Laulun nimi on "Niinkuin eilen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Tiitta Spout (oikealta nimeltään Maija-Riitta Summanen). Hän on myös laulun esittäjä. Laulu alkaa: "Aamu pukee ylleen viitan harmaan". Se sisältyy 6 cd-levyn boksiin "Love Records : kaikki singlet", osaan 3 (Universal Music, 2016), jonka äänitykset ovat vuosilta 1974-1976.
Tiitta Spout Kanto - Kansalliset toimijat -tietokannassa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000200551
Tiitta Spout: Niinkuin eilen YouTubessa:
https://music.youtube.com/watch?v=Mx0_AYbdZvM&list=RDAMVMMx0_AYbdZvM
Laissa valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22.12.1942/1030 säädettiin seuraavasti: "Naispuolisella viran tai toimen haltijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi oikeus saada kahden kuukauden virkavapaus täysin palkkaeduin." (9 §) Suomessa äitiysvapaan kesto säilyi noin kahdessa kuukaudessa vuoteen 1971 asti.
Lähteet:
Suomen laki. II. Suomen lakimiesliitto, 1966
Heikki Hiilamo, Akantappolaista isäkiintiöön : perhepolitiikan pitkä linja Suomessa ja Ruotsissa. Stakes, 2006
Kielitoimiston sanakirjan mukaan etymologia-sana tarkoittaa sanojen alkuperän tutkimusta. Suomen yliopistoissa ei ole etymologia-nimistä oppiainetta, mutta useimmilla etymologeilla lienee tohtorintutkinto kielitieteitten alalta. Alan töitä on niukalti. Esimerkiksi sanakirjaprojekteissa ja kriittisten editioiden laadinnassa tarvitaan usein myös etymologeja, mutta yleisin työ on tutkijana yliopistossa.
Kyseessä on ”Hiljainen laulu”, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Kim Kuusi. Sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 10. Eino Grön on tosiaankin levyttänyt sen, ja se löytyy monilta hänen levyiltään, esimerkiksi levyltä ”Lauluja rakkaudesta” (2011).
Viimeistään varhaiselle keskiajalle ajoittuva nimi Jauhokuononmaa on peräisin Jauhokuonoksi kutsutulta mieheltä, jonka yksityinen erämaakappale alue oli. Jauhokuono-nimen taas otaksutaan viitanneen kantajansa valkoiseen partaan.Lähteet: J. Koskelo & L. Lammi, Hämeenkankaantien varrelta Pentti Papunen, Ikaalisten kylännimet asutushistorian valossa. – Pohjois-Satakunta 27.3.1978
Olisikohan kyseessä Salapoliisitehtäviä -sarja? Siinä on 4 osaa ja sen on kirjoittanut Wolfgang Ecke, alla osien nimet järjestyksessä 1-4:
Punaisten apinoitten linna, Otava 1978.
Mustapukuinen mies, Otava 1978
Kasvot ikkunassa, Otava 1979.
Musikaalinen kiristäjä, Otava 1979
Totta, että periaatteessa digitaalisia kirjoja ja lehtiä voisi lukea moni käyttäjä yhtäaikaa.
Kirjaston e-aineistoja, kuten e-kirjoja tai e-lehtiä, voi yhtäaikaa käyttää rajallinen määrä lukijoita riippuen siitä, kuinka monta yhtäaikaista käyttöoikeutta kirjasto on niihin ostanut. Kustantamot hinnoittelevat e-aineistot tavallaan kappaleittain ihan niin kuin fyysiset kirjatkin. Kyse on siis kaupallisesta toiminnasta. Pitkään e-kirjojen arvonlisäverokin oli paljon korkeampi kuin painettujen kirjojen. Verotus kuitenkin yhdenmukaistettiin kesällä 2019.
Raha siis ratkaisee tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa maailmassa. Usein kirjasto ostaa e-kirjaan tai -lehteen vain yhden tai korkeintaan muutaman yhtäaikaisen...
Paavo Cajanderin suomennoksessa ”Myrsky” (1892, s. 21) tuo kohta menee seuraavasti: ”Koralliks luut on siirtyneet / Ja silmät helmiksi; / Näet meri kaikki helmassaan / Kaluksi kalliiks muuttaa vaan.”
Matti Rossi on päätynyt omassa suomennoksessaan ”Myrsky” (2010, s. 52) hiukan erilaiseen muotoon: ”nyt koralliksi muuttuneet on luut / ja silmät kimalteleviksi helmiksi, / mitään hänestä ei ole kadonnut, / meri muuttanut on häntä vain, / hän oudon, runsaan merimuodon sai.”
