi elokuva on nimeltään The War of the Roses, suomeksi Ruusujen sota, vuodelta 1989. Se kertoo avioparista, joka käy läpi katkeraa avioeroa ja riitelee omaisuudenjaosta.Kyseinen elokuvan kohtaus on katsottavissa Youtubessa, kun kelaat kohtaan 1:11.Suosittelen vastaavanlaisissa tiedonhaun tarpeissa Reddit-verkkosivustoa, jossa käydään keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Sieltä löytyy esimerkiksi kanava nimeltä NameThatMovie, josta minäkin löysin etsimäsi elokuvaa käsittelevän keskustelun täältä.
Tarkoitatko, miten violetin eri sävyjä on nimetty? Violetilla eli sinipunaisella, kuten muillakin pää- ja väliväreillä on periaatteessa tuhansia eri sävyjä. Ymmärtääkseni osalle värien sävyistä on annettu sävyä kuvaava nimi esimerkiksi kaupallisessa tarkoituksessa. Wikipedian mukaan violetin nimi tulee ranskan sanasta violette, joka tarkoittaa orvokkia. Violetin sävyjä ovat muun muassa lila (vaalea violetti), purppura (punertava violetti), malva tai mauve (harmahtava violetti) sekä aniliininpunainen / fuksia / magenta (vaaleanpunaisen ja violetin sekoitus). Kotimaisten kielten keskuksen nettiartikkelissa Nuutinen mainitsee kretliinin, murteissa gredliini, retliini ja retuliini tai kretuliini (harmahtavan tai...
Pirkanmaalla saat sähköisen kirjastokortin käyttöösi kirjautumalla puhelimella verkkokirjastoon osoitteessa piki.fi. Siellä olevasta Oma tili -valikosta löytyy kohta Kirjastokortit, josta saat auki kirjastokorttisi. Voit tallentaa verkkokirjaston puhelimesi näytölle ja käyttää sirtä sovelluksen tavoin. Toinen vaihtoehto on ladata puhelimeen Tampere.Finland -sovellus, johon myös saat sähköisen kirjastokortin. Tämä sovellus ei sisällä muita kirjastoon liittyviä toimintoja.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja selvittää Ronja -nimeä seuraavasti: nimen taustalla on Astrid Lindgrenin lastenkirjan Ronja Ryövärintyttären päähenkilö. Kirjan suosion myötä nimi on yleistynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa Ronja sai oman nimipäivän 1990-luvun alkupuolella (8.4.) ja Suomessa nimi pääsi almanakkaamme vuonna 2000 (4.2.). Astrid Lindgren on kertonut muodostelleensa Ronjan saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (=harju järven rannalla) jättämällä pois alun ja lopun. Venäjällä Ronja on ollut miehen nimi, kutsumamuoto nimestä Myron (=tuoksuvoide, pyhällä voiteella voitelija), mikä selittänee sen, että Suomessa on ortodoksien parissa käytetty Ronjaa Miron kutsumanimenä. Suomessa Ronjan tiedetään päässeen muutaman...
Tässä vinkki muutamaan kirjaan. Ne ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Hygge : hyvän elämän kirja / Meik Wiking
- Culture shock! Denmark : a survival guide to customs and etiquette / Morten Strange
- The key to happiness : how to find purpose by unlocking the secrets of the world's happiest people / Meik Wiking
- Luon katseen luoteeseen / Hannu Niklander (esseitä Tanskasta ja muista Pohjoismaista)
Nisäkkään maitorauhasen, nisän, kärjessä on nysty, nänni, jonka kärkeen maitorauhasen tiehyet avautuvat. Maailmassa on yli 5400 nisäkäslajia, ja niillä on varsin vaihteleva määrä nisiä, ja nännejä.
