Musiikin on säveltänyt ja sovittanut Elämänmeno-näytelmää varten Lasse Mårtenson. Erityistä nimeä musiikille ei ole tiedossa eikä sitä, kuka muu musiikkia on ollut soittamassa kuin Mårtenson itse.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy ihan mukavasti aineistoa kysymästäsi aiheesta. Voit itsekin katsoa verkossa olevasta aineistorekisteristämme Pallas-Introsta osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse selaushaku ja valitse sitten ns. pudotusvalikosta kohta asiasana ja kirjoita viereiseen kenttään sana ennustaminen, niin saat ainakin 61 viitettä ko. aiheesta ja mukana on myös kädestä ennustamista ja tarot-kortteja.
Ohjelma näyttää aina 5 viitettä kerralla ja sinistä nuolta näpäyttämällä pääset eteen päin katsomaan seuraavia viitteitä.
Tässä muutama esimerkki:
Reid, Lori: Kädestä katsomisen taito, 1997.
Aaltonen, Kalervo: Suuri tarotkirja: mielen labyrintti, 1997
Silva, Esmeralda da: Tarot, 1997
Barrett, David V.: Kädestä...
Löydät sähkökitarat Helmet-haulla helpoimmin kirjoittamalla hakulaatikkoon sanat sähkökitara esine.
Kallion kirjastossa on kaksi lainattavaa sähkökitaraa (Yamaha ja Ibanez), mutta tällä hetkellä ne ovat lainassa. Voit tarkistaa ajankohtaisen tilanteen HelMeti-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ss%C3%A4hk%C3%B6kitara%20es…
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Tietokannoista löytyi viitetiedot, jonka mukaan CD-levyllä Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana on Antonio Machadon runoon sävelletty kappale Kuule kulkija. Runon on suomentanut Kristiina Hurmerinta. Kyseessä on siis etsimänne runo, mutta CD:ssä ei ole tekstiliitettä. Sanat pitäisi toisin sanoen "poimia" äänitteeltä.
Muista julkaistuja suomennoksia runosta en löytänyt.
Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana -äänite Helmetissä
Hei,
YK:n väestötilasto-osasto julkaisee International Migrant Stock -tilastoa ulkomaalaisen väestön määristä eri maissa. Tiedot perustuvat kunkin maan virallisiin tietoihin. Vatikaanin sataa prosenttia on vaikea ylittää, ja monessa pienessä maassa ulkomaalaisten osuus väestöstä on suuri. Tilaston sivulta löytyy excel-muodossa taulukoita sekä ulkomaalaisten määristä että osuuksista.
Kaarina Helakisan kirjoittama ja Katriina Viljamaa-Rissasen kuvittama lastenkirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1973 ja kirjasta otettiin useita lisäpainosia 70- ja 80-luvuilla.Sinun kannatta etsiä kirjaa nettiantikvariaateista. Googlettamalla kirjan nimellä löydät niitä helposti.
Kysymykseen on vaikea vasta, sillä se on tavallaan liian laaja. Mihin tarkoitukseen ja millaista tietoa 1950-luvusta haetaan? Kaikenkattavaa suomenkielistä 1950-lukua käsittelevää kirjaa ei ole. "Elämäni vuodet" -kirjasarjassa kyllä käsitellään vähin tekstein ja runsain kuvin eri vuosikymmenten elämäntapaa, muotia, urheilua, kulttuuria jne. "Muutosten vuosisata" -sarjan 6. osa kattaa vuodet 1946-1960. "Maailmanhistorian pikkujättiläinen" ja "Suomen historian pikkujättiläinen" painottuvat poliittisesti. Turun kaupunginkirjastoon on hankittu vieraskielisiä eri vuosikymmeniä, niiden elämäntapaa käsitteleviä teoksia, kuten Pearce, Christopher: "Fifties source book ja Yapp, Nick: "1950s". Kannattaa kyllä käydä kirjastossa katsomassa...
Alkoholijuomien käsikirja 1 kertoo viinien laatuluokittelusta ja sisältää taulu-kon, jossa näkyy, miten espanjalainen laatuluokitus vastaa Euroopan yhteisön luokituksia. Kirjan uusin 5. korjattu painos on vuodelta 1995, käytettävissäni oli valitettavasti vain vanhin painos. Lisäksi kirjassa kerrotaan maittain laatuluokituksista, sekä espanjalaisista että chileläisistä, jotka olivat toisen kysymyksesi aiheena. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta löytyi pari espanjalaisia viinejä käsittelevää sivua. J.Kontusen sivut sisältävät tietoja Espanjan viinialueista ja niille annetuista luokituksista. S-kanavan Viinimaa-sivuilla kerrotaan erityisesti Riojan alueen laatuluokituksesta http://www.s-kanava.net/ruokamaailma/viinimaa/...