Noiden kahden suomennoksen lisäksi on olemassa koko joukko teatteriversioita ja mukaelmia, mutta ehkäpä noista kahdesta löytyy sinun tarkoituksiisi sopiva sitaatti.
Venäläisillä/neuvostoliittolaisilla on teos, joka vastaa monella tavoin ”Tuntematonta sotilasta”. Se on Aleksandr Tvardovskin kertova runoelma ”Vasili Tjorkin – kirja sotilaasta”. Runoelmassa yhdistyvät sodan realistinen kuvaus ja huumori. Päähenkilö, Vasili Tjorkin, on tavallinen rivisotilas, joka edustaa aitovenäläistä kansanluonnetta.
”Handbook of Russian literature”, ed. Victor Terras, kuvaa ”Vasili Tjorkinia” seuraavasti: ”Toisen maailmansodan aikana Tvardoski julkaisi … laajan suosion saaneen kertovan runoelmansa ’Vasili Tjorkin’ (1942-5). Runoelma antoi venäläisille kansanomaisen sankarin, jota he saattoivat rakastaa, ja jonka kanssa he saattoivat helposti samaistaa itsensä”. Neuvostokriitikko Juri Andrejev kirjoittaa: ”...
On kyllä olemassa Hanhiemon iloinen lipas, Hanhiemon runoja ja Hanhiemon satuaarre (vielä muitakin versioita löytyy).
Niistä missään ei kuitenkaan ole Jörö-Jukkaa tai Peukalonimijän tarinaa. Jörö-Jukka löytyy Aale Tynnin Kultaisista aapissaduista vuodelta 1959.
Sekä Jörö-Jukka että Peukalonimijän tarina ovat Hoffmannin teoksessa Jörö-Jukka, eli, Hupaisia tarinoita ja lystikkäitä kuvia.Kirjassa on myös runo Velli-Vilhon tarina, jossa syömätön lapsi lopulta "vaipui kuolemaan".
Runot ovat hyvinkin raakoja.
Olisitko mahdollisesti lukenut tätä Jörö-Jukkaa?
Täältä tullaan elämä!-elokuva alkaa ohjaaja Tapio Suomisen puolison Anja Suomisen aidolla synnytyksellä. Elokuvan vastasyntynyt lapsi on Suomisten poika, Jukka Suominen.
Kirja Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki, 1992) kertoo, että nimeä Perttula esiintyy paljon paitsi sukunimenä myös talon nimenä Pohjanmaalla, Hämeessä ja Satakunnassa, jonkin verran myös Varsinais-Suomessa. Useimmiten nimen taustana on isännän etu- tai sukunimi. Yleensä taustalla on Perttu-niminen isäntä. Perttu on alunperin yleiseurooppalaisen pyhimysnimen Bartolomeuksen suomenkielinen muoto.
Tällä hetkellä Suomessa elää vähän yli 1200 Perttula-nimistä henkilöä.
Oliivipuun vertauskuvallisuus juontaa juurensa sekä antiikkiin että juutalaiseen perinteeseen. Muinaisen Kreikan mytologiassa öljypuu eli oliivipuu oli yksi Olympoksen jumalille omistetuista kasveista. Jumalien kuvat veistettiin oliivipuusta ja Olympian kisojen voittajille ojennettiin oliivipuun oksia voiton. Olympialaisethan olivat julistettu rauhan ajaksi. Muinaisessa Roomassa oliivipuu oli omistettu rauhanjumala Paxille. Ristiriitaisuutta osoitti se, että myös sotilaat kantoivat oliivipuun oksia voitonmerkkeinä. Vanhan Testamentin vedenpaisumuskertomuksessa kyyhkynen toi nokassaan oliivipuuoksan merkiksi vedenpaisumuksen päättymisestä. Tapahtuma symboloi rauhaa, jonka Jumala solmi ihmiskunnan kanssa. Näin sekä...
Viola-tietokannan mukaan John D. Loudermilkin sävellyksestä This little bird on tehty kaksi levytettyä suomennosta, molemmat tosin samalla nimellä Pieni lintu. Tutumpi ja vanhempi (1966) on Saukin eli Sauvo Puhtilan Ankille tekemä suomennos, jota ovat käyttäneet myöhemmin monet muutkin, mm. Topi Sorsakoski.
Toisen käännöksen teki Vexi Salmi Kai Hyttisen albumille Tuulta purjeisiin (Finnlevy 1977). Tämä versio on julkaistu myös vuonna 1990 CD- ja kasettimuodossa kokoelmassa Kai Hyttinen.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Marianne Faithfulin tulkinta laulusta kahdelta CD-levyltä, The very best of Marianne Faithful ja North Country Maid.
