Niemisjärvellä oleva Oulanki on ollut nykyisten omistajien suvussa vuodesta 1907. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1952, sitä aikaisempi asuinrakennus oli Rusilan torppa.
Oulanki-nimi kuuluu Oula-, Oulu-nimiiin, -nki on nimistöjohdin. Oula- ja Oulu-nimiä on Suomessa n. 50 kpl, niistä suurin osa Oulujärven, Päijänteen, Saimaan ja Pielisen rajaamalla alueella. Sana oulu tarkoittaa ’tulvivaa vettä’ ja sitä on tavattu Mäntyharjun ja Miehikkälän murteista ja sen ’lumisohjoa’ merkitsevä vastine luulajansaamesta. Koska Oulu-nimet tarkoittavat yleensä vesistöjä, ’tulvavettä’ merkitsevä sana sopii hyvin niiden kannaksi. Siitä, onko sana alun perin suomea vai saamea on erimielisyyttä.
Lähteet:
Kotiseutumme...
Ann Bryant syntyi Buxtonissa Derbyshiressä Englannissa. Hän muutti Lontooseen
ja opiskeli musiikkia neljä vuotta. Ann opetti lapsille musiikkidraamaa ja tanssia ja
kirjoitti runoja, lauluja ja kertomuksia lapsille. Hän opettaa vielä osa-aikaisesti mutta
suurimman osan aikaansa hän käyttää kirjoittamiseen.
Ann on naimisissa, hänellä on kaksi lasta ja hän elää Kentissä. Hänellä on talo
Ranskassa, missä hän viettää aikaansa ystäviensä ja perheensä kanssa.
Ann on kirjoittanut myös pianonsoiton oppikirjoja. Valitettavasti Ann Bryantin syntymävuotta
ei mainita missään. Ann Bryantista löytyy tietoja seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.wattspub.co.uk/abryaob.htm ja http://www.kidsopenbook.co.uk./bryant.htm.
Kathleen E. Woodiwissin teoksista on suomennettu Liekki ja kukka, 1973 (uusintapainos 1995) ja Shanna, 1978. Englanninkielisiä teoksia on huomattavasti enemmän, niistä on tietoa esim. nettisivulla http://www.kathleenewoodiwiss.com/books/books.asp .
Tähän ei ole osannut vastata Kotiteollisuuskaan, kirjastonhoitaja nyt yrittää.
Jos kompostissa ei ole valoja, se johtuu siitä että siellä ei ole bioluminoivia eliöitä. Jos näitä eliöitä kompostissa on, on siinä myös valoa. Suomessa kiiltomadot, yksi sienilaji, pohjanmesisieni, sekä jotkin homeet voivat hohtaa pimeässä.
http://www.mv.helsinki.fi/home/lindstro/Opetus/Opetus_2003/Seminaarityo…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
Tietoa löytyy myös esim. Anita Ganerin kirjasta Loistavat eliöt (http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…)
Ja tuo Kotiteollisuuden biisihän on levyllä Hullu ukko ja kotiteollisuus, jolla siis bändikin käytti nimeä Hullu ukko ja kotiteollisuus.
Nimi Abner on peräisin Raamatusta ja se tulee heprean sanasta Abner, ’valon isä’ eli Jumala. Raamatussa Abner oli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin serkku ja tämän armeijan päällikkö. Nimeä on käytetty 1500-luvun lopulta lähtien lähinnä anglosaksissa maissa, joissa se kuitenkin on harvinainen (Room, Adrian: Dictionary of first names, Cassell 2002).
Suomessa nimi on ollut myös käytössä; Väestörekisterikeskuksen verkkosivujen etunimihaun mukaan edellisen kerran Suomessa on kastettu Abner-niminen poikalapsi vuosien 1960 -1979 aikana. Suosituimmillaan nimi on ollut viime vuosisadan alussa, 1900 -1919 on kastettu kaikkiaan 39 Abneria (http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1).
Abnerilla ei ole suomenkielisessä almanakassa...
Tässä kaksi ehdotusta kaivatuksi kirjaksi.
Buchanan, Heather S.: Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY 1988, julkaistu myös kahden tarinan kokoelmassa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä, WSOY 1995)
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokanta kertoo jälkimmäisestä kirjasta näin: "Kaksi kertomusta Jorista ja Matildasta, pienistä hiiristä. Ensimmäisessä ne menevät naimisiin ja lähtevät etsimään kotia. Koti löytyykin hylätystä nukkekodista, jonka hiiret siivoavat perusteellisesti. Hiirille syntyy lapsia ja ne tutustuvat muihin hiiriperheisiin. Toisessa kertomuksessa vaarana on kissa, joka estää hiirilapsilta koulunkäynnin. Jori keksii ratkaisun: kelluvan koulun."