Hjalmar Gullbergin runoutta on suomennettu jonkin verran. Sitä ovat Aale Tynnin lisäksi suomentaneet mm. Leena Krohn ja Anna-Maija Raittila. Valitettavasti kuitenkaan tästä Gullbergin runosta ei löydy suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Lisäperukirjalla tarkoitat luultavasti täydennysperukirjaa. Varsinaisen perunkirjoituksen jälkeen voi ilmetä, että kaikkia kuolinpesän varoja ja velkoja ei ole syystä tai toisesta merkitty perukirjaan. Tällaisessa tapauksessa on kuukauden sisällä laadittava täydennysperukirja (tunnetaan myös täydennys- tai oikaisukirjana). Täydennysperukirjassa ilmoitetaan vain uudet tai muuttuneet tiedot, mutta siinä voidaan kuitenkin viitata aikaisempaan perukirjaan.
Näiden tietojen perusteella täydennysperukirja on siis itsenäinen dokumentti, ei alkuperäinen perukirja, sen kopio tai sen liite.
Lähteet
Finlex. 5.2.1965/40. Perintökaari. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=p… (viitattu 10.6.2020)
Kangas, Urpo...
Tällä "Kysy kirjastonhoitajalta"-sivustolla on aiemminkin kysytty lumiukoista. Tästä linkistä pääset lukemaan ko. vastauksen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/nykyaan-lumiukkoja-tehdaan-vain-huviksi
Pellervon taloustutkimus PTT eli entinen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on Pellervo-seuran (nykyisin Osuustoimintakeskus Pellervo) ja Maataloustuottajain Keskusliiton perustama laitos.
Pellervo-nimi tulee Sampsa Pellervoisesta, joka on kalevalaisessa runoudessa pellon haltija, sadon ja pellon suojelija. Pellervo nimi puolestaan juontuu pelto-sanasta.
https://www.ptt.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuustoimintakeskus_Pellervo
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/10/22/pellervo-seura-1939
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sampsa_Pellervoinen
Lunttasin asiaa Wikipediasta. Linkit Smurffit Wikipedia ja Smurfs WikiNat eli Natural Smurf on suomeksi LuontosmurffiColérigue on snappy smurfling tai Grouchy Smurf eli ärjysmurffi Molasson on Laiskasmurffi
Helmet-kirjastoilla ei ole käytössä Lääkärimatrikkelin verkkoversiota. Verkkopalvelu on rajattu vain Lääkäriliiton jäsenille. Viimeisintä, Suomen lääkärit -matrikkelia vuodelta 2022 voi lukea Pasilan, Töölön, Tikkurilan, Myyrmäen, Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. lääkärit matrikkelit | Hakutulokset | helmet.fiLääkäriliitto - Lääkärimatrikkeli
Elämäkertoja, jotka löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Joan
Haslip: Keisarinnan yksinäisyys, Nicole Avril: Kejsarinnan, Karl
Tschuppik: Keijsarinnan Elisabeth (varastossa, ei näy aineistorekisterissä,)
Aikakauslehtiartikkeleita:Karuvuori, Anne: Keisarinna vasten
tahtoaan : Sissin kohtalo kiehtoo yhä /Et-lehti 1998 ; 3 ; 26-31,
Paasonen, Susanna: Sissi : äitiys ja kansojen sydämet / Filmihullu
1998 ; 1 ; 14-17, Katila, Seija: Sissi : legendaarinen keisarinna /
Kotiliesi 1998 ; 13-14 ; 34, Salokorpi, Sinikka: Sissi, keisarinnoista
kaunein / Kotiliesi 1986 ; 16 ; 70-71. Historian yleisteoksistakin
löytyy varmasti lisää tietoa Sissistä. Sissi on lisäksi ollut aiheena
monissa romaaneissa ja elokuvissa.
Koko maan, ja lähes koko maailman, kirjastojen kirjastotietokannat avautuvat esimerkiksi Yleisten kirjastojen Kirjastot.fi -sivulta linkeistä "Kirjastot" ja "Frank-monihaku". Samalta sivulla on myös linkki "Söksam" -tietokantaan, joka kattaa rannikkoseutujen suomenruotsalaisten kirjastojen kokoelmat.
Kirjastot kaukolainaavat kirjoja keskenään. Helsingin kaupunginkirjaston lib.hel.fi -sivun ylälaidan "Hakemistosta" löydät "Kaukopalvelun", josta voit tarkistaa kaukopalvelun säännöt ja kaukolainoista perittävät maksut.
Helsingin kaupunginkirjaston tietokannat löytyvät klikkaamalla sivulla lib.hel.fi>Aineisto ja tietokannat>Tietokannat.
