Yliopistokirjastojen tietokannasta (Lindasta) löytyi kaksi väitöskirjaa sekä hoitotyön dokumentoinnista että kirjaamisesta:
Saari, Sirpa: Kynällä tai koneella sairaanhoitajien käsityksiä manuaalisesta ja tietokoneavusteisesta hoitotyön kirjaamisesta. 1995.
Ihalainen, Jaana: VIPS-malli hoitotyön kirjaamisen rakenteena. 2000.
Ensio, Anneli: Hoitotyön toiminnan mallintaminen. 2001.
Mattila, Lea-Riitta: Sairaanhoitajan ja potilaan vuorovaikutus sekä hoitotyön dokumentointi sisätautiosastolla Orlandon teoriaan perustuva sairaanhoitajan toiminnan analyysi. 1996.
Potilasasiakirjoihin liittyviä väitöskirjoja ei löytynyt. Kaiken kaikkiaan näistä aiheista löytyi seuraavasti aineistoa: kirjaamisesta 39, dokumentoinnista 21 ja potilasasiakirjoista 34...
Sisäisestä yrittäjyydestä löytyy esim. Jarna Heinosen kirja Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (2002)
Lapin kirjaston tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi, klikkaa aineistohaku ja varaukset ja valitse alasvetolaatikosta asiasana. - Kirjoja voit myös etsiä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjastosta http://kaarnikka.amkit.fi/ tai Lapin yliopiston kirjastosta https://finna.fi
Kirjastossa on mahdollisuus hakea myös lehtiartikkelitietokannoista, jotka ovat käytettävissä vain kirjaston tietokoneilta.
Kirkes-kirjastoista löytyy ainoastaan yksi kappale vuoden 2007 painosta kyseisestä teoksesta. Tämä kappale on Järvenpään kirjaston, ja se on tällä hetkellä lainassa. Varauksia siitä ei kuitenkaan ole, ja eräpäiväkin on jo mennyt. Ota yhteyttä kirjastoon, jos haluat tehdä varauksen tähän pakettiin (sisältää kirjan ja CD-ROM-levyn). Tuusulan kirjastoissa varauksen teko on maksutonta.
Vanhempaa painosta (2006) löytyy hyllystä ainakin Keravalta, josta sen voi halutessaan tilata Tuusulaan.
Tietokannastamme voit katsoa tarkemmin teoksen tietoja ja saatavuutta. Tietokanta löytyy osoitteesta http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742
Teoksessa Mikkonen: Sukunimet (Otava 2000) kerrotaan Pisilä-sukunimestä mm. seuraavaa:
Nimen taustalla on todennäköisesti germaaninen Bis-henkilönimipesye, johon lukeutuvat sekä muinaissaksalaiset että -skandinaaviset miehennimet Bisa, Bisi, Biso jne. ... Sukunimenä talonnimilähtöinen Pisilä tunnetaan Pohjois-Pohjanmaalla, mm. Pyhäjoella, Alavieskassa, Kalajoella, Lohtajalla, Saloisissa ja Tyrnävällä.
Pisilä-sukunimestä on kerätty paljon tietoa osoitteeseen
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pisila.html
Yppärinoja ja Pisilänpuhto viittaavat Pyhäjoen suuntaan. Tarina kolmesta veljeksestä saattaisi olla tuttu Pyhäjoella sijaitsevassa Annalan kotiseutumuseossa, jonka yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.pyhajoki.fi/annalan_museo
Tässä vastauksia kysymyksiin:
Kysyisin onko seurakunnan diakoniatyöstä kirjoitettu edunvalvonnan näkökulmasta opinnäytetyötä tai kirjaa tai onko aiheesta missään ammattilehdissä?
Tai edunvalvonnasta yhteiskunnallisen merkityksen esim. ajankohtaisiin muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta?
VASTAUS: Seurakunnan tai diakoniatyön näkökulmasta ei löydy kirjallisuutta aiheesta. Edunvalvonnan yhteiskunnallisesta merkityksestä voi löytyä jotain näistä julkaisuista:
-Liisa Hokkanen: Autetuksi tuleminen
https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61787
-Miten turvaan tahtoni toteutumisen? : opas oikeudelliseen ennakointiin
http://netpaper.lonnberg.fi/muistiasiantuntijat/opas_oikeudelliseen_enn…
-Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna: Ikääntymisen...
Ira Levinin kirjasta Rosemaryn painajainen löytyy tietoja kirjasta Ilkka Mäyrä : Kiehtova ja kauhea demoni. Katkelmia Mäyrän kirjasta on myös Internetissä http://www.uta.fi/laitokset/taide/kirjallisuus/fantasia/kauhu.html
Teoksessa Verikekkerit on Rosemaryn painajaisesta pari sivua ja kirjallisuusarvosteluissa vuodelta 73 B/574. Kirjan Twentieth century crime & mystery writers mukaan Ira Levinistä on julkaistu 1988 teos: Fowler, Douglas: Ira Levin.
Rosemaryn pojasta tietoja on vaikeampi saada: kirja-arvostelu löytyy Portti lehdestä 1999, numero 3, sivuilta 111-112.
Internetin englanninkielisiä arvosteluja löytyy etsimällä esim. hakupalveluista http://www.alltheweb.com tai http://altavista.com. Muita hakupalveluja listattu osoitteessa...
Vanha virsi Taalainmaalta eli Gammal fäbodpsalm från Dalarna löytyy mm. Ostinato-nuottikaupasta, joka on yksi Suomen suurimmista nuottikaupoista (ostinato.fi). Ostinato toimittaa nuotteja myös postimyyntinä. Paikallisista musiikkiliikkeistäkin voi kysellä nuotteja. Myös kirjastoista löytyy lukuisia sovituksia kappaleesta, ja omaan käyttöön on luvallista ottaa kopio.