Piers, Helen: Hiiri etsii kotia...
Värien nimet oranssi ja lila eivät vielä 1900-luvun alkupuolella olleet kansankielisiä nimityksiä. Niitä ei edelleenkään käytetä niinkään adjektiivien tapaan vaan substabtiivisesti, eli juuri esimerkkiesi tapaan puhutaan oranssinvärisestä autosta eikä oranssista autosta. Lilalla värillä on myös monia synonyymeja kuten violetti, purppura tai kretliini. Tiedon lähteenä on Mauno Kosken perusteellisesti suomen kielen värien nimityksiä käsittelevä kirja Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä (1983).
Oranssi on 1800-luvulla tarkoittanut suomen kirjakielessä appelsiinia, ja lilan synonyymi violetti taas liittyy ranskan kielen orvokkia tarkoittavaan sanaan violette. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Hyviä...
Muistaapa hyvinkin. Tämähän se on:
http://www.youtube.com/watch?v=zVJ-zhqvnWQ
Laila Kinnunen - Kurkota kuuhun
TV ohjelmasta Jojo 1968
Alkuperäinen nimi Swinging on a star
Säveltäjä Jimmy Van Heusen
Alkuperäiset sanat Johnny Burke
Kääntäjä Puhtila Sauvo
Jotkut kirjasto saattavat ottaa vastaan kirjalahjoituksia, mutta tällöin kyseeseen tulevat yleensä vain paljon kysytyt ja varatut uutuuskirjat.
Monissa kirjastoissa on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat saavat tuoda omia kirjoja muiden asiakkaiden ilmaiseksi otettaviksi. Listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste, löydät Helmet-palvelusivustolta, Kirjastot ja palvelut -välilehdeltä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Käytännöt vaihtelevat kirjastokohtaisesti jonkin verran, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, johon haluaisit kirjoja lahjoittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Franklin Delano Roosevelt oli Theodore Rooseveltin viides serkku. Franklin kuului Rooseveltien suvun Hyde Parkin sukuhaaraan ja Theodore Oyster Bayn haaraan. Franklinin vaimo Eleanor Roosevelt oli Theodoren veljentytär.
Lähteet:
https://www.history.com/this-day-in-history/franklin-roosevelt-marries-…
https://en.wikipedia.org/wiki/Roosevelt_family
Voit saada kirjastokortin Helsingin kaupunginkirjastosta. Se on samalla voimassa myös Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla, mutta ei Tuusulassa. Kortin voit saada heti, jos mukanasi on henkilöllisyystodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti, eikä sinulla ole mitään hoitamattomia maksuja tai muita asioita pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin. Lisätietoja kirjastokortista ja muista palveluista http://www.lib.hel.fi/virkku. Tervetuloa Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaaksi!
Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000
Jukka Kulomaa on käsitellyt aihetta väitöskirjassaan Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana (1995). Tutkimuksen mukaan sotatuomioistuimissa käsiteltyjä palvelukseen saapumatta jäämisiä oli vuosina 1941-1944 yhteensä 2325, jotka yli puolet vuoden 1941 liikekannallepanon yhteydessä. Tutkimuksessa on tarkasteltu tuomittujen kuulusteluissa kertomia perusteluja, ja 40% perusteli poisjääntiään sodan pelolla tai heikoilla hermoilla. Muita perusteluja olivat esimerkiksi tietämättömyys, heikko terveys, koti- tai muut siviiliasiat ja uskonnollinen tai poliittinen vakaumus.
Erillinen kokonaisuus ovat palveluksesta eri syistä vapautetut. Osviittaa erilaisita vapautusperusteista antavat esimerkiksi...
Nimeä Vesa (suom. verso, lapsi, jälkeläinen) on ehdotettu ensimmäisen kerran vuonna 1879. Ehdottaja oli H.A. Reinholm. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929. Almanakan nimipäiväkalenteri on muuttunut vuosina 1890, 1908 ja 1929 (Eero Kivinimi: Suomalaisten etunimet). 1929 suuri joukko "epäsuomalaisia" nimiä korvattiin kotimaisilla.
Kustaa Vilkunan Etunimet -teoksen mukaan ensimmäiset Vesat kastettiin 1800-luvun lopulla, mutta suurin suosio nimellä on ollut 1960- ja 1970-luvuilla. 1990-luvulla nimi putosi 100 yleisimmän joukosta. Vuonna 1975 tehdyssä tutkimuksessa nimi oli 19. sijalla. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimi on ollut 1960-luvulta alkaen suosittu myös yhdysnimenä, esim. Vesa-Matt. Nimellä on useita kutsumanimiä Vesku...
