Parnasso on lainakappaleena Rikhardinkadun kirjastossa (säilytetään 7 vuotta). Nro 3/2012 on siellä nyt hyllyssä. Voit tehdä varauksen Helmetin kautta (www.helmet.fi) tai soittaa Rikhardinkadun kirjastoon (puh. 31085908) ja siellä tehdään varaus. Voit noutaa lehden sitten haluamastasi helmet-kirjastosta. Pysyvästi Parnassoa säilytetään Pasilan kirjastossa, jossa se on luettavissa (ei kotilainaan)
The Guardianin artikkelissa kerrotaan, että nigerialais-walesilainen kirjailija Anne Giwa-Amu väittää, että teos Puolikas keltaista aurinkoa plagioi hänen romaaniaan Sade, joka julkaistiin vuonna 1996, https://www.theguardian.com/books/2020/mar/18/chimamanda-ngozi-adichie-…
Tämä syytös todettiin aiheettomaksi oikeudessa.
Vastaajamme eivät löytäneet kirjaa, jossa olisi sama tarina eikä verkostakaan löydy muita syytöksiä plagioinnista.
Suomen eduskunnan historia säätyvaltiopäivistä nykyaikaan on osoitteessa http://www.eduskunta.fi/fakta/historia/index.htm . Lisää kansanedustuslaitoksen historiasta löytyy kirjoista, esimerkiksi: Suomen eduskunta : tausta, toiminta, rakennus,(1991)ja Suomen keskushallinnon historia 1809-1996,(1996). Valtionhallinnon ja kunnallishallinnon kehityksestä on teoksessa Sääski, Kaija, Vornanen, Jouni, Asikainen, Jaakko: Yhteiskunta ja hallinto. 2. p., (1998). Kunnallispolitiikan ja kunnallishallinnon kehityksestä kerrotaan muun muassa kirjassa Harisalo, Risto, Rajala, Tuija, Ståhlberg, Krister: Kunnallispolitiikka. (1992). Uudempaa tietoa kunnallispolitiikasta ja kunnallishallinnnosta saa vaikkapa Lasse Oulasvirran ja Christer Brännkärrin Toimiva...
Asema on käytettävissä lukua varten. Koska CD:tä kirjoittavat ohjelmat on tehty paikallisessa työasemassa käytettäviksi, ei kirjaston käytämässä palvelinkeskeisessa ympäristössä tätä toimintoa ole otettu käyttöön.
Toiseksi kyseinen media on väistymässä ja korvautumassa USB-portissa käytettävillä muistilaitteilla.
Ainakin nämä saksankieliset Suomen historiat löytyvät suurimmista kirjakaupoista:
- Finnland im Porträt: Fakta und Hintergrunde (2006)
- Klinge, Finnland in Europa (2004)
Nettikirjakauppoja mm.:
http://www.suomalainen.com/sk/
www.akateeminen.com
Kirjastoista nämä ja muutamia muitakin löytyvät, mutta lainakirja lahjana on aika lyhytaikainen.
Ottobre design -käsityölehteä ei ole tilattu vuonna 2009 Tuomelan kirjastoon. Sen sijaan se tulee Hämeenlinnan pääkirjastoon, kirjastoauto Pietariin, Jukolan kirjastoon ja Lammin kirjastoon. Yksittäisiä numeroita voi varata omaan lähikirjastoon ja jos lehti on toisessa toimipaikassa hyllyssä, ei sen varaaminen maksa asiakkaalle mitään. Varauksen voi tehdä kirjaston asiakaspalvelussa tai verkossa http://hameenlinna.kirjas.to kunhan sinulla on kirjastokortti ja salasana.
Osa kirjastoon tulevista aikakausilehdistä poistetaan ja myydään pääkirjaston poistokirjamyynneissä. Ottobre design-lehden vanhoja numeroita säilytetään Hämeenlinnan pääkirjastossa kuluva vuosi + viisi vuotta. Varastoitujakin numeroita ja vuosikertoja voi pyytää...
1.Jauhiainen
1500-luvulla Etelä-Karjalassa oli useita Jauho-Jauhoinen-Jauhia-Jauhiainen -nimisiä. Nimi on kulkeutunut Kannakselta myös Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Muje
Nimi on lähinnä pohjoiskarjalainen ja se tunnetaan ainakin 1700-luvulta. Nimi liittyy ehkä muikku-sanaan.
3. Kokkonen
Kokko –muodossa nimi on esiintynyt koko maassa jo 1500-luvulla. Kokko on kehittynyt ”kotkaa” merkitsevästä linnunnimestä. Kokkonen muodossa nimi on esiintynyt sekä Kannaksella että Savossa.
4.Wetterstrandt
Valitettavasti en pysty tästä nimestä antamaan tietoa.
5.Pyykönen
Pyykkö-Pyykkönen on tunnettu Kannaksella 1500-luvun puolivälistä, nimeä on esiintynyt myös Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun seudulla. Nimi saattaa olla...
Pääkaupunkiseudun aineistorekistä (www.lib.hel/plussa) löytyy aiheesta aineistoa (käyttäen tarkennettua hakua ja asiasanoina tietotekniikka ja yhteiskunta).
Toinen mahdollisuus on käyttää asiasanaa tietoyhteiskunta, josta aineistoa löytyy todella runsaasti. Esimerkkeinä voisin mainita Kohtaamisyhteiskunta(Edita 1995) ja Näkökulmia tietoyhteiskuntaan (Gaudeamus, 1997).
Aleksi-tietokannasta löytyi jonkin verran viitteitä lehtiartikkeleihin asiasanoilla tietotekniikka & yhteiskunta, runsaasti viitteitä asiasanalla tietoyhteiskunta. Aleksi- tietokanta on ainakin virkailijakäytössä useimmissa Vantaan kirjastoissa.