Voisiko kyseessä olla Jane and the Lost City. Elonetin mukaan ei kuitenkaan ole esitetty televisiossa, vaan videolevityksessä. Ajankohta, paikka ja juoni täsmäisivät:
https://www.imdb.com/title/tt0093296/
Eepos-kirjastokimppa aloitti toimintansa kevättalvella 2017 ja silloin perustettiin myös kaikkien Eepos-kirjastojen yhteinen e-kirjakokoelma. Siitä lähtien ainakin siis kaikilla Eepos-kirjastoilla on ollut kokoelmissaan myös e-äänikirjoja. Seinäjoella ja Kuortaneella e-äänikirjoja on ollut tarjolla syksystä 2016 alkaen.
Tähän ei valitettavasti löytynyt vastausta, vaikka kysyin apua kollegoiltakin. Kävin itsekin vielä läpi Risto Rasan kootut runot, mutta kyseistä runoa ei löytynyt.
Hei!
Kansallisarkiston Astia-palvelusta löytyy digitoituja vankiluetteloita kyseiseltä ajanjaksolta. Arkistosta löytyvän kokoelman nimi on Kruununvankilain vankiluettelot. Hakupalvelu löytyy osoitteesta Etusivu - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia (narc.fi) Käytä haussa termiä vankiluettelot, jonka lisäksi kannattaa perään laittaa vielä vuosiluku, esim. 1850. Muuten hakutulos paisuu liian suureksi. Luettelot jakautuvat vankiloittain, mikä helpottaa hieman aineiston tarkastelua.
Belgian luolista ei löytynyt kirjallisuutta, mutta Internetistä löytyy kyllä tietoja tästä asiasta, ja etenkin seuraavasta linkistä voi olla apua: http://www.showcaves.com/english/be/index.html
Hakusanoilla CAVES BELGIUM saa esimerkiksi Googlen avulla paljon muitakin linkkejä.
Mainituista kolmesta luolasta ei löytynyt tietoja Internetistäkään. Belgian luonnonhistoriallisessa museossa lienee sikäläisistä luolista perillä olevia henkilöitä, ja tästä osoitteesta pääsee käsiksi heidän yhteystietoihinsa:
http://www.naturalsciences.be/
Voit maksaa maksut kirjastossa käydessäsi käteisellä tai pankki- tai luottokortilla.
15 vuotta täyttäessäsi kirjastokortin vaihtaminen ei ole mitenkään välttämätöntä, vaan riittää, että asiakasrekisterissä asiakasryhmäsi vaihdetaan lapsesta nuoreksi. Jos vanha korttisi on esimerkiksi kovin kulunut tai jos jostakin syystä nimenomaan haluat uudenlaisen kortin, se on kyllä mahdollista vaihtaakin.
Lukusalien kirjoilla, eli kirjoilla joita ei lainata kotiin, on aikaisemmin ollut suuri merkitys. Opiskelijat ja muut tiedonhakijat ovat käyttäneet esimerkiksi lukusalien ja muiden käsikirjastojen sanakirjoja, matrikkeleita, tietosanakirjoja ja muita hakuteoksia tiedonlähteinä. Näin tehdään jonkin verran edelleenkin, mutta erilaiset verkkolähteet ovat pitkälti ottaneet niiden paikan. Kirjastojen käsikirjastot ovat huomattavasti pienentyneet.
Kirjastojen lainatuimmat kirjat vaihtelevat kirjastoittain, mutta yhteisiäkin suosikkeja eri kirjastoissa on. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen, eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan, tämän hetkiset suosikit löytyvät Helmet-kirjastojen sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/...
Esko Koivun Onnenlintu (WSOY, 1956) näyttää olevan tai olleen hiljattain myynnissä joissakin nettiantikvariaateissa. Teoksen hinta on vaihdellut jonkin verran alle kymmenen euron.
Nettiantikvariaattien sivustoja löytyy helposti googlettamalla.
https://finna.fi
Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta julkaistiin runokokoelmassa Kolmen teinin lauluja (1928), joka on Vuorelan, Heikki Asunnan ja Martti Merenmaan yhteinen kokoelma. Kolmen teinin lauluja kuuluu Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa alla olevasta linkistä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144146__Skolmen%20teinin%20lauluja__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Valitettavasti Pertti Haverisen säveltämä ja sanoittama kappale Tuulen suuntaan ei sisälly mihinkään nuottijulkaisuun eikä sitä ole myöskään julkaistu erillisenä nuottina.
https://finna.fi
Ymmärrän kysymyksen niin, että kysyjä haluaa lukea romaaneja, kaunokirjallisuutta. On tietysti paljon kirjoja, jossa kerrotaan kasvamisesta yksinhuoltajan perheessa, mutta silloin yleensä päähenkilö on perheessä kasvava lapsi, ei huoltaja (Hannu Väisänen: Vanikan palat, Joel Haahtela: Kuinka taivaat alkavat ...) Lista kirjoista, joissa päähekilö on nimenomaan yksinhuoltaja on vähemmän. Tässä niistä muutama erilainen.
Autio, Orvokki . Merkki päällä (1985). Pesärikko-trilogian viimeisessä osassa kirjojen päähenkilö Armi elää lastensa kanssa Tampereella. Hän on eronnut miehestään, mutta yhteys mieleltään sairaaaseen mieheen ja hänen sukuunsa ei helposti katkea.
Blomqist, Anni . Anna Beata saa oman kodin (1983. suomeksi 1984). - 1800-...
