Näissä tapauksissa maksimi on vaikeampi määritellä kuin minimi. Lämpötilan kohdalla suurimmaksi mahdolliseksi arvoksi arvioidaan 1032 kelviniä. Tämä perustuu fysiikan standardimalliin, ja sitä kutsutaan Planckin lämpötilaksi. Se ei ole välttämättä suurin mahdollinen lämpötila, mutta suuremmasta ei ole mielekäs puhua. Tuossa lämpötilassa kun standardimalliin pohjautuva fysiikka ei enää toimi, vaan käytännössä fotonien energia riittäisi luhistamaan ne mustia aukkoja vastaaviksi singulariteeteiksi. Näin kuumat olosuhteet ovat vallinneet maailmankaikkeudessa 10-43 sekuntia alkuräjähdyksen jälkeen. [1] [2] [3]
Kirkkaus on hankalampi määrittää. Se riippuu havaitsijaan osuvan fotonivirran tiheydestä, etäisyydestä lähteeseen ja...
Vuonna 1988 valmistunut kauppakeskus Hansakortteli on todella saanut historiallisen, kauppiasmahtia kuvastavan nimensä hansakaupasta. Turku ei tosin koskaan ollut varsinainen hansakaupunki, vaan yksi Hansaliitolle tärkeistä kauppapaikoista. Engelin asemakaavassa Hansakortteli oli nimetty Hermeliniksi, ja ennen kauppakeskusta se tunnettiin myös ”kymppikorttelina”.
Lähteet:
Soiri-Snellman, H. Lasitalo – turkulaista rakennussuojelua. Teoksessa ABOA 1986. Vuosikirja – 50. Turku: Turun maakuntamuseo. s. 25.
Tieteen termipankki. Viitattu 2.8.2022. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Hansa
Juutinen -sukunimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a1707537-ceb3-443… . Tämän mukaan Juutiset tulevat Savon suunnalta.
Lisätietoja Juutinen suvusta voi etsiä hakuohjelmilla, esimerkiksi Googlella hakusanoilla suku Juutinen. Tuloksissa on tämän vuoden syyskuussa päivitetty sivusto http://www.jurvansuu.net/juutinen_suku.htm . Luettelossa on muutamia iiläisiäkin.
Internetin mukaan Juutisten suvusta on ilmestynyt teos Ylä-Savon Juutisia http://webbi.meili.fi/ipyosmoh/Juutiset
Sukututkimusseuran hakuohjelmalla HisKi voi etsiä sukuja paikkakunnittain http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi .
Myös mormonikirkon ylläpitämästä Family...
Hei!
Audenin runo "Funeral blues" on suomennettu. Sen on suomentanut Risto Ahti ja se löytyy teoksesta Maailman runosydän. Runon alkusäkeet kuuluvat näin: Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa,kieltäkää koiraa haukkumasta mehukasta luuta.
Haluatko lahjoittaa vai myydä levyjäsi kirjastoon? Lahjoja kannattaa tarjota lähikirjastoon, jokainen kirjasto päättää itse, tarvitseeko lahjoitusta kokoelmaansa.
Myös myytävän aineiston hankinnasta jokainen kunnankirjasto tai kirjastokimppa päättää itsenäisesti. Voit halutessasi saada kunnankirjastojen yhteystiedot Excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Pääsääntöisesti kirjastot hankkivat aineistonsa tiettyjen, kilpailutettujen sopimushankkijoiden kautta. BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voit myös mainostaa levyäsi Kirjastot-fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia -palstalla:
http...
Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan mukaan (http://www.fono.fi/) levyn nimi on Hämähämähäkki (1968) ja sillä on mm. Tarja Ponsiluoman esittämä laulu Laulu laineilla. Levyä ei näytä maakuntakirjastojen Frank-tietokannan (http://monihaku.kirjastot.fi/) eikä yliopistojen kirjastojen Linda-tietokannan (https://finna.fi mukaan olevan enää kirjastojen kokoelmissa.