Sitrushedelmiin kuuluvan mandariinin nimi on lainattu suomen kieleen todennäköisesti ruotsista (mandarin). Alunperin sana on levinnyt Euroopan kieliin portugalista, jossa nimitys on syntynyt kansanetymologisena muodostelmansa intialaisesta neuvonantajaa merkitsevästä sanasta (sanskr. mantrin, hindust. mantri) ja käskemistä merkitsevästä verbistä mandar. Kiinassa kyseistä nimitystä ei kuitenkaan ole koskaan käytetty.
Nimi on otettu Euroopassa käyttöön 1800-luvun alkupuolella juuri ilmeisesti sen perusteella, että muinaisten kiinalaisten virkamiesten puvun väri muistuttaa mandariinin kuoren väriä. Suomessa nimitys on tullut käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004...
Lainattavien esineiden listaa ei ole yksiselitteisesti yhdessä paikassa, ja valikoima vaihtelee hieman mm. koronatilanteesta riippuen. Tässä on koottuna listaa Turun kirjastojen lainattavista esineistä - vastauksen lopussa on ohjeet esineiden löytämiseen muista kirjastoista.
Videopelit (K-18-pelit pääkirjaston musiikkiosastolla, nuoremmille sopivat nuortenosasto Stoorissa)
Lautapelit (musiikkiosastolla) https://www.turku.fi/lainattavat-lautapelit
Soittimet, viritysmittarit (musiikkiosastolla) (+soittohuone) https://www.turku.fi/lainattavat-soittimet-ja-soittohuone
Kausikortit (pääkirjaston vastaanotto, lähikirjastot) https://www.turku.fi/lainattavat-kausikortit
Energiamittarit (pääkirjaston tieto-osasto, Ilpoinen, Nummi...
Rajoitukset koskivat lähinnä sitä mitä saatiin myytäväksi. Kalahan ei ollut ostokorttien rajoittama tuote, mutta sitä saatiin huonosti saaliiksi sotatalvina. Selkävesille ja meren jäälle ei kukaan mielellään lähtenyt. Piti pysytellä saariston suojissa mutta sieltä ei saanut silakkaa, joka oli köyhän kaupunkilaisen pääasiallinen särvin. Meri ja Untamo Utrion kirjassa Pois pula, pois puute (Tammi, 1994) on kuva sivulla 19 Kuopion torilta, jolle oli saatu muikkua myyntiin. Jono oli todella pitkä. Ostokorttien aika jatkui vuodesta 1939 vuoteen 1953 asti. Pitkän säännöstelykauden aikanakorttien sisältö ja muoto muuttui.Sotavuosina lähes kaikki ostettava oli kortilla eli säännösteltynä. Vappuna 1940 tuli voimaan viljan ja leipomotuotteiden...
Kyseessä on E. Kaihorinnan runo nimeltä Joulukuusi. Se löytyy ainakin aikakauslehti Pääskysestä vuodelta 1915. E. Kaihorinta voi tietenkin olla nimimerkki. Pääskynen-lehtiä löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Tässä linkki Pääskynen-lehden numeroon 1 vuodelta 1915:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959130?page=15&term=Kuusi&term=korvessa&term=norja
Porttina runouden ymmärtämiseen voi käyttää runoilijaprofessori Unto Kupiaisen (1909-1961) tuotantoa. Hän tuli tunnetuksi paitsi runoilijana, kääntäjänä, kirjallisuudentutkijana ja opettajana myös monipuolisena kulttuurivaikuttajana.
Runouden sanastoon voi perehtyä hänen yli puoli vuosisataa sitten laatimansa ja edelleen käyttökelpoisen runousoppinsa avulla, joka on nimeltään Lyhyt runousoppi. Yleisen kirjallisuustieteen alkeet, WSOY.
Unto Kupiaisen teosten luettelo on nähtävissä osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Kupiainen , (Wikipedia, vapaa nettitietosanakirja).
Samoin runouden perusteoksena voi pitää Vilho Vikstenin Runo ja tulkinta-vihkosta, WSOY 1971.
Suomalaiseen vanhempaan runoilijapolveen kuuluvien runoilijoiden...
Vuokra-autojen luokittelu tuli käyttöön useissa Suomen kaupungeissa 1920-luvulla. Luokittelulla pyrittiin mm. taksan yksinkertaistamiseen: matkustajamäärästä riippuvan taksan sijasta isoille autoille perustettiin oma I luokka. Autot luokiteltiin I ja II luokkaan tason ja koon mukaan. Helsingissä oli 20-luvun puolivälissä lyhyen aikaa käytössä myös III luokka. Tampereella luokittelusta luovuttiin vuonna 1937, koska tosiasiallisesti lähes kaikki kaupungin vuokra-autot olivat II luokan autoja. Helsingissä luokittelua noudatettiin vuoteen 1955 saakka.
Aila Hintsa, Syntymä, elämä, kuolema - aina on mukana taksi
