Tarkoitat varmaankin Helsingin kaupunginkirjaston keskustakirjastoa, joka on Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuoden hanke. Keskustakirjaston sivut löytyvät täältä:
http://keskustakirjasto.fi/
Kirjastot ovat muutenkin mukana 100-vuotisjuhlavuotta juhlistamassa. Yhteiseksi teemaksi on valittu identiteetti. Aihetta käsiteltiin Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksessa marraskuussa 2014. Neuvosto ja Suomen Kirjastoseura tekevät yhteistyötä vuoden tapahtumien ja teemojen suunnittelussa. Kokouksen pöytäkirjasta löytyy jonkin verran tietoa juhlavuoteen liittyen, mm. Turun kaupunginkirjaston suunnitelmia:
http://www.kirjastot.fi/fi/neuvosto/poytakirjat/2_2014#.VRKao_M8L5o
Kysymiäsi Kubrickin elokuvia ei kirjastoista löydy. Kubrickin ohjauksista löytyy esim. Useista yleisistä kirjastoista löytyvät seuraavat videot:
Barry Lyndon; Spartacus; Hohto; Full Metal Jacket; 2001 avaruusseikkailu ja Kellopeliappelsiini.
Kirjastot tilaavat videoelokuvat tiettyjen hankintakanavien ja niiden tarjoamien valmiiden listojen kautta. Sieltä tilataan sen mukaan, mitä on tarjolla. Tekijänoikeuskysymykset ovat niin vaikeita, ettei kirjastoilla ole mahdollisuutta hankkia elokuvia näiden listojen ulkopuolelta kuin poikkeustilanteissa. Yleiseen kirjastoon ei siis kannata jättää edes tilausehdotusta toivomistasi elokuvista.
Helmet-haulla (hakusana Sinuhe ja kielirajaus espanja) löytyi kolme eri painosta Sinuhé, el egipcio
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSinuhe__Ff%3Afacetlanguages%3Aspa%3Aspa%3Aespanja%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kauniaisten kirjastossa se näyttäisi olevan hyllyssä (1996). Voit tehdä varauksen haluamaasi painokseen.
Kyseinen kohta Roald Dahlin Matildan suomennoksesta (WSOY, 1990, useita lisäpainoksia) löytyy sivulta 195. Suomentaja on Eeva Heikkinen.
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
Sähköä ja kuumaa vettä voi tulla monesta eri lähteestä. Energiateollisuus ry;n sivustolla, ks. https://energia.fi, kerrotaan lämpovoimalaitoksista, joissa tuotetaan sähköä. Talousvedestä kerrotaan Helsingin kaupungin sivustolla Talousvesi | Helsingin kaupunki, jossa on myös linkki HSY -vesihuoltosivulle.
Olisikohan kyseessä nimimerkin Kakkonen kirjoittama teos Kamreeri Munapää soittaa hätäkelloa : kevyt kesäinen kertomus (1954). Nimimerkin takana on Unto Kupiainen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud3e27b8c-0c48-4570-bb0d-e…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3603539
Teosta ei ole kaikkien kirjastojen kokoelmissa. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoverkkosi kokoelmista, voit tilata sen oman kirjastosi kautta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Kysyin asiaa KAVI:lta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) ja he vastasivat näin: "Kysymys on kinkkinen. Ylen vuosien 1957–2008 digitoimat tv-ohjelmat ovat kylläkin Ritva-tietokantamme kautta etsittävissä, esimerkiksi Pikku kakkosen jaksoja 90-luvulta löytyy paljon meidänkin tietokannastamme. Jaksoihin ei kuitenkaan yleensä ole liitetty kuin varsin vähän kuvailutietoa, esimerkiksi yksittäisiä, pikku kakkosen sisällä esitettyjä ohjelmia ei tavallisesti ole erikseen kuvailtu.Etsimäsi ohjelman pituus 15–25 minuuttia saattaisi viitata siihen, että ohjelma on voitu esittää pikku kakkosen ulkopuolella itsenäisenä lastenohjelmanaan. Jos kyseessä on ollut ulkomainen tuotanto, se tuskin löytyy meiltä, eikä tuskin Yleltäkään. Tarkempi tieto...
