Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa vanhat Turun Sanomat ovat mikrofilmeillä, joita on mahdollista lukea Pääkirjaston Uutistorilla. Uutistorilla on myös mahdollista skannata mikrofilmiltä A4-kokoisia alueita, joita voi tallentaa omalle muistitikulle tai tulostaa hintaan 0,20€/kpl. Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Lukulaitteet toimivat itsepalveluperiaatteella ja Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
Tässä on muutama melko uusi teos:
Ensimmäinen maailmansota : tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä / Ian Westwell
Muutosten vuosisata. 2 : I maailmansota / J. M. Winter
Seuraavista teoksista on varmaankin apua :
HELSINGIN kaupungin historia : osat 3 - 5.
HELSINGIN historia vuodesta 1945. 1997.
Nämä ovat laajoja ja perusteellisia tutkimuksia. Suppeampia Helsingin historiaa käsitteleviä teoksia ovat mm.: KLINGE, Matti : Helsinki, Itämeren tytär : lyhyt historia. 1999.
ZILLIACUS, Ville : Kaikkien aikojen Helsinki. 1998.
LÖNNQVIST, Bo : Helsinki : Kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. 1988.
HELSINKI tilastoina 1800-luvulta nykypäivään. 2000.
Näiden kirjojen sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löydät Plussa-tietokannasta :http://www.libplussa.fi/
Helsingin pääkirjastossa sijaitsee Helsinki-kokoelma, johon kuuluvia teoksia ei voi lainata, mutta joihin voi tutustua paikan päällä. Helsingin...
Seuraavat lehdet, jotka ovat ilmestyneet joko kokonaan tai osin vuoden 1914 aikana löytyvät mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston uutisalueen varastosta. Niitä voi käydä vapaasti lukemassa ja niistä voi myös ottaa mikrofilmikopioita.
Dagens tidning 7.12.1911-19.3.1914
Etelä-Suomen sanomat 2.1.1914-21.11.1914
Finlands allmänna tidning 3.1.1820-31.12.1931
Helsingin kaiku 1903-1916
Helsingin sanomat 24.9.1904-
Hufvudstadsbladet 5.12.1864-
Nya pressen 2.1.1906-19.3.1914
Työmies 2.3.1895-12.4.1918
Uusi Suometar 4.1.1869-31.12.1918
Veckobladet 23.11.1892-28.4.1917
Helsingin rautatieaseman raiteet sijaitsivat aivan aseman vieressä Kaivokadun reunassa. Laitureiden päälle rakennettiin suuri puurakenteinen katos. Lähiliikenteen matkustajat tulivat juniin suoraan rautaportista Kaivokadulta ja ainoastaan kaukomatkustajat kulkivat asemahallin läpi. Rakennus sijaitsi lähempänä Kaivokatua kuin nykyinen asemarakennus. Sen pääty osoitti Kaivokadulle, ja pääsisäänkäynti oli Rautatientorin puolella.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_p%C3%A4%C3%A4rautatieasema
http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kehyksissa/kluuvi/rautatieasema_2.html
MM-turnauksen isäntämaa pääsee nykyisin automaattisesti mukaan omiin kisoihinsa vaikka ei paikkaa olisi pelisuorituksilla ansainnutkaan. Jos siis Valko-Venäjä pelaa ”B-sarjassa” vielä vuonna 2020, se nousee omiin A-kisoihinsa riippumatta sijoituksestaan.
IIHF on toisinaan joutunut tekemään erillisratkaisuja isäntäjoukkueita koskien. Koska Saksa ja Ranska isännöivät yhdessä vuoden 2017 MM-kisat, kumpikaan ei voinut pudota A-sarjasta 2016. Niinpä määrättiin, että jos jompikumpi jää A-sarjassa kahden viimeisen maan joukkoon, B-sarjasta nousee vain yksi maa. B-sarjassa toiseksi sijoittunut Italia joutui odottamaan A-sarjan loppusijoituksia tietääkseen pääseekö sekin nousemaan. Ranska sijoittui lopulta 14:nneksi, joten Italiakin pääsi...
Kyseessä on Aila Nissisen runo "Onko se totta?", joka löytyy kirjasta "Pieni aarreaitta 3 Runoaitta" WSOY 1993 ja lukukirjasta "Lasten oma lukukirja" vuodelta 1958.
