Mistään ei ole löytynyt tietoa siitä, että Maria Vaara olisi sukua Elina Vaaralle (os. Sirén, s. 1903 Tampereella, k. 1980 Helsingissä).
Seuraava sitaatti on eräästä Kysy kirjastonhoitajalta -palstan vastauksesta:
Maria Vaara syntyi Kuhmossa 29.12.1931 ja kuoli Oulussa 23.6.1992. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Käpylän yhteiskoulusta 1953 ja toimi kirjastonhoitajana ja opettajana Kainuussa 1953-1970. Oulussa hän asui vuodesta 1977 lähtien. Gummeruksen Kaarlen päivän palkinnon hän sai 1976. Vaara kirjoitti romaaneja, runoja ja kuunnelmia.
Elina Vaara oli taiteilijanimi, jonka Elina Vaara otti käyttöön 1920-luvulla. Tämä tieto löytyy Jaana Karjalaisen teoksesta Elina Vaara : radanvarren vuodet. Siinä kerrotaan myös seuraavaa: Syntyi...
Runossa on tosiaan paljon yhteistä Eino Leinon Räikkö räähkä -runon (kokoelmassa Helkavirsiä 1) kanssa. Toinen mahdollisuus olisi Aila Meriluodon runo Kylänpolttaja kokoelmassa Pahat unet. Tässä runossa kylänpolttaja pakenee, mutta vaimoa ei runossa esiinny. Valitettavasti muita runoja emme onnistuneet löytämään.
Leinon Räikkö räähkä on luettavissa verkossakin runosto.net-sivustolla:
http://runosto.net/eino-leino/helkavirsia1/raikko-raahka/
Kajaanin kaupunginkirjastolta ei löydy noin yksityiskohtaisia tietoja/tilastoja runoteosten julkaisumääristä. Tuntuma on, että runoteoksia julkaistaan enemmän kuin ennen, koska julkaiseminen omakustanteena on nykyisin melko helppoa. Myöskään virallisista tilastoista vastausta ei löydy, koska tilastot eivät ole niin yksityiskohtaisia. Suomen Kustannusyhdistykseltä voisi mahdollisesti löytyä tarkempia tietoja https://kustantajat.fi/
Viimeisten viiden vuoden aikana Kajaanin kaupunginkirjaston runokirjojen lainaus on ollut suhteellisen tasaista. Valtakunnallisia tilastoja aiheesta ei ole saatavilla.
Voisiko kyseessä olla kirja:
Yrjö Kujalan Kesä Luotsisaaressa?
Siinä on kaksi kouluikäistä jotka viettävät kesän isovanhempien luona saaristossa.
Lisätietoa Kirjasammon sivulla: Kesä Luotsasaaressa | Kirjasampo
Yle Areenassa on kuunneltavissa toistaiseksi n. 15 minuuttia kestävä haastattelu Alina Tomnikovista liittyen Niiskuneidin rooliin. Jakso on osa Minun tarinani-podcastia.
Linkki: https://areena.yle.fi/audio/1-50464308
Etsin nimeä useammasta sukunimi-aiheisesta kirjasta, mutta kyseistä nimeä ei valitettavasti niistä löytynyt. Sen verran sain selville, että kyseinen nimi on varsin harvinainen ja se on suojattu vuonna 1954. Sukunimi-info nettisivuston sivuilla Kuulialasta on maininta, että sukunimeä on esiintynyt Keuruulla, Sääksmäellä ja Riihimäellä. Suomessa on myös Kuuliala-niminen paikka, joka sijaitsee Pälkäneellä. Lisätietoja löytyy tältä nettisivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kuuliala.html
HE 32/2026 vpHallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläinten hyvinvoinnista annetun lain ja eläinten lääkitsemisestä annetun lain 17 §:n muuttamisestahttps://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+32/2026koskee mm. sikojen kastraatiota. Asiaan voi tutustua tarkemmin oheisen linkin käsittelytietosivulta, josta löytyy mm. keskeiset asiakirjat kuten hallituksen esitys ja valiokunnan mietintö.Asian toinen käsittely oli 10.6., jolloin asiasta myös äänestettiin. Äänestystulos löytyy täysistunnon pöytäkirjasta kohdassa Toinen käsittely. Asiasta ei ole vielä ehditty julkaista lopullista säädöstä Suomen säädöskokoelmassa, mutta eduskunnan vastauksessa https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/ev+89/2026 on hyväksytyt muutokset...
