Liekö niin, ettei kuvataide synnytä tarpeeksi suuria intohimoja riittävän suuressa joukossa ihmisiä, jotta innostus manifestoituisi samanlaisena listapaljoutena kuin elokuvista ja musiikista puhuttaessa. Tauluja ja veistoksia listattaessa miltei poikkeuksetta listauskriteerinä on hinta - arvokkaimmista ja kalleimmalla hinnalla myydyistä teoksista on kyllä listoja tehty.
Erilaisia listoja sisältävistä kokoelmateoksista löytyy lähinnä kuriositeettiluonteisia kuvataidetta sivuavia listoja (esimerkiksi David Wallechinskyn Listojen kirja luettelee "9 taiteilijaa, joiden teosten päälle maalattiin" ja "8 yllättäen löydettyä taideaarretta"), mutta ei lähestulkoonkaan niin runsaasti kuin musiikki- tai elokuva-aiheisia.
Maalauksista on sentään...
Suomen kirjastojen yhteystietoja löytyy helpoiten Kirjastot.fi -sivustolta. Sivustolla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/ on listattu linkit Suomen yleisten kirjastojen kotisivuille. Sivustolla on myös linkit tieteellisten ja erikoiskirjastojen sivuille.
Keravan kirjastossa kirjaa ei ainakaan vielä ole lainkaan. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kirjaa on tosiaan vain Kirjasto 10:n Special pokkari -hyllyssä. Näitä kirjoja ei voi varata. Kirjaa on tilattu varattava kappale ainakin Kallion kirjastoon, joten pikapuoliin löytyy myös varattava kappale:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2157348__SDeraniyagala__Or…
Pikaisella Googletuksella löytyy esim. Kirjastot.fi hankeosuudesta
Lohjan kirjaston
http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/kirjastopolkua-pitkin-uudet-opetus-j…
sekä Seinäjoen/Nurmon kirjaston hankkeet.
http://docplayer.fi/599149-Seinajoen-kirjaston-ja-paivahoidon-yhteistyo… Jälkimmäinen jopa kokonaisuudessaan.
Myös Helmet kirjastoissa tehdään yhteistyötä päiväkotien kanssa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kasvattajille/Palvelut_paivakodeille(…
Lisätietoa saat varmaan ottamalla yhteyttä näihin kirjastoihin.
Kommentoikaa, jos tiedätte jonkin muun kirjaston tekevän suunnitelmallista yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa.
Etsimäsi Lassi Nummen runo Pääsiäisyö sisältyy Nummen runokokoelmaan Hiidentyven (1984). Kokoelma kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sarjan uusi osa What Time the Sexton's Spade Doth Rust näyttäisi ilmestyvän alkukielellään englanniksi syyskuussa 2024, mutta sarjaa suomeksi julkaissut kustantaja Bazar ei ole vielä julkaissut tietoa suomennoksen ilmestymisen ajankohdasta. Tiedustelin asiaa myös suoraan kustantamosta, mutta en valitettavasti saanut vielä vastausta. Aikaisempien osien ilmestymistä kun katsoo, niin hyvin ripeällä tahdilla ne on suomennettu, jopa heti samana vuonna.
Vastausta ei löytynyt, mutta voit vielä etsiä näistä paikoista:Suomen Heraldisen Seuran vaakunarekisteri https://www.heraldica.fi/vaakunarekisteri/Suomen kunnanvaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kunnanvaakunatSuomen kirkolliset vaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kirkolliset_vaakunatLuettelo itsenäisten valtioiden vaakunoista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_itsen%C3%A4isten_valtioiden_vaakunoistaRuotsin kuntavaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kuntavaakunat
Laulussa ilmeisesti ajatellaan papin saavan paitakankaan palkaksi vihkimisestä.
Ilmeisesti kapioiden kutominen kuului viimeistää kihlausaikaan. Vuonna 1921 kerrotaan Liedepohjan nuorisoseuran Taimi-lehdessä:"Mikkelistä loppiaiseen morsian kulki puhemiehen kanssa talosta taloon pitkin pitäjää kerjuulla. Puhemies pyysi miehiltä rahaa, naisilta villoja, pellavia ym. ”kapioo”. Kim näiltä matkoilta palattiin, oli morsiamella hevoskuorma tavaraa. Nyt oli morsiamen kehrättävä ja kudottava verka, josta valmistettiin vihkipuku sulhaselle. Vielä oli tehtävä anopin puku ja papin paitakangas oli pellavista kehrättävä ja kudottava ja valmistettava paljon muutakin" Linkki artikkeliin
Tässä Helsingin kaupunginteatterin "Puuvillaprinsessan" roolilista vuodelta 1977. HENKILÖT: Kiinan Keisari: Tauno Lehtihalmes/ Turandot, hänen tyttärensä: Ritva Valkama/ Jau Jel, hänen veljensä: Yrjö Järvinen/ Keisarin äiti, (ym): Elina Pohjanpää/ Pääministeri: Pertti Palo/ Hovitui: Stig Fransman/ Kirjuri: Lauri komulainen/ A Sha Sen, talonpoikaisnainen: Eila Rinne/ Eh Feh, hänen pojanpoikansa: Perttu Pesä/ Gogher Gogh: Eero Pikkarainen/ Ma Gogh, hänen äitinsä (ym).:Eila Pehkonen/ Gogherin henkivartijat: Mauno Blomqvist ja Heikki Huopainen/ Hi Vei (ym): Ismo Kallio/ Munka Du (ym.): Aarre Karén/ Ki Leh (ym): Markku Riikonen/ Shi Meh (ym.): Jarkko Rantanen/ Kiung (ym.): Rauni Ikäheimo/ Su (ym.): Anja Haahdenmaa/Lähde:Microsoft Word -...
