Vaski-kirjastoista Kindle-laitteita ei ole lainattavissa, mutta Espoon kaupunginkirjastosta näyttäisi löytyvän lainattava Kindle: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1939474 Espoo kuuluu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin.
Kindlellä ei kuitenkaan voi lukea kirjaston e-kirjoja, sillä se on tarkoitettu vain Amazonin kirjoille.
Uutinen aiheesta https://www.esbo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kindle_lainaan_kirjastosta(1470)
Sisu -linja-autoja oli 57 kpl vuonna 1935 (Hiittu, 2015, 19). Ensimmäiset Sisu -linja-autot valmistuivat 1931-1932. Aluksi linja-autojen korit olivat Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n valmistama. Oy Suomen Autoteollisuus Ab perustettiin 1931.
Oy Suomen Sisu Ab:sta kertovia kirjoja on useita, tässä muutama:
Mäkipirtti, Markku: Sisu. Ajoneuvot Suomessa 4.
Hiittu, Matti ja Mikko: Onnikoita ja busseja
Rajasalo, Jorma, Lehtonen, Timo ja Laitinen, Hannu: Pula-ajan bussit 1945-1956
Nygren, Helge: Sisu Suomen ja maailman maanteillä
Blomberg, Olli: Suomalaista sisua vuodesta 1931: monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi
Blomberg, Olli: Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan: 60 vuotta asiakaslähtöistä ajoneuvotuotantoa...
Celia-tunnusten saaminen edellyttää normaalisti kirjastossa käymistä. Tällä hetkellä se ei tietenkään ole mahdollista, koska kirjastot ovat suljettuina poikkeustilanteen takia. Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä nyt poikkeustilanteessa puhelimitse. Kyse on siis poikkeusjärjestelystä.
Soita mihin tahansa Helmet-kirjastoon, jossa rekisteröidään Celia-asiakkuuksia. Vantaalla näitä kirjastoja ovat ainakin Lumon, Martinlaakson, Pointin ja Tikkurilan kirjastot. Helmet-palvelusivustolta löydät listan kaikista niistä kirjastoista, joissa voi rekisteröityä Celian asiakkaaksi. Helmetistä löydät myös kirjastojen yhteystiedot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.celia.fi/
Digitoidut sanomalahdet löytyvät Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta, mutta digitointi ei kata mainitsemiasi vuosia. 1960-luvulla ilmestyneitä Iisalmen sanomia ja Savon sanomia voi lukea mikrofilmattuina tai painettuina Kansalliskirjastossa.
Kirjaston aukioloajat ja neuvonan yhteystideot löytyvät täältä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kansalliskokolema https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelma
Molemmat tempukset ovat preesensejä: olen ja juoksen. Ensimmäisessä lauseessa on myös mukana verbin juosta kolmas infinitiivi. Kolmas infinitiivi on nominaalimuoto, eli se taipuu kuten substantiivi.
Kielioppikirjoista tempusmuodot löytyvät osasta verbimuodot.
Joulutanssit-kasetilla esiintyvät Jukka Kuoppamäen lisäksi
Tuula, Jazz Vikings, Lasse Kuusela, Eugen Malmsten ja Esko Rahkonen, joka esittää mm. kappaleen Rekipolska.
Tiedot löytyvät nettisivulta, jonka osoite on
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/nimike.php?Id=Joulutanssit .
Unkarinkielistä kirjallisuutta kannattaa Helsingissä tarjota Pasilan pääkirjastoon (Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9). Kirjastoon kannattaa olla ensin yhteydessä esimerkiksi puhelimitse. Pasilan kirjaston tietopalvelun numero on 0931085001.
Hei!
Someron kaupunginkirjastossa olisi, mutta saadaksesi lehtinumeron pitää tehdä lähikirjastossasi tai netin kautta maksullinen kaukolainatilaus http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Voit myös tiedustella josko numeron voi vielä ostaa:
Käsityön suomenkielinen tilaajapalvelu numerossa 050 5743 463 ja osoitteessa kasityo@virolainenkasityo.fi.
Johann Pachelbelin Kanon und Gigue, D-duuri jousikvartetolle sovitettuna löytyy Arsca-tietokannan mukaan sekä Sibelius Akatemian että Metropolian Konservatorion kirjastoista.
Jean Sibeliuksen Andante festivo (JS34A), teoksen alkuperäinen jousikvartettiversio, löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista. Tällä hetkellä se näyttäisi olevan vapaana Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolla. Andante festivo löytyy myös Metropolian kirjastosta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1510512__Sandante%20festiv…
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Näyttää siltä, ettei kirjaa ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se löytyy Helsingin yliopiston lisäksi myös Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjastosta lainattavana kappaleena (https://finna.fi/Record/josku.871723). Kaukolainattavuudesta on tiedusteltava oman kirjaston kautta tai suoraan Joensuuhun yhteyttä ottamalla. Tampereen yliopiston kirjastolla kirjaa on kolme kappaletta ja yksi varaus, mutta tämäkin on kurssikirjana eikä välttämättä saatavana kaukolainaksi. Vähän huonolta siis näyttää, kun Helsingissäkin varauksia on 18 kpl.
Heikki Poroila
PIN-koodin saa käymällä missä tahansa Päijät-Hämeen yleisessä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse. PIN-koodia tarvitset, kun kirjaudut Lastu-verkkokirjastoon, käytät Heinolan, Hollolan tai Lahden asiakastyöasemia, tai käytät lainausautomaatteja.
Sanakirjan mukaan sana "pettää" viittaa mm. toimintaan jossa joku (henkilö) voi "olla uskoton, rikkoa velvollisuutensa jotakin kohtaan, hylätä petollisesti joku, kavaltaa."
