Tästä lento-onnettomuudesta löytyy aika niukasti kirjallisuutta, mutta tässä tulee joitakin vinkkejä:
Seppo Jylhän kirjassa "Siviili-ilmailun viimeiset lennot : 1927-1994" vuodesta 1995 löytyy artikkeli kyseisestä turmasta.
Suomen ilmailumuseolla järjestettiin 14.6.2005 Kaleva-seminaari. Tämän seminaarin ohjelma,luennoitsijat sekä mitä materiaalia, esim. dokumenttielokuvia on tehty tästä onnettomuudesta löytyy internetistä osoitteella
www.virtualpilots.fi/feature/artikkelit/tapauskaleva
Yhteenveto tästä seminaarista löytyy myös vuoden 2005 numero 5 "Siivet" lehden numerossa. Kopio tästä artikkelista on mahdollista saada Kirkkonummen kirjastosta.
Näytelmän on todellakin suomentanut Eeva-Liisa Manner nimellä 'Tiedotus'. HelMet-kirjastoista ei näytelmää löydy, mutta ilmeisesti ainakin Taidekorkeakoulujen kirjastosta voisi näytelmää saada. Tosin sijaintitietoa ei jostain syystä ole saatavilla.
Toinen mahdollisuus saada näytelmä löytyy internetin kautta sivulta 'Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner'. Täältä näytelmän voi tilata hakulomakkeella postiennakolla, johon sisältyy toimitusmaksu ja postituskulut.
Ohessa näytelmän saatavuustiedot:
: Havel, Václav
Nimeke: Tiedotus : näytelmä / Václav Havel ; Eva Berkmannin saksalaisen ja Vera Blackwellin englantilaisen käännöksen pohjalta suom. Eeva-Liisa Manner
Aineisto: kirja
Julkaistu: Helsinki : TNL , [s.a...
Suomeksi ei Internetissä todellakaan ole paljoa tietoa kysymästäsi aiheesta. Joudut etsimään tietoa tavallisista hakuteoksista. Jos sinulle kävisi myös englanninkielinen aineisto, voisit kokeilla vaikkapa uutta hakupalvelua Googlea, http://www.google.com/. Kirjoita hakulaatikkoon falkland war. Sillä tavoin löytyy kyllä runsaasti kiinnostavaa aineistoa (esimerkiksi http://www.yendor.com/vanished/falklands-war.html).
Myös muista hakupalveluista, vaikkapa Altavistasta (http://www.altavista.com), englanninkielistä aineistoa kyllä löytyy. Tietoa etsiessä kannatta muistaa myös espanjankielinen nimi Malvinas.
Suomenkielisen tiedon hakemisen voit aloittaa Mitä Missä Milloin -kirjasta, jos voit saada vanhoja vuosikirjoja käsiisi vaikkapa...
Tarkoitat ehkä Suomalaisia pientaloja -CD:tä.
Tuotetietoa: Suomalaisia pientaloja -CD esittelee kuuden suomalaisen talovalmistajan suosittuja omakotitaloja. Ohjelmalla pääset vapaasti kulkemaan 3D-mallinnetuissa taloissa ja niiden ympäristössä. Kirjastoilla on CD:n lainausoikeus asiakkaille.
Tätä CD:tä ei vielä ole kirjastoissa, koska tuote on niin uusi. Oletettavasti lähitulevaisuudessa tulee kirjastoihin.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on tarjolla 3, Lordin cd:tä/ I huvudstadsregionens allmänna bibliotek finns det 3 Lordi-cd:n: 788.332 The arockalypse / Lordi/Sony BMG Finland, p2006/Kansiliitteessä on laulujen sanat.
788.332 The monsterican dream [limited edition] / Lordi
Julktiedot [S.l.] : BMG Finland, p2004
1 CD-äänilevy (46 min 8 sek) + DVD-levy ja esiteliite
788.332 Get heavy / Lordi/Helsinki] : BMG Finland, p2002/CD on kopiosuojattu, sitä voi kuitenkin soittaa tietokoneen CD-ROM-asemalla levyn sisältämän ohjelman avulla. - Laulujen sanat tekstilipukkeessa.