Korona-ajan jälkeen kirjastot ovat palanneet suureksi osaksi takaisin lähitapahtumiin ja lukupiireihin. Etälukupiirejä on kuitenkin vielä, mutta tietoa kirjastojen etälukupiireistä ei löyty yhdestä paikasta, vaan niitä täytyy etsiä kirjastojen omilta verkkosivuilta. Esimerkiksi Helmetin tapahtumahausta löytyy Nuorten etälukupiiri, Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi, Turusta en löytänyt haulla etälukupiiri tai lukupiiri online tai lukupiiri verkossa, Etsi kirjaston tapahtumia.Etsin etälukupiirejä myös seuraavista kirjastoista löytämättä: Hämeenlinna, Tampere, Seinäjoki, Rovaniemi, Oulu. Aiemmasta vastauksestamme löysin muutaman vielä aktiivisen etälukupiirin, mutta ne eivät ole kirjaston vetämiä, Virginia Woolf -lukupiiri https://...
Kirjastot voivat kaukolainata materiaalia toisilta kirjastoilta yleisten kaukopalveluperiaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet löytyvät esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kotisivuilta seuraavasta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1294 .
Seinäjoen kirjastossa maakuntaosaston henkilökunta etsii asiakkaalle kirjaston, josta asiakkaan tarvitsema aineisto nopeimmin on saatavilla. Asiakas voi myös itse etsiä internetistä löytyvistä kirjastojen aineistotietokannoista, mistä kirjastosta hänen tarvitsemansa aineisto löytyy. Esimerkiksi kunnan- ja kaupunginkirjastojen tietokantoja pääsee selaamaan seuraavan osoitteen kautta
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=217
ja tieteellisten kirjastojen...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi
löytyy muutamia Suomen historiaa tai kulttuuria käsitteleviä kuvatallenteita, joissa on englanninkielinen tekstitys. Ne saa esiin tietokannasta esim. seuraavalla tavalla: Helmet-tietokannan etusivulla klikataan hakuruudun alapuolella olevaa otsaketta Tarkenna hakua, avautuvan sivun hakuruutuun kirjoitetaan hakulauseke Suomi and (historia or kulttuuri) ja alla olevista pudotusvalikoista (otsakkeet Aineisto ja Kieli) haun voi rajata aineistolajin mukaan (DVD-levy, videokasetti) ja kielen mukaan. Näin hakemalla löytyvät esim. DVD-levyt Eduskunta – monta näkökulmaa (2007), Itsenäinen Suomi (2007) ja Helsingin aika (2007). Kunkin teoksen saatavuuden voi...
Esimerkiksi seuraavat kirjat: Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998) ja Jantunen,Tommi: Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen, 2003. Kirjojen lisäksi viittomakieltä voi opiskella lähnnä videokasettien ja cd-rom-levyjen avulla. Lisää aineistoa löytyy kirjastosta luokasta 89.999. Kirjaston tietokannasta
voi hakea asiasanalla viittomakieli.
Ks. myös http://www.kantti.net/viittomakieli/# tai http://suvi.viittomat.net/
Jyväskylän kaupunginkinkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 voi etsiä kahden asiasanan yhdistelmällä. Nimeke -kohdan pudotusvalikosta valitse asiasana, jolloin saat kaksi asiasana -kohtaa. Aiheeseen sopivia asiasanoja ovat esim. työhyvinvointi, työmotivaatio, työ, työelämä, jaksaminen, työpaikkaliikunta, liikunta. Aiheesta voi löytyä myös lehtiartikkeleita. Kirjastossa on lehtiartikkelien hakumahdollisuus Aleksi ja Arto -tietokannoista.
Aiheeseen sopivia kirjoja esim. Työyhteisö liikkumaan: opas työyhteisöliikuntaan (2009), Aalto: Työelämän selviytymisopas: käytännön ohjeita työhyvinvointiin (2006),Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt (2006).
HowStuffWorks-sivustolla kerrtotaan, että maantieteellisen pohjoisnavan voi löytää joko paikannuslaitteita (kuten GPS:ää) käyttämällä tai perinteisesti auringon, kuun ja tähtien avulla.