Sain Vuosaaren kirjaston johtajalta oheisen vastauksen välitettäväksi: Saamani selvityksen perusteella kyseessä on ollut poikkeustilanne. Kirjastot olivat viimeistä päivää auki 17.3. ennen kuin ne hallituksen päätöksellä suljettiin koko Suomessa seuraavana päivänä koronatilanteen vuoksi. Tässä poikkeustilanteessa kirjaston esihenkilöitä oli kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan johdosta ohjeistettu valvomaan kirjastojen asiakasvirtojen viimeisenä aukiolopäivänä. Uhkana oli se, että jos suuri määrä kirjaston asiakkaita saapuu kirjastoon samaan aikaan, turvavälit eivät pysy kunnossa ja tartuntariski kasvaa.
Vuosaaren kirjastossa oli käynyt sinä iltana juuri näin. Silloinen Vuosaaren kirjaston johtaja oli toiminut poikkeuksellisessa tilanteessa...
Helmet-tietokannassa on ollut kirjaa useampia kappaleita, mutta valitettavasti kirjat ovat kuluneet loppuun ja viimeiset on poistettu huonon kunnon vuoksi. Kirja on jo 18 vuotta vanha. Nimekkeet, joiden viimeiset niteet on poistettu vuoden aikana, poistetaan Helmet-tietokannasta (= kirjaston luettelosta) aina seuraavan vuoden alussa.
Löysin kappaleen "Pois kuljen pääni painaen", joka on julkaistu vuonna 1969 ja sen esittäjä on Pekka Laitinen. Kappale perustuu Tsaikovskin Joutsenlammen melodiaan ja tämä oli ainoa äänite, mikä löytyi YLE:n levystöstä ja Suomen yleisistä kirjastoista. Toki kappaleen on voinut levyttää joku muukin, mutta äänitettä en valitettavasti löytänyt. Laitisen versio löytyy kokoelmalta "Love records. 1 : kaikki singlet".
Kappaleen sanoja/nuottia en valitettavasti myöskään löytänyt, joten ainoa keino taitaa olla kuunnella kappale ja poimia sanat kuuntelemalla. Kappale löytyy myös Youtubesta ja useammasta suoratoistopalvelusta.
Olisikohan kyseessä Clifford Simakin kirja City? "Cityn ylin kertomuksellinen taso sijoittuu kauas tulevaisuuteen, jossa ihmiset ovat kadonneet ja jättäneet maailman koirille. Koirat kokoontuvat nuotiotulille kertomaan tarinoita menneistä ajoista – vai ovatko ne ajat vain myyttejä?" Linkki kirjavinkkiin.Toisaalta Tatyana Tolstayan The Slynx olisi myös mahdollinen. Se tosin kertoo ilveksestä. "Two hundred years after civilization ended in an event known as the Blast, Benedikt isn't one to complain. He's got a job--transcribing old books and presenting them as the words of the great new leader, Fyodor Kuzmich, Glorybe--and though he doesn't enjoy the privileged status of a Murza, at least he's not a serf or a half-human four-legged...
Eri kirjastoilla saattaa olla erilaisia käytäntöjä kirjastokortin myöntämisessä, mutta yleensä kirjastokortin saaminen edellyttää käyntiä kirjastossa ja henkilöllisyyden todistamista. Kirjastokortin saamisen ehtona saattaa myös olla ruotsalainen henkilötunnus sekä osoite Ruotsissa. Ilman kirjastokorttia lainaaminen ei onnistu.
Jos satut käymään Ruotsissa, kannattaa toki poiketa kirjastoon ja kysyä, olisiko mahdollista saada paikallinen kirjastokortti, mutta esimerkiksi Helmet-kirjastoissa annetaan kirjastokortti vain Suomessa asuville.
Kyseessä on Erik Lindström säveltämä ja nimimerkki Hillevin (Vuokko Lindström) sanoittama Tango tunturissa, joka alkaa sanoin "On Laanilassa Saariselän taikaa". Kappaleen on esittänyt Pauli Lehtola äänitteillä Tangoja (1963), Nimetön (1963) ja Pauli Lehtola laulaa tangoja (1964). Kappale on kuunneltavissa digitoituna äänitteeltä Tango tunturissa ; Enkö koskaan? vapaakappalekirjastoissa.