Muun muassa Jaakko Tervo, Jorma Kurvinen, Sinikka Laine, Laila Kohonen ja Varpu Vilkuna ovat sijoittaneet nuortenkirjojaan Ouluun. Oulu-aiheiseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen voi tutustua Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kirjallisuussivuilla:
http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/oululaisia.html
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/ (Sinikka Laine)
Etsimäsi tarina on varmaankin Mirabel Cecilin vuonna 1980 suomeksi ilmestynyt kuvakirja Ruusan talvi. Kirja löytyy mm. Järvenpään kirjastosta.
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
Kyseistä kirjaa löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) kirjastosta. Saatavilla on tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston 14 vrk:n laina ja Humakin 21 vrk:n laina.
Kirjaa voi pyytää kaukolainaksi lähimmän kirjaston kautta.
Sosiologia -lehden kaikki vuosikerrat vuodesta 1964 lähtien ovat saatavissa Pasilan lehtivarastosta.
Tiedustelun mukaan heillä ei ole tarvetta lisäkappaleille. Muut kaupunginkirjaston toimipisteet eivät varastoi Sosiologia-lehteä.
Kallion kirjastosta voi lainata lehden kuluvan ja kahden edellisen vuoden numeroita.
On totta, että luettelokorttitiedot eivat kerro alkuperäisteoksen julkaisuvuotta. Täytyy turvautua muihin keinoihin. Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjasto-osastolta löytyy ainakin 2 kirjaa, joista on apua. Kirjat ovat Science Fiction, 1990 ja Twentieth-Century Science-Fiction Writers, 1986. Kirjat ovat luokassa 86.12.
Kirjoissa on tietoa Philip K. Dickista sekä hänen julkaisuluettelonsa, josta selviävät hänen teostensa alkuperäiset julkaisuvuodet. Olet löytänyt jo kaikki ne teokset, jotka meillä on täällä Tampereen kaupunginkirjastossa Philip K. Dickilta vuosilta 1974-1983. Kovin montaa kirjaa Dickiltä ei edes ole tuolta ajanjaksolta.
Muita kirjoja, joita ei meillä ole kokoelmissamme ovat: Flow My Tears, The Policeman said, 1974,...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aineiston voi palauttaa kaikkiin toimipisteisiimme ja kirjastoautoihin (myös Hattulan ja Janakkalan kunnankirjastojen toimipisteisiin) riippumatta siitä, mistä se on lainattu.
Vaikea sanoa, mistä huono kuuluvuus juuri tässä tapauksessa voisi johtua, mutta kuuluvuusongelmista löytyy paljonkin tietoa verkosta. Huono kuuluvuus voi johtua näemme monista asioista: tukiasemien etäisyydestä, tukiaseman käyttäjämäärästä, matkapuhelimen käyttöasennosta, liittymän ongelmista tai liittymän nopeusominaisuuksista.
Alle poimin vain muutamia löytämiäni linkkejä, olisikohan näistä apua ongelman ratkaisemisessa?
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/laajakaista-ja-puhelin/ohjeita-lii…
http://pilvi.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/puhelin-jalaajakaistaliittymantoimivuus/matkaviestinverkonkuuluvuus.html
https://www.orbis.fi/blogi/puhelimen-huono-kuuluvuus-sis%C3%A4tiloissa
https://yle.fi/uutiset/3-9148088
https...
Seuraavan kerran helatorstaita vietetään toukokuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2024. Tulevien vuosien kalentereita voi selata osoitteessa www.almanakka.fi
Sävellys on julkaistu Fazerin kustantamana vuonna 1972. Varsinaista sävellysajankohtaa en käytettävissä olevista lähteistä löytänyt, mutta sekä Suomen kansallisdiskografiassa Violassa ja Sibelius-Akatemian Arsca-tietokannassa sävellyksen on määritelty syntyneen 1970-luvulla.
Kappaleesta ei löydy äänitystä Suomen kirjastoista eikä Yleisradion äänitekokoelmasta. Todennäköisesti sitä ei ole koskaan levytetty.
Eila Tarasti on kirjoittanut Helvi Leiviskästä 620-sivuisen elämäkertatutkimuksen Nouse, ole kirkas - Helvi Leiviskän elämä ja teokset. Kirja julkaistiin 20.10.2017, ja siitä saattaisi löytyä tarkempaa tietoa sävellyksestä.