(Lähde: Facta tietopalvelu -tietokanta). Ääriesimerkkinä ovat nokkaeläimet, jotka imettävät poikasiaan maitorauhasten erittämällä maidolla, mutta niillä ei ole yhtään nisää (http://wapedia.mobi/fi/Nokkael%C3%A4imet). Nisien määrä liittyy yleensä siihen, kuinka monta poikasta eläin synnyttää, eli paljon poikasia kerrallaan synnyttävällä nisäkkäällä on enemmän nisiä kuin vain poikasen tai pari synnyttävällä.
Eri nisäkäslajien nisien määrä ei selvinnyt, mutta esimerkiksi kesyrotalla niitä mainitaan olevan 12. Neljänännisille nisäkkäille ei liene...
Kirjastolla ei ole tallessa asiakkaiden lainaushistoriaa. Asiakkaat voivat itse halutessaan tallentaa lainaushistoriansa Helmet-haun omissa tiedoissa, mutta lainaushistoriaan kertyvät vain ne lainat, jotka on tehty sen jälkeen kun lainaushistorian tallentaminen on aloitettu. Helmet-kirjastoissa lainaushistorian tallentaminen on ollut mahdollista keväästä 2007 lähtien.
Hammaslahden seudun kyläyhdistyksen sivuilla on lyhyt kuvaus alueen sota-ajasta: http://www.hammaslahti.fi/historia.html
Lisäksi aihetta on käsitelty seikkaperäisemmin teoksessa "Yhteinen kutsu - kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa" (2000), jonka sivuilla 173-178 on Vesa Tuomisen kirjoittama artikkeli "Pyhäselän seudun vaiheita sotavuosina".
Jatkosodan alussa Huoltokeskus 1:n Ampumatarvikekenttävarikko 2 sijoitettiin Hammaslahteen:
"Simosen mailla - Hammasjärven päässä - sijaitsi jättimäinen ammusvarasto ja Häyrylän talossa sotatoimisto. Hammasjärvellä koottiin ponttoonisiltoja tulevia vesistön ylityksiä varten. Koko Hammaslahden asemantienoo oli ajoittain iso telttakaupunki"....
Kysymyksen säe on peräisin kappaleen säkeistöstä, joka neuvoo kuulijaa välttämään inhimillisten tunteiden projisoimista elottomiin esineisiin tai luontoon: vaikka ovi kuinka kuulostaisi vaikertavan sitä suljettaessa, ei sen narinaa pidä ajatella itkuna ("Älä luule että itkee ovi kun se suljetaan / se vain kuuluu lähtiessä ihan hiljaa narahtaa"), eikä vuorikaan itke, vaan mielessämme kyynelvirtana hahmottuva vuo on pelkkää kevään sulattamaa jäätä ("Eikä ne oo kyyneleitä joita vuori vuodattaa / ne on kevään tekeleitä kun se jäitä sulattaa").
Kirjastonhoitajalta tai informaatikolta voi aina pyytää apua tiedonhakuun ihan kirjastokäynnillä, sitä tehdään päivittäin, mitään lomakkeita ei tarvitse täyttää. Neuvonnassa etsitään tietoa asiakkaan kanssa ja riippuen kysymyksestä opastetaan asiakasta mahdollisesti eteen päin. Tietopalvelu ei ole maksullista yleisissä kirjastoissa.
Kysy kirjastonhoitajalta on verkossa tapahtuvaa tietopalvelua.
Esimerkkinä mainitsemastasi aiheesta löytyy kirjallisuutta yleisistä kirjastoista. Laitan tähän muutaman esimerkin sosiaalityöntekijälle soveltuvista kirjoista ja verkossa olevasta julkaisusta:
Ala-Lipasti, Raija: Kunniaväkivalta (2009)
Kunnia konfliktina: näkökulmia ilmiön tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn: Amoral-hankkeen...