Äänitteitä ei ole lainattavissa kirjastoissa.
https://finna.fi/Record/fikka.4580403
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4580403
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4395021
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Lähdeluettelo on keskeinen osa tieteellisiä, tutkimuksellisia julkaisuja ja pakollinen esimerkiksi opinnäytteissä. Lähteisiin viitataan tekstissä sovitun käytännön mukaan.
Kaunokirjallisuus on kuitenkin fiktiota, kielitoimiston sanakirjan sanoin sepitettä eli mielikuvitukseen perustuvaa kirjallisuutta. Siinä lähdeluettelo ei ole pakollinen eikä yleensä tarpeellinenkaan.
Toisaalta jos historiallisen romaanin tekijä pyrkii teoksessaan uskottavuuteen, hyvä taustatyö ja lähdekirjallisuuteen perehtyminen ovat suureksi eduksi. Lähteistä voi kertoa esimerkiksi kirjan esipuheessa tai loppusanoissa, vaikka ei kokoaisikaan varsinaista lähdeluetteloa. Lähdekirjallisuuden käytöstä on on tarpeen kertoa joskus myös tekijänoikeuksellisista syistä, jos...
Hei,Inkeri Kilpisen Tonna-kirjoista ei näyttäisi olevan tuoreita painoksia. 1970-1980-lukujen vaihteen aluperäisten lisäksi on vain 1988 otetut uudet painokset. Näitä ei enää ole tarjolla, mutta antikvariaateista ja eri kauppapaikkojen kautta yksityisiltä myyjiltä kirjoja on saatavilla. Hinnat siellä 10 € tienoilla - voi myös saada halvemmalla.
Kovin tuoretta tilastoa kirjastojen asiakaspäätteiden määrästä ei ole. Opetusministeriössä tehtiin vuonna 2005 selvitys julkisista asiakaspäätteistä.
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tyoeryhmaet_ja_…)
Selvityksen mukaan vuoden 2004 lopulla kirjastoissa oli 8930 tietokonetta, joista asiakaspäätteitä oli 3630. Helsingin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä eli lokakuussa 2007 338 asiakastietokonetta eli Asko-konetta.
FT, yli-intendentti Helsingin yliopiston kasvitieteen laitokselta vastasi kysymykseen:
Tervehdys,
"Kyllä niistä samaa lajia ja lajiketta tulee, ja sopivalla paikalla tulevat aikanaan kukkimaan ja tekemään hedelmää.
Lajikkeita on niin paljon, etten siihen kysymykseen osaa vastata."
ystävällisin terveisin, Henry Väre
Voitte myös tiedustella asiaa Hämeen ammattikorkeakoulusta, jossa opetetaan puutarha-alaa:
http://www.hamk.fi
+358 3 646 5222
Internetissä on puutarha-alan sivusto:
www.puutarha.net, jossa on alan harrastajat vaihtavat tietojaan ja siellä on myös kysymys- ja vastauspalvelu.
HelMet-haulla löytyi kirja:
Puutarhan hedelmäpuut : omenat, päärynät, luumut, kirsikat / Leif Blomqvist ; [valokuvat: Leif Blomqvist ; suomentaja: Hellevi...
Ainakin Matti Heinivaho on laulanut tämän laulun. Se on taltioitu myös CD-levylle, jota voit halutessasi kysyä esim. Helsingin kaupungin pääkirjastosta, p. 31085701.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei saa välittää yksityishenkilöiden yhteystietoja, jotka eivät ole vapaasti saatavana muutenkin. Suosittelen ottamaan yhteyttä Perttu Immosen kustantajaan ( Atena Kustannus Oy | PL 436 | 40101 JYVÄSKYLÄ | Tel. +358 10 4214 200 | atena(at)atena.fi | www.atena.fi). Siellä ainakin tiedetään, onko Immonen kieltänyt yhteystietojensa jakelun. Normaalisti myös kustantajat toimivat auliisti välittäjinä eli toimittavat kirjailijalle tarkoitetun palautteen eteenpäin.
Heikki Poroila