Albumilla tarkoittanet LP-levyä eli halkaisijaltaan 30 cm:n pitkäsoittolevyä, jonka kierrosnopeus on 33 ja jonka yhdelle puolelle mahtuu 6-8 kappaletta. Ensimmäiset tällaiset populaarimusiikin LP-levyt julkaistiin Suomessa vuonna 1962. LP-levystä tuli valtaformaatti 1960-luvun puolivälin jälkeen. Sitä ennen populaarimusiikkia oli julkaistu 78 kierroksen levyillä ja single- ja EP-levyillä. Mainittakoon, että Suomessa LP-levyn standardina oli ollut aiemmin 25 cm:n levy, johon mahtui neljä kappaletta yhdelle puolelle. Näitä levyjä oli julkaistu jo vuodesta 1957 alkaen.
Siitä, mitä musiikkia pidetään popmusiikkina ja mitä suomalaisena, voidaan olla eri mieltä. Vesa Kurkela nimeää artikkelissaan Suomen ensimmäiseksi popalbumiksi Scandia-...
Tamperelaisen Campanella-kuoron levytyksiä on tiedusteltu palstalla aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tassapa-haastava-kysymys-kuinka-monta
Kysymyksessä mainittu kuoron ensilevytys vuodelta 1983 julkaistiin LP-levynä (vinyyli) ja C-kasettina, jotka olivat tuon ajan ääniteformaatit. Cd-levynä sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu.
LP-levyversio on lainattavissa ainakin Valkeakosken kirjastosta. Kaukolainaksi sitä voi tiedustella oman kirjaston kautta.
Kielikellon 1/1992 Liettua ja latvia - balttilaiset kielet -artikkelissa kuvataan liettuan kieltä, https://www.kielikello.fi/-/liettua-ja-latvia-balttilaiset-kielet. Siinä ei valitettavasti mainita geminaattoja. Suomi-Latvia-ystävyysseura, Rozentals-seura on koonnut sanastoa matkailijalle, https://www.rozentals-seura.fi/kieli-ja-kulttuuri/latvian-sanasto-matka…. Siinä on sekä sanojen kirjoitusmuoto ja ääntämys. Näyttäisi siltä, että geminaatteja on tuolla ääntämyspuolella paljonkin, mutta kirjoituksessa vähän. Toisaalta latvian kielen verkosta löytyvästä selittävästä, yksikielisestä sanakirjasta niitä löytyy kirjoituksestakin, https://mlvv.tezaurs.lv/tona. Tarvitaan latvian kielen asiantuntija vastaamaan, löytyykö...
Helmet-lukuhaasteen kannalta varmaan mukavaa on, että kirjastonhoitajan suositukset ovat sivumäärältään ennemin lyhyitä kuin pitkiä. Suomeksi kirjoitetuista teoksista suosittelen esimerkiksi Aino Frilanderin Los Angeles -esseitä, Juliana Hyrrin Päivänkakkarameri-sarjakuvaa ja Elina Hirvosen Rakkauksien lokikirjaa. Jos kirjan ei tarvitse olla suomeksi kirjoitettu vaan myös suomeksi käännetyt sopivat, suosittelen lisäksi Elisa Shua Dusapinin Sokcho talvella -teosta, Ágota Kristófin Isoa vihkoa, Annie Ernaux'n teosta Isästä/Äidistä ja Anneli Furmarkin sarjakuvaa Tule kanssani kulman taa. Tietokirjoista vinkkaan vaikkapa Raisa Omaheimon Ratkaisuja läskeille -teosta ja Hannu Salmen kirjaa Tunteiden palo: Turku liekeissä 1827. Näistä löytynee...
Pahoittelen, että sivulle on jäänyt väärä tieto. Varastokirjaston kaukolainauspalvelu on tällä hetkellä suljettu kirjaston muuton vuoksi ja siksi välilehteä ei tällä hetkellä ole. Keski-kirjastoissa ei ole Karl Jaspersin kirjaa Vom Ursprung und Ziel der Geschichte. Kirja on kuitenkin mahdollista saada kaukolainaksi.Ohje kaukolainan tekemiseen Asiakkaan opas | Keski-Finna. Kaukolainapyynnön voi tehdä myös missä tahansa kirjaston toimipisteessä. Jyväskylässä kaukolainan hinta on 4 € ja mahdolliset lähettäjäkirjaston maksut.
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankista löytyy ohjeita tavutukseen: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/tavutus/. Ohjeen mukaan tavuraja on yleensä konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä sekä sellaisten vokaalien välissä, jotka eivät muodosta diftongia. Näin ollen sana tavutetaan al-ma-nak-ka.