Espoon ruotsinkielisen nimen Esbo viimeinen äänne on /o/. Tämä eroaa samoin (kirjoitusasultaan) loppuvasta Turun ruotsinkielisestä nimestä Åbo, jonka viimeinen vokaali äännetään /u/. Espoon tapauksessa ääntämystä voi selittää etymologia: Äspeå, eli "haapajoki", on mahdollisesti muuttunut suomen vaikutuksesta Espooksi ja Esboksi.Lähde: Kylä-Espoo: Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema, Kaija Mallat (toim.), 2008
Japanissa ei ole tällä hetkellä käytössä kesäaikaa. Se oli käytössä toisen maailmansodan jälkeen muutamia vuosia liittoutuneiden miehityksen aikana vuosina 1948-1951. Lisää tietoa näiden linkkien kautta:
http://www.infoplease.com/spot/daylight1.html
http://www.economist.com/node/17363637
Japanin valaistusolosuhteet vaihtelevat paljonkin, koska se on varsin kaukana päiväntasaajasta. Siellä on neljä vaihtelevaa vuodenaikaa. Lisää tietoa vaikkapa näiden linkkien kautta:
http://tieku.fi/kysy-meilta/aurinkoisimmat-alueet-paivantasaajalla
http://fi.wikipedia.org/wiki/Japani
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valaistusvy%C3%B6hyke
Presidentin valinnasta määritetään Suomen perustuslaissa (linkki Finlex-palveluun) seuraavasti: "Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista..." eli jos henkilö on syntyessään Suomen kansalainen, hänestä voi tulla presidentti, eikä hänen etnisyydellään ole merkitystä.
Nazim Hikmetin runon, joka alkaa riveillä "Meristä kaunein / on vielä purjehtimatta." on suometanut Brita Polttila. Runo sisältyy Hikmetin runojen kokoelmaan Punainen omena (1976, s. 33).
Piela nimestä etunimenä ei nimikirjoista löydy tietoa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Piela etunimiä on annettu vuodesta 1920 lähtien 16 naiselle. 2000-luvulla Piela nimen on saanut 4 naista. Lisätietoja: http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Sukunimenä Piela on lähtöisin Koivistolta, jossa on useita Piela-alkuisia paikannimiä. Pitäjännimi Pielavesi yhdistetään mm. sanaan pieli eli piela ’reuna, vieri’.
Miliaana nimestä tarkasti kirjoitettuna ei löydy taustatietoa, mutta nimi voitaneen yhdistää Miljaana nimeen. Nimi Mili esiintyy naisten nimenä ja se on lyhentymä nimestä Emilia. Muita Emiliasta johdettuja nimiä ovat mm. Milja, Milka, Miili ja Miljaana. Emilia nimi on lähtöisin latinalaisesta Aemilius-...
Tuulevi Mattilan äänitteitä on vähän saatavilla. Useimmat Suomen äänitearkistossa mainitusta 14:stä kappaleesta löytyvät vain vinyyliversioina. Vinyylilevyjä saattaa löytyä joistakin divareista. Esimerkiksi Järvenpääläinen Divari Kangas on äskettäin myynyt kolme Tuulevi Mattilan vinyylisingleä:
http://www.divarikangas.fi/index.php?page=tuotteet&start=0&ryhma=5&laji…
CD-levyiltä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy seuraavat kappaleet:
Pikkutonttu Tupsu (1961) kokoelmalla Rakkaimmat wanhanajan joululaulut. 1
Jussi Huopahattu ja Liisa Pitsireuna (1972) kokoelmalla Disney : kivat satulaulut (Duetto Jukka Kuoppamäen kanssa)
Lisäksi Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy LP-levy vuodelta 1978: Intiaanin tie = Camino del indio...
Suomen perustuslain 61 pykälän mukaan (Laki 731/1999):
Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.
Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan.
Jos ehdokas ei saa vaadittavaa enemmistöä, asetetaan samassa järjestyksessä uusi...
Kappaleen Mä päivänsäteen näin kerran pienen (You are my sunshine) ovat säveltäneet Jimmie Davis ja Charles Mitchell. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on sommitellut Sauvo Puhtila eli Saukki.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4332890