Internetistä esim. Ihmemaan hakupalvelulla (www.fi) voi hakea yksinkertaisesti tietotekniikka ja yhteiskunta. Sieltä löytyy...
Karin Fossumin jännityskirjan "Minä näen pimeässä" päähenkilö työskentelee vanhainkodissa, vapaapäivinään hän istuskelee puistonpenkillä ja tarkkailee ihmisiä. Ötökät vilistävät hänen aivoissaan estäen ajattelemasta. Talon pihalle istutetun alppiruusun alta löytyy ruumis.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut mistä mainoksesta oli kyse. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista? Tiedon mainoksesta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En löytänyt painettua lähdettä tähän kysymykseen, mutta nettikeskusteluissa on aihetta sivuttu, mm. Was Endor (in Return of the Jedi) related to the city of Endor in the Bible (Joshua 17:11)? - Quora
Quora on yhteisöllinen kysymys-vastaus-sivusto, jonne käyttäjät rekisteröityvät ja voivat muokata toistensa vastauksia Wikipedian tapaan.
Keskustelun mukaan Lucas on kertonut vanhassa haastattelussa 1980-luvulla, että Endorin nimi on otettu Raamatusta. Lucas on käyttänyt monia mytologioita ja muitakin Raamatun kohtia nimien lähteinä, esimerkiksi nimi Anakin tulisi keskustelun mukaan Raamatun pitkien ihmisten rotua kuvaavasta sanasta Anakim. Samoin Jedi olisi lyhennys Raamatun Jedidiah -nimestä. Star Wars -sarjasta voi...
Professori Kauko Viitasen Maankäyttö -lehden numerossa 2013/2 julkaistussa puheessa "Mistä mittari muistetaan?" käydään läpi maanmittauksen historiaa Suomessa. Viitanen kertoo, että 1800-luvun lopussa maanmittarikoulutusta annettiin Helsingin Polyteknillisessä opistossa.Matrikkeleita löysin kaksi: Matrikkeli sisältävä elämäkerrallisia tietoja teknillisen reaalikoulun, Helsingin polyteknillisen koulun ja Suomen polyteknillisen opiston opettajista ja oppilaista 1849-1897 sekä historiikit oppilaitoksen, teknoloogisen yhdistyksen ja polyteknikkojen yhdistyksen toiminnastaNimikirja Suomen Polyteknillisen Opiston Opettajista Ja Oppilaista 1898-1908Mainitsen myös, että maanmittauksen historiasta Suomessa on julkaistu vuonna 2008 kirja: Maan...
Kyseessä on P. Mustapään (ks. esim. Internet http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Haavio) runo Kahden. Se ilmestyi kokoelmassa Laulu ihanista silmistä (v. 1925, Otava); runo on myös mm. Mustapään Kootuissa runoissa. Piki verkkokirjastosta voitte tarkastaa teosten saatavuuden (http://kirjasto.tampere.fi/Piki).
Järjestyksenvalvontakoulutusta antavat poliisilaitokset, jotkut ammatilliset oppilaitokset, sekä sellaiset järjestyksenvalvojakouluttajat, joilla on voimassaoleva sisäasiaministeriön myöntämä lupa. http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/0654D8844A1C1150C2256BC300…
Poliisihallituksen internet-sivuilta löytyy lista hyväksytyistä järjestyksenvalvojakouluttajista. http://www.poliisihallitus.fi/poliisi/hallitus/home.nsf/pages/1A477D516…
En löytänyt listaa Turussa järjestettävistä kursseista, mutta internethaun perusteella niitä on useampia. Syksyllä 2011 järjestyksenvalvojan koulutuksen ehtii saada ainakin seuraavissa paikoissa:
Turun AKK https://www.turunakk.fi/display/WWWKOULUTUKSET/Turvallisuusala#/384
Työväen sivistysliitto TSL Turku...
Useassa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa voi digitoida VHS-kasetteja, C-kasetteja ja kaitafilmejä, mutta kelanauhojen digitointipalvelua kirjastoissa ei valitettavasti ole.
Maksullisia digitointipalveluja löydät esimerkiksi verkkohaulla "kelanauhojen digitointi pääkaupunkiseutu".
Tässä muutama linkki:
http://www.reelone.fi/aanisiirrot.htm
http://www.digi-sound.fi/etusivu.html
Kirjastoissa ei ole lainattavia kelanauhureita. Turkulaiselta Digitalisointi.com-sivulta löytyy mahdollisuus maksua vuokrata kelanauhuri 10 euroa/päivä tai 30 euroa/viikko. Vuokrattavien laitteiden hinnat näet osoitteessa http://www.digitalisointi.com/palvelut.html
Sulkavan kirjastossa otetaan käyttöön ensi vuoden aikana uusi kirjastojärjestelmä, tarkka ajankohta ei ole vielä selvillä. Silloin myös aineistotietokannan käyttö Internetin kautta tulee mahdolliseksi.
Nuottivihko Sota-ajan lauluja (Fazerin vuonna 1989 julkaisema) löytyy monista kirjastoista. Simon kirjastossa sitä ei ole, mutta mm. Pudasjärven kirjastosta se löytyy. Voit varata nuotin kirjaston tietokannan kautta tai kirjastosta:
http://www.simo.fi/?g=etusivu&pid=204&cg=204
http://simo.kirjas.to/
Emme valitettavasti ole onnistuneet tunnistamaan etsimääsi kappaletta. Tiedustelimme sitä myös kirjastojenvälisen tietolistan kautta. Otamme yhteyttä, jos vastaus löytyy.