Molemmilta mainitsemiltasi kirjailijoilta on suomennettu useampia teoksia. Vaski-kirjastojen valikoimaan Murakamin teoksista pääset tästä: http://goo.gl/RKmKp1 , Ishiguron taas tästä: http://goo.gl/f9zg6N
Hieman samaan tyyliin mainitsemiesi kirjailijoiden kanssa kirjoittavat mm. Kaori Ekuni, jolta tosin on suomennettu vain yksi teos, Blinkblink, (suom. Leena Perttula, Bazar 2006) ja Banana Yoshimoto. Yoshimotolta on suomennettu kaksi teosta, Kitchen ja N.P., molemmat on suomentanut Kai Nieminen ja julkaissut Otava vuosina 1995 ja 1996.
Myös Hitomi Kaneharan Käärmeitä ja lävistyksiä (Sammakko, 2009) ja Shin'itchi Hoshin tieteisnovellit saattaisivat kiinnostaa sinua, kokeile!
Mikäli kiinnostut vanhemmastakin japanilaisesta kirjallisuudesta...
Etsitty runo on Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Sinervon kokoelmassa Oi lintu mustasiipi (1950). Synnissä runon pari ei kuitenkaan elänyt – vihillä oli käyty asianmukaisesti: "He köyhät oli – lemmellään / esteitä ollut ei. / Siks poika kihlat käytyään / vihille tytön vei." Kuolema erotti rakastavan parin, kun vaimo "vettä noutaen / kuukahti avantoon". Järkyttynyt mies hirttää itsensä ja pari haudataan aivan eri paikkoihin: " - kas, laki sääti niin: // ken itseltänsä hengen vei, / hän lepoon siunattuun / keralla kristikansan muun / maan multiin päässyt ei." Vain vaimon suodaan päästä siunattuun maahan, mies kuopataan koruttomasti kirkkoaidan taa: " – sen näki naakat vain. // Mut...
Ko. teos on suomennettu nimellä Parfyymia peräkammarissa. Siinä kerrotaan, miten päähenkilöt tutustuvat toisiinsa. Kappaleita löytyy runsaasti HelMet-kirjastoista. (Oikein hauska kirja, olen lukenut!) Kirjasta on tehty myös elokuvaversio, jonka nimi on sananmukainen käännös eli Naapurihaudan kaveri.
Epäilisinpä, että Ruonankoski on pannut mustaanmakkaraansa voita pelkästään riimin vuoksi (makkaroita / kakkaroita / voita).
Tavallisimmin mustamakkara-annosta terästetään puolukkahillolla. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla Tampereen torin mustamakkarakojuissa myytiin vain sitä itseään eli mustaamakkaraa, mutta 1980-luvulla puolukkahillo alkoi nopeasti nousta suosioon mustan kylkiäisenä. Ruokajuomakin on melko tuore ilmiö tamperelaisissa mustamakkarakojuissa, mutta nykyisin niistä saa viileätä maitoa, jota pidetään torilounaan ainoana oikeana kyytipoikana.
Toisaalta, mistäpä sitä tietäisi, mitä ulkopaikkakuntalaiset tai muut ruonankosket keksivät mustamakkaransa ohessa syödä. On kuulemma nähty mustaa nautittavan sinapin tai ketsupinkin kanssa...
Olisikohan kyseessä HelMet-kirjastoistakin löytyvä Rui João Baptista Soaresin kirja Provérbios Europeus = European proverbs = Eurooppalaisia sananlaskuja vuodelta 2006, jossa on esitelty samoja sananlaskuja suomeksi, englanniksi ja portugaliksi.
Paul Westlake ja Eeva-Liisa Pitkänen ovat tehneet parikin fraasisanakirjaa: Parempi pyy pivossa kuin two in the bush ja Se ei ole minun cup of tea. Molempia löytyy HelMet-kirjastoista.
Lisää englannin fraasisanakirjoja löydät hakusanoilla "fraasit englannin kieli".
Sketsejä eri aiheista on esimerkiksi seuraavissa Kirsti Koivulan kirjoissa: Hulvatonta hupailua (1996), Hääleikkien helmiä (2002), Ilmaisun iloa (2002) ja Iloista irrottelua (1998). Noin 25 vuotta sitten esitetystä televisiosarjasta Parempi myöhään on koottu myös samanniminen kirja, jossa on Seppo Ahdin ja Neil Hardwickin sketsejä. Joitakin sketsejä on myös kahdessa seuraavassa kirjassa: Helminen, Jussi: Näyttämölle!: ilmaisutaidon harjoituskirja (1989) ja Manninen, Kirsti: Ihanat iltamat: iltamatiedon käsikirja iltahuvien ystäville (1984).