Katso miten eri tavoin voit yrittää löytää maantieteellisen pohjoisnavan: http://adventure.howstuffworks.com/survival/wilderness/true-north.htm
Tutkimusmatkailijat, kuten Robert E. Peary, suunnistivat taivaankappaleiden avulla ja käyttivät apunaan sekstanttia. Varmasti he tiesivätkin, että eivät tienneet sijaintiaan aivan tarkasti.
Lisätietoja:
http://www.wonderquest.com/finding-the-poles.htm
Uusia e-kirjoja tulee tarjolle ympäri vuoden, kuten painettujakin kirjoja. Eli e-kirjastoon tulee jatkuvasti uusia teoksia luettavaksi.
Kirjojen lisenssit ovat voimassa yleensä vuoden kerrallaan, ja siten ne pysyvät valikoimissa vuoden. Jos kirja on ollut erittäin suosittu, lisenssi voidaan uusia. Vuoden voimassa oleva lisenssi on yleisin e-kirjalle myönnettävä lisenssi, mutta joillakin teoksilla lisenssi määritellään lukukertojen mukaan. Tällöin kirja säilyy e-kirjastossa esimerkiksi niin kauan, kunnes sitä on luettu 100 kertaa.
E-kirjakokoelmat vaihtelevat kirjastoittain kuten tavallisetkin kirjakokoelmat, mutta suuri osa Suomen kunnista on liittynyt (tai tulee liittymään) yhtenäiseen valtakunnalliseen e-kirjastoon.
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat loppuosa (säkeistöt 3-6) nimimerkki M. H-g.:n runosta Koulupoika, jonka hän oli lähettänyt toimittaja Rietrikki Polénin Viipurissa vuosina 1872-74 julkaisemaan Suomenlehteen. Runo pääsi mukaan sivulle 5 lehden viimeiseksi jääneeseen numeroon 29.12.1874.
Maija Hirvosen 910-sivuinen tietopaketti Salanimet ja nimimerkit ei tiedä kertoa, kuka runon kynäillyt M. H-g. oli. Voi olla, että hänellä ei ole muuta julkaistua kirjallista tuotantoa ainakaan tällä samalla nimimerkillä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/442627?page=5
Tilastokeskuksen mukaan Inarissa vuonna 2022 oli 39 Venäjän kansalaista. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rh.px/table/tableViewLayout1/
Voit tutkia muitakin tilastoja vaihtamalla muuttujia Tilastokeskuksen Väestörakenne-tilastoissa, esim. Venäjällä syntyneitä, venäjänkielisiä yms. kunnittain eri vuosina.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/
Kirjailija Ann M. Martinista ei näytä löytyvän juurikaan tietoa suomeksi. Paula Havaste on julkaissut arvostelun The Baby-sitters club / Helsingin sanomat 1998-05-31, arvostelu on julkaistu myös Kirjallisuusarvosteluja C -aikakauslehdessä; 5/1998 s. 59 ( tämä löytyy varmaan suuremmista kirjastoista ).
Seuraavilta nettisivuilta löydät englanninkielistä tietoa Martinista.
http://www.scholastic.com/annmartin/
http://www.kidsreads.com/authors/au-martin-ann.asp http://hosted.ukoln.ac.uk/stories/stories/danziger/interview.htm
Dementiasta on paljon tietoa. Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) kautta saat luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Uusimmasta päästä ovat esim. seuraavat:
- Kun muisti pettää : muistihäiriöt ja dementia / Timo Erkinjuntti, Maarit Huovinen
- Muisti pettää : jättääkö järki / Antti Hervonen, Pirjo Lääperi
- Alzheimerin tauti osana elämää ja elämän osana / Pirkko Telaranta
Myös Suomen dementiahoitoyhdistyksen sivuilta löytyy tietoa:
http://www.dementiahoitoyhdistys.fi/page.php?page_id=8
Lehdistä esim. Gerontologia käsittelee usein artikkeleissaan dementiaa. Lehti löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta.