Heikki Poroila
Maanpinnan korkeudella on monia vaikutuksia ruoanlaittoon, sillä ilmanpaine laskee mentäessä ylöspäin. Tämä vaikuttaa esimerkiksi veden kiehumispisteeseen. Jos veden kiehumispiste merenpinnan tasolla on 100 °C, on sen kiehumispiste noin 1600 metrin korkeudessa jo alle 95 °C. Kiitos ilmanpaineen esimerkiksi leivät ja leivonnaiset myös kohoavat nopeammin korkealla kuin merenpinnan tasolla. Nämä molemmat tekijät todennäköisesti vaikuttivat siihen, että ystäväsi sokerikakku epäonnistui.
Korkealla leivottaessa uunin lämpötilaa kannattaa nostaa noin 15 °C tavallista korkeammaksi sekä vähentää nostatusaineita noin 20 prosenttia.
Lähde: N. Myhrvold & F. Migoya: Modernist Bread...
Kipparikvartetin perustajajäsenet olivat Auvo Nuotio, Olavi Virta, Teijo Joutsela ja Kauko Käyhkö. 1953 Olavi Virran tilalle tuli Eero Väre. Säestäjänä ja sovittajana toimi Harry Bergström 1951-55 ja tämän jälkeen George de Godzinsky. (Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja)
Taiteilijamatrikkeleista ei löydy Alanko-nimistä taiteilijaa, jonka etunimi alkaa W-kirjaimella. Joillakin sivustoilla arvellaan, että kyseessä voisi olla Viljo Alanko, mutta enempää tietoa hänestä ei valitettavasti ole saatavissa. Googlettamalla W. Alangon nimellä löydät joitakin kuvia hänen töistään.
Netin myyntipalstoilla on ollut myynnissä W. Alangon töitä. Hinnat näyttävät vaihdelleen vajaasta sadasta eurosta muutamaan sataan euroon.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä alan asiantuntijaan, taidevälittäjään, joka pystyy kertomaan, kenen työstä on kyse ja arvioimaan teoksen arvon.
1. Runo on kiinalaisen Xiu Ouyang (voidaan kirjoittaa myös Hsiu Ou-yang) -nimisen, vuosina 1007-1072 eläneen runoilijan runo, jonka Pertti Nieminen on suomentanut. Runo löytyy ainakin teoksesta Syksyn ääni - Kiinan runoutta III. Se on myös sävelletty. Säveltäjä on Olle Söderholm. Laulu on nimeltään Kukat niinkuin sinä, ja sen esittää Neilikka-yhtye levyllä Arkinen laulu rakkaudesta. Sekä kirja että levy löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
2. Helmet-kirjastoissa on paljon haikurunokokoelmia. Alla olevasta linkistä pääset luetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28haikut%29%20l%3Afin_…
Sammalta voi poistaa asfaltista mekaanisesti harjalla ja painepesurilla. Sitä voi myös poistaa muuttamalla pintaa vähemmän happamaksi esim. kalkitsemalla tai Sammalsyöpöllä. On myös kemikaaleja, jotka helpottavat sammaleen irrottamista. Helpoimmain tavan valinta riippuu esim. sammaloituneen pinnan suuruudesta. Samasta aiheesta on kysytty myös mm. puutarha.net-sivulla ja Viherpiha-lehdessä. Alla linkit vastauksiin:
https://puutarha.net/vastauspalvelu/pihan_pinnat_ja_rakenteet/sammaleen_poisto_asfaltilta_46710.htm
https://www.meillakotona.fi/kysymykset/sammal-pois-asfaltilta
Kirjallisuusarvosteluja-lehti ei ilmesty enää. Internetistä löytyy Lukukeskuksen ylläpitämä www.kiiltomato.fi , josta löytyy kotimaisen proosan ja kotimaisen runouden, käännöskirjallisuuden, tietokirjallisuuden sekä muun kirjallisuuden arvosteluja suomeksi ja ruotsiksi.
ARTO-viitetietokannasta, josta löytyvät tiedot kotimaisissa erikoisaikakauslehdissä ilmestyneistä artikkeleista löytyi kaksi Pertti Koistisen Hoivan arvoitus -teosta koskevaa artikkeliviitettä:
Tekijä: Tedre, Silva
Nimeke: Ratkesiko hoivan arvoitus?
Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa
Julkaisu: Janus. Jyväskylä : Sosiaalipoliittinen yhditys. - Issn 1235-7812.11 (2003) :2,s. 168-170
Tekijä: Moilanen, Merja
Nimeke: Puhetta hoivasta
Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa...