Salme Saure on toimittanut kirjan Minun Helsinkini, jossa on Helvi Hämäläisen puheenvuoro Kaupunki jota rakastan. Kirjailija kertoo artikkelissa seuraavasti:
"Topeliuksenkadun perspektiivissä on usein kauniita pilviä, kauneimmat löydän kuitenkin Tuomiokirkon yltä. On kuin pilvet olisivat siellä saaneet kirkon
kupolin muodon; ne ovat henkevämpiä, juhlallisempia, pilvikatedraaleja."
Kirjaa löytyy useimmasta Helsingin kirjastosta pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohaulla, osoite http://www.helmet.fi/
Köyliön kunnankirjaston kokoelmissa Elvi Sinervon Pilvet-runokokoelmaa ei ole, mutta useiden kirjastojen kokoelmissa eri puolella Suomea se on. Käy lähikirjastossasi tekemässä kaukolainapyyntö, niin kirja voidaan tilata muualta Suomesta.
Kysymys osoittautui sen verran vaikeaksi, että siihen ei löytynyt vastausta. Kyselin kirjastojen väliseltä tietopalvelulistalta, tunnistaisiko joku teosta. Lopussa kuvailemanne teoksen tunnisti muutama Helen DeWittin Viimeinen Samurai -teokseksi. Taidekokoelmia on kuvattu teoksessa Hitchchock, Jane Stanton: Silmänlumetta ja Manuel Vicentin Matissen morsian. Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Internetistä löytyy tietoa potentiaalin käytöstä mm. seuraavista osoitteista.
Perustietoa:
http://sokl.joensuu.fi/aineistot/aidinkieli/kielioppi/modus.html#Potent…
Potentiaalin käytöstä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/hannele2.h…
Potentiaalin historiasta ja nykykäytöstä:
http://www.helsinki.fi/hum/sugl/proj/ff2000.html
Potentiaalin käytön tavoista ja ongelmista: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.1.html
Aihetta on käsitellyt myös Hannele Forsberg väitöskirjassaan Suomen murteiden potentiaali: muoto ja merkitys (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998).
Elizabeth Goudgen teosta Three plays ei löydy Suomen eikä Pohjoismaiden kirjastoista eikä enää kirjakaupoistakaan. British Librarysta sitä voi yrittää kaukolainata. Kaukolainaus maksaa vähintään 25 euroa. Myöskään Elizabeth Goudgen elämäkertaa ei löydy Suomen kirjastoista. Kysyin sähköpostitse Suomi-näytelmän nimestä Victorian kirjastosta Lontoosta, jossa se piti olla varastossa. Otan yhteyttä, kun sieltä vastataan. Elizabeth Goudgen lyhyestä elämäkerrasta http://www.elizabethgoudge.org/a_short_biography_of_elizabeth_g.htm päätellen hänellä ei ole ollut yhteyksiä Suomeen.
Hei!
Hyvä valinta voisi olla vaikkapa tämä:
TEKIJÄ Kaustisen Purppuripelimannit (esitt.)
TEOS Santerin kahvilassa
Kaustinen : Kansanmusiikki-instituutti, p1999
1 CDlevy (44 min 39 sek)
Levyssä on useita kansanmusiikkisovitteisia valsseja.
Levyn saatavuus selviää linkistä:
http://www.helmet.fi/record=b1333511~S3*fin
Terveisin Markku Lehikoinen
erikoiskirjastonhoitaja
Entressen kirjasto
Ongelmasi kuulostaa niin vakavalta, ettei ammattitaidottoman kannata yrittää googlella neuvo Sinua.
Ota yhteyttä lakimieheen.
Esim. Asianajajapäivystykseen http://www.asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/asianajajapaivystys
Alicen seikkailut ihmemaassa on sama kirja kuin Liisa ihmemaassa ja Liisan seikkailut ihmemaassa. Kyseessä on vain uusi suomennos Lewis Carrollin kirjasta Alice's adventures in wonderland. Kirjan on kääntänyt Alice Martin ja sen on julkaissut WSOY 1995. Juuri tästä käännöksestä löydät tietoa esim. seuraavista lehtiartikkeleista: Carroll, Lewis: Alicen seikkailut ihmemaassa, kirja-arvostelut, arvostelija: Lång, Markus, Lehti: Parnasso, 1995, n:o 3, s. 353-355// Carroll, Lewis: Alicen seikkailut ihmemaassa, kirja-arvostelut, Arvostelija: Rosvall, Matti, Lehti: Portti, 1995, n:o 1, s. 158.
Lisäksi suomenkielistä tietoa kirjailijasta ja kirjasta löytyy mm. sivuilta: http://www.helsinki.fi/~mlang/carroll-essee.html.
Gilderoy on mitä luultavimmin anglisoitu muoto "punatukkaista poikaa" merkitsevästä gaelinkielisestä ilmauksesta gille ruadh. Vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan (johon esimerkiksi suosittu Harry Potter -fanisivusto Harry Potter Wiki tukeutuu) Gilderoy tarkoittaa "punatukkaisen palvelijan poikaa" tai "kuninkaan palvelijan poikaa". J. K. Rowlingin kerrotaan löytäneen Gilderoy-nimen hakuteoksesta Brewer's dictionary of phrase and fable, jossa kerrotaan skottilaisesta lainsuojattomasta Gille Ruadhista (Pádruig Mac Griogair) eli Gilderoysta (Patrick McGregor).
https://harrypotter.fandom.com/wiki/Gilderoy_Lockhart#Etymology