Loimaa kuului Varsinais-Suomen pohjoiseen työvoimapiiriin. Tiedot työvoimapiireistä löytyvät julkaisusta Suomen asetuskokoelma 1942 (Päätös maan jakamisesta työvoimapiireihin 168/1942).
Julius Caesarin aikana Roomassa oli vallalla seitsenpäiväinen viikko, jonka päivät olivat saaneet nimensä seitsemän tunnetun planeetan mukaan; tuohon aikaan aurinko ja kuu laskettiin planeettojen joukkoon. Planeetat taas olivat samannimisiä kuin roomalaisten tärkeimmät jumalat. Planeetat vastasivat seuraavasti viikonpäiviä: sunnuntai - aurinko, maanantai – kuu, tiistai – Mars, keskiviikko – Merkurius, torstai – Jupiter, perjantai – Venus, lauantai – Saturnus.
Viikko ei kuitenkaan ollut roomalaisten keksintö. Jo tuhatkunta vuotta ennen ajanlaskumme alkua on babylonialaisissa teksteissä mainintoja, miten kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmenekahdeksas päivä ovat lepopäiviä.
Vuoden 600 eKr paikkeilla...
Valtakunnalliset yleisten kirjastojen vuositilastot löytyvät osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/ Yläreunan tilastohaku-kohtaa klikkaamalla näet mitä tilastotietoja kirjastoista on kerätty. Valtakunnallisesta tilastosta ei löydy tietoa käyttäjien sukupuolijakaumasta, mutta yksittäiset kirjastot tekevät omia kyselyitään, joissa usein mainitaan vastaajien tai kirjaston käyttäjien sukupuolijakauma. Tilastotietokannasta löytyy tietoja myös kirjastojen hankkimien lehtien määristä, mutta muusta käytöstä ei. Löydät kirjastojen käyttäjätutkimuksia tai lehtien käyttötutkimuksia googlettamalla tai käymällä eri kirjastojen kotisivuilla. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston viimeisimmän asiakaskyselyn tulokset löytyvät osoitteesta http://kirjasto....
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaitten käytettävissä filmiskannereita. Tietokoneita ja laitteita voi etsiä sekä varata netissä osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi/ . Tarkennetussa haussa voi erikseen etsiä diaskannerit. Niitä on Kontulan, Oulunkylän, Suutarilan, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastoissa.
Kohtaamispaikka@lasipalatsissa on julkaisutyöasemia, joilla voi skannata dioja ja negatiiveja.
Kirjastojen ja Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Vaikuttaa siltä, ettei vuonna 2010 ilmestyväksi kaavailtua Eläinkoti pulassa -kirjaa ole julkaistu lainkaan. Kirjastotietokannoista siitä löytyvät vain kustantajan ilmoittamat ennakkotiedot. Kansalliskirjastostakin saatavuustiedot puuttuvat. Vapaakappalekirjastona sen kokoelmiin kirjan voisi ainakin otaksua kuuluvan, mikäli se olisi ilmestynyt - oli painos sitten kuinka pieni hyvänsä.
Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, mutta jos kortti katoaa, uusi on maksullinen. Uusi kirjastokortti maksaa aikuisille 3 euroa, alle 15-vuotiaille 2 euroa.
Helsingin kaupunginkirjaston Myllypuron mediakirjastossa on digitointitila, jossa voi mm. kopioida LP- ja C-kasettiäänitteitä CD-R-levylle.
Tilan voi varata Varaamon kautta: https://varaamo.hel.fi/ tai puhelimitse 09-31085092. Puhelimitse tai sähköpostitse (myllypuron_mediakirjasto@hel.fi) saat tarvittaessa lisätietoja.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
"Heikko haavehahti" tarkoittanee "heikkoa haaveiden laivaa" eli kyseessä on yksi Sinikan laulun monista laivoihin liittyvistä kielikuvista samoin kuin "tuonen pursi" ja "unten haaksi". Leino on yhdyssanaansa muotoillessaan käyttänyt runoilijan vapauttaan ja pudottanut haahdesta toisen a:n saadakseen loppusoinnutettua sen kahden-sanan kanssa. Haahti tarkoittaa samaa kuin haaksi, joka on "alusta, laivaa, venettä, purtta" tarkoittava runollinen ilmaus.