Nykyään uintiharjoittelussa sekä kunto- että kilpauimarit käyttävät apuvälineenä "lättäreitä", eli tekniikkaa ja harjoittelua parantavia kumilenkeillä käsiin kiinnitettäviä käsimeloja.
Olisivatko äitisi pulputtimet olleet jokin aikaisempi uimataito-opetuksessa käytetty, itse tehty versio näistä lättäreistä? Muun muassa alla olevassa linkissä kuvia lättäreistä:
http://www.uintikauppa.fi/uintitarvikkeet/lattarit.html
Helmet-kirjastojen varaston vanhimmista uinnin opetusoppaista ei löytynyt mainintaa tällaisista äitisi pulputtimien kaltaisista opetusvälineistä. Jyväskylän yliopiston sivuilta löytyy laaja Suomalainen uintikirjallisuus -niminen bibliografia, josta löytyy myös vanhoja uinninopetusoppaita:
http://users.jyu.fi/~ikeskine/suokirjat...
Saamelaisaktivisti ja uranuurtaja Elsa Laula Renbergistä (1877-1931) löydät tietoa esim. Vuokko Hirvonen. Saamenmaan ääniä, SKS 1999 (väitöskirja, myös saameksi)ja norjaksi Peder Borgen. Samenes förste landsmöte, 1997 (ISBN 82-519-1249-0)Teos mikä kertaa saamelaisten kansallisesta heräämisestä kertoo kyllä myös Laulasta. Myös artikkeleita, OTTAR-lehdessä. Kaukopalvelun kautta saatavissa Lapin maakuntakirjasto, Lappi-osasto/Saamelaiskirjasto
Huom. myös nettiyhteydet aineistorekisteriin:
http://lapponica.rovaniemi.fi
http://www.rovaniemi.fi/aurora
Kappale on Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Kuuntele mua". Se alkaa: "Tää katu kylmä mun kotini on". Se on samannimisestä musikaalista, jonka käsikirjoitus on Simo Ervastin.
Laulu sisältyy nuottiin "Selvät sävelet. 8-9" (Otava, 1997). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Laulu sisältyy myös äänitteille Kiviharju, Eeva: "Kuuntele mua : lauluja iloista ja suruista" (Eeva Kiviharju RESCD-2, Eeva Kiviharju RESC-2) ja "Selvät sävelet. 8-9, CD 3 : jazzista näyttämölle" (Otava, [1997]). Laulun esittää Visa Kiviharju.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Hän on tämän valtuustokauden Laukaan kunnanvaltuutettu (ensimmäisen linkin kohdassa "Valtuutetut ja varavaltuutetut 2021-2025"), sekä myös Laukaan kunnanhallituksen jäsen (toisessa linkissä kohdassa "Kansanedustajan ilmoittamat sidonnaisuudet ja tulot").
https://www.laukaa.fi/asukkaat/kunta-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/kun…
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1531.aspx
Eläinten poikasista löytyy paljon kuvakirjoja. Osassa käsitellään myös syntymää. Tästä linkistä näet Lukki-kirjastojen tilanteen: https://lukki.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=-datasource_str_mv%3A%22journalfi%22&lookfor=el%C3%A4imet+poikaset&type=AllFields&jumpto= Lastenosaston kollegat suosittelivat esim. seuraavia kirjoja: Tuominen, Piia: Missä olet äiti?Kauniina kevätaamuna viidestä munasta kuoriutuu viisi lohikäärmeen poikasta.Sanaton kirja.Vuori, Julia: Algot Alligaattorin viisinkertainen onni.Algot Alligaattori on innoissaan: hänellä on viisi täydellistä munaa. Lennokas, värikäs ja lempeä kuvakirja perhe-elämästä ja vanhemmuuden haasteista.Algot vie munia vaunukävelyille, kylpemään ja...