Sanonta isänmaan petturit on hyvin monitulkintainen ja se voi perustua henkilön mielipiteisiin tai ideologiaan. Esim. jonkun mielestä siviilipalvelus voi olla isänmaan petturuutta tai jos joku ei kannusta omaa maataan urheilukilpailuissa.
Sillä voidaan tarkoittaa myös esimerkiksi sellaista toimintaa, joka on laitonta eli jossa kansalainen toimii jollain tapaa maatansa vastaan kuten paljastaa valtionsalaisuuksia, vakoilee toisen maan hyväksi tai yrittää vallankaappausta.
https://www.suomisanakirja.fi/pett%C3%A4%C3%A4
https://www....
Turkin kieli ja turkmeenin kieli kuuluvat samaan kieliryhmään ja kirjoitetaan molemmat periaatteessa latinalaisin aakkosin.
Turkmeenin kieltä puhutaan useilla eri alueilla, mikä on vaikuttanut sen kirjoitusasuun.
Turkmeeni on virallinen kieli Turkmenistanissa, joka ennen itsenäistymistään lokakuussa 1991 oli neuvostotasavalta, joten turkmeenin kieltä näkee kirjoitetun myös kyrillisin aakkosin. Itsenäistymisen jälkeen siirryttiin takaisin latinalaisiin kirjaimiin.
Afganistanin niissä osissa, joissa turkmeeni on enemmistön kieli, se on myös virallinen kieli. Tämä selittää myös arabialaisen aakkoston käytön maan valtakielen darin mukaan.
https://www.britannica.com/topic/Turkmen-language
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/...
Runokuvaelma Kymmenen pientä kynttilää ilmestyi Koitto-lehden joulunumerossa vuonna 1932 ilman tekijätietoja. Runo lienee alunperin tarkoitettu juhlaohjelmistoksi kouluihin, sillä kuvaelman oheen on liitetty esitysohjeet kymmenelle tytölle. Se on julkaistu (ohjeineen) Eero Salolan kokoamassa kirjassa Satunäyttämö : vanhoja ja uusia lastennäytelmiä (Valistus, 1936). Teos löytyy myös Rutakko-kirjastojen kokoelmasta.
Elyne Mitchellin Thowra, hopeaharja on kirjoitettu hevosen näkökulmasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyisiko-tata-kautta-vinkkia-kirjastaPetra Weckmanin ja Evo Mannerheim Weckmanin kirjoittamassa Petran paras ystävä -teoksessa Petra käy krjeenvaihtoa hevosen kanssa, tosin mummo kirjoittaa hevosen kirjeet, https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-lapsuuteni-lasten-nuortenkirjaa-jossaKollegat vinkkasivat pari kirjaa, joissa heidän muistaakseen on myös hevonen kertojien joukossa: Angela Dorseyn Hevosenkeli-sarja, Mary Elwyn Patchettin Villiori-sarja, Jukka Parkkisen Aavehevoset ja .Michael Morpurgon Sotahevonen.Vanhaan vastauksemme on koottu kivoja hevoskirjoja, vaikkakaan niissä hevonen ei ole kertojana, https://www.kirjastot.fi/kysy/nuorena...
Ei meiltäkään aivan tällä nimellä löytynyt, mutta voisikohan kyseessä olla kirja Kultaisten rantojen Kannas : kuvauksia Terijoen maisemista ja ihmisistä / toim. Ritva Heikkilä, 1986. - Se ei kyllä ole runokirja.
Laitoin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen aineistohakuun(http://www.helmet.fi) sanahaun hakukenttään MS-tauti ja sain 25 viitettä. Sanahakua voi kokeilla myös esimerkiksi termillä hermoston taudit. Aineistoksi voi valita kirjat ja kieleksi niin halutessaan suomen. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa joko kirjastostasi tai HelMet-sivuilta.
Lisää tietoa MS-taudista voit hakea Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista: http://www.helsinki.fi/helka/.
Poimin tähän muutaman teoksen julkaisutiedot:
Ruutiainen, Juhani, Minulla on MS : [tärkeää tietoa sairastuneelle] / kirjoittaja: Juhani Ruutiainen ; [piirrokset, valokuvat .. Hannu Koskela]. Suomen MS-liitto, 1997. 2. täysin tark. p.
Saaristo, Anne, Mistä saan apua? / Anne Saaristo, Paula...
Kannattaa tutkia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietokanta, joka löytyy osoitteesta https://fineli.fi/fineli/fi/index Suora linkki elintarvikehakuun on https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet . Voit valita Suodata-kohdasta esim. ruokalajit > Vehnäleivät (tai raaka-aineluokat > Viljat) ja valita Ravintotekijä-kohtaan esim. "kuitu, kokonais-". Sen jälkeen voi vielä lajitella haun tuloksen klikkaamalla painiketta "Vähiten ravintotekijää". Vähiten kuitua sisältävät viljat ja hedelmät löytyvät myös Finelin päävalikosta, Ravintotekijä-otsikon takaa. Valitse siellä taas "Kuitu, kokonais-" ja seuraavaksi "Sisältää vähiten". Voit taas lajitella ja suodattaa näitä valintasi mukaan.
Leivistä löytyy myös tietoa...
Larin-Kyöstin mukaelma Valge Daam -legendasta sisältyy hänen teokseensa Uusia balladeja ja legendoja (1934). Mukaelma on nimeltään Valkea neitsyt : Legenda tuomioherrasta ja Mirga neitseestä. Voit lukea legendan Valkeasta neitsyestä Kansalliskirjaston digitoimasta Larin-Kyöstin Uusia balladeja ja legendoja -teoksesta (linkki alla). httpshttps://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NE…https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NEITSYT&page=1https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1362806?sid=5145778475