Varsinaista koottua listaa kaikista jonakin vuonna ilmestyneistä kirjoista tuskin löytynee nykyisin mistään, mutta erilaisia tapoja haalia niitä esiin on moniakin.
Turun kaupunginkirjaston kokoelma on mukana Vaski Finna tietokannassa https://vaski.finna.fi/ Sieltä uutuuksia etsiessäsi tarkennetun haun puolella on käytössäsi vuosiväli-rajoitin. Kaunokirjallisuuteen saa hakua rajattua käyttämällä sijaintina esim. suomenkielisten romaanien kirjastoluokkaa 84.2 tai runojen 82.2. Myös kieli on mahdollista valita, mutta toisaalta em. luokka sisältää jo kielen. Jos vielä rajoitat hakua aineistotyypin suhteen kirjoihin, alkanee tulosjoukko olla jo aika lähellä haluamaasi. Erityisesti esikoiskirjailijoiden tuotantoa etsittäessä käyttökelpoinen apu...
Ruotsalaisilta verkkosivuilta löytyy suomenkielisiä paikannimistöjä Google-haulla finska ortnamn norrbotten.
Uppsalalainen Institutet för språk och folkminnen ylläpitää paikannimihakemistoa lääneittäin osoitteessa http://www2.sofi.se/SOFIU/topo1951/_cdweb/index.htm Tein kysyjän antamilla nimillä pari koehakua, mutta en saanut tuloksia.
Norrbottenin tunturinnimistä on listaus, jossa ovat ruotsin- ja saamenkieliset nimet, mutta ei suomen- eikä meänkielisiä: http://www.fjallen.nu/besoka/karta.htm
Vaasan tiedekirjastossa Tritoniassa (http://www.tritonia.fi/fi/etusivu/ ) sekä Åbo Akademin kirjastossa (http://web.abo.fi/library/ ) on joitakin osia moniosaisesta julkaisusta:
Ortnamnen i Norrbottens län, julk. Dialekt-, ortnamns- och...
Metrojen historiasta ei kovin paljon löydy kirjoja, mutta kannattaa tutkia hyviä tietosanakirjoja. Esim. Spectrumista löytyi ihan hyvä artikkeli aiheestasi.
Yksi teos on kuitenkin Hevosomnibusseista metroon: vuosisata Helsingin joukkoliikennettä. Tekijänä Herranen, Timo. Kirjaa on saatavilla monessa yliopiston kirjastossa, myös Helsingissä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy
John Gloverin kirja London`s underground, mutta se on englanninkielinen.
Lehtiartikkelitietokannasta Aleksista löytyi paljon artikkeleita metroista, mutta ne näyttivät enimmäkseen käsittelevän Helsingin metron vaiheita. Aleksia voi käyttää kirjastossa ja henkilökunta opastaa sen käytössä.
Erilaisissa historian yleisteoksissa tai liikenteen historiaa käsittelevissä...
Kysymääsi kirjaa ei näytä löytyvän Mänttä-Villpulan kirjastosta, mutta sitä on useissa muissa Piki-kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjan saatavuuden osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku etsimällä sitä kirjan nimellä ja voit tehdä sieltä myös varauksen kirjasta. Varaus ja kuljetus toisesta Piki-kirjastosta maksaa 2 euroa. Maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.manttavilppula.fi/koulutus_ja_kirjasto/kirjasto/hyva_tietaa/….
Kotiin lainattavia diaskannereita ei kirjastoissa ole. Sen sijaan voit skannata kirjastossa dioja kirjaston skannereilla. Skannerin omaavia HelMet-kirjastoja voi valita palveluvalikosta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tarkempia tietoja voit kysellä haluamaltasi kirjastolta. Kirjastojen Palvelut-sivulta palveluvalikon kautta voi myös saada lisätietoja.
