Kylläpä tuo näyttää epäilyttävästi siltä, että 60-luvulta peräisin olevan North State -mainoskyltin kuvaan on jälkikäteen lisätty tekstiä kuvankäsittelyohjelmassa. Käytetty kirjasinlajikaan ei täysin vakuuta.
60-lukuinen suomalainen aamiainen noudatteli vielä 50-luvun mallia: juotavaksi hörpättiin kahvia ja sen keralla haukattiin pullaa tai – enenevässä määrin – voileipää. Leipätuotteiden lisäksi puuro sekä muna jossakin muodossaan olivat tavallisia aamiaisruokia. 60-luvun keskeisin aamiaisuutuus oli vuosikymmenen loppupuolella markkinoille tullut jugurtti.
Ravitsemukseemme liittyvän terveystietoisuuden lisääntyminen ja sen vaikutus aamupaloihimme oli vasta 1970-luvulle kuulunut ilmiö. Vaikka ravitsemusvalistus oli...
Mediakortissa kerrotaan esimerkiksi yrityksen, lehden tai palvelun tuotteet, yhteystiedot, palvelut, hinnasto ja tekniset tiedot. Perinteisesti mediakortti on palvelut lehtien markkinointia, mutta nykyisin myös monet vain Internetissä palveluja tarjoavat yritykset käyttävät mediakorttia.
Tässä muutamia mediakortteja, jotka havainnollistavat kortin sisältöä ja käyttöä:
http://www.tamperefilmfestival.fi/2001/fin/mediakortti_internet.shtml
http://www.radiodei.fi/index.php?sid=3
Seuraavat sotilasalan sanakirjat löytyvät HelMet-kirjastoista:
Englanti-suomi-englanti : sotilassanasto ja lyhenteet = English-Finnish-English : military vocabulary and abbreviations / [toimittanut: Vesa Yrjölä], Helsinki : [Pääesikunta], 1992
Tekijä: Korppi, Jukka Teos: Ase- ja sotilastekniikan taskusanakirja englanti-suomi-englanti, Tampere : Apali, 2003
Tekijä: Priest, William L. Teos: Swear like a trooper : a dictionary of military terms and phrases,
Charlottesville (Va.) : Rockbridge, cop. 2000
Em. sanakirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Kruunuhaassa ja palvelee myös siviiliasiakkaita. Lisää tietoa voi hakea osoitteesta: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Katherine Applegaten Animorphs-sarjan osa 20 ilmestyi vuonna 2007. Sen jälkeen uusia osia ei ole julkaistu. Uusissa suomennoksista päättää sarjan julkaisija Tammi. Voit kysyä Tammesta jatkosuunnitelmista:
http://www.tammi.fi/sivut/3
Varsinaisia kitarasovituksia tutuista suomalaisista lastenlauluista on vaikea löytää siksi, että niitä tuntuu julkaistun perin vähän tai olemattomasti itsenäisinä kitaranuotteina. Niitä täytyykin etsiä vasta-alkajille tarkoitetuista kotimaisista kitaran soitinkouluista. Soitinkoulujen harjoituskappaleita ei ole välttämättä kuitenkaan luetteloitu tietokantaan ja vastaus löytyy vain soitinkoulua selaamalla. Toinen mahdollinen lähde on peruskoulun ala-asteen musiikin oppikirjat, joihin saattaa sisältyä jokunen helppo kitarasovitus. Oppikirjojenkaan kappaleisiin ei välttämättä pääse käsiksi luettelointitietojen avulla. Kirjaa selailemalla saattaa jotain sopivaa löytyä. HelMet-aineistohaun perusteella kannattanee vilkaista ainakin Ole Halénin "...
Alla on merirosvoaiheisia kaunokirjoja. Osa kirjoista käy myös nuorille. Toivottavasti löydät näistä mieluisia.
- Monsuuni / Wilbur Smith
- Kaappareiden vesillä / Michael Crichton
- Leo Afrikkalainen / Amin Maalouf
- Vartijat / R. A. & Geno Salvatore
- Laivojen lunnaat : romaani / Aarne Pynnönen
- Punaisen yön kaupungit / William S. Burroughs
- Merirosvoja!: tositarina kahden naismerirosvon, Minerva Sharpen ja Nancy Kingtonin uskomattomista seikkailuista / Celia Rees
- Prinssi Faisalin sormus / Bjarne Reuter
- Majakka maailman laidalla: seikkailuromaani Etelä-Amerikasta / Jules Verne
- Aarresaari / Robert Louis Stevenson
Täällä Pohjantähden alla -teoksen kolmannesta osasta käy ilmi että Vilho Koskela astui palvelukseen Tampereen rykmentissä, Lahden Hennalassa. Teoksessa kerrotaan myös Vilhon päässeen lomalle keväällä ennen aliupseerikouluun menoa. Hän kotiutui keväällä ja joutui heti toukotöihin. Palvelukseenastumisvuosi ei tekstistä käy suoraan ilmi, mutta oletetaan että kyseessä on 1934.
Varusmiesten palvelukseenastumisaikoja yhdenmukaistettiin 1934 alussa. Palvelukseen astuttiin pääsääntöisesti tammi-, touko- ja syyskuussa. Vilho osuisi aliupseerikoulun aloitusajan perusteella tammikuun 1934 saapumiserään. Peruskoulutuskausi kesti runsaat 4 kuukautta. Toukokuussa olisi alkanut aliupseerikoulu, sekin kestoltaan noin 4 kuukautta. Tätä seurasi 29 viikon...
Tällaisella sukulaisuudelle ei ole omaa nimitystä suomen kielessä. Siskosi tytär voisi puhua lapselleen äidin serkusta.
Sukulaisten nimitykset löytyvät esimerkiksi alla Tuomas Salsteen sukututkimussivustolta:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Juuri vuotta 1928 koskevaa tietoa ei löytytyt. Kahvilahintoja ilmeisesti säännösteltiin, ja hinnat olivat erilaiset riippuen siitä, oliko kyseessä 1., 2., 3. vai 4. luokan kahvila, ja millä paikkakunnalla se sijaitsi.Vuodelta 1919 Kokkolasta löytyy tieto, että annos kahvia maksoi 1:25 ja sämpylä, tortut ja leivokset 25 penniä leipäkuponkia vastaan.Vuonna 1920 Viipurissa kahviannos maksoi 1:50, leivokset 1 mk ja wienerleipä 75 p.Vuonna 1920 Tampereella 1. luokan kahvilassa kahvi ilman leipää maksoi 1:75, muissa se oli halvempaa.Vuonna 1933 Joensuussa kahvi maksoi leivän kera 3:50 ja leivoksen kera 4 mk.Kylän iltamissa ei varmaankaan tarvinnut noudattaa virallisia kahvilahintoja. Vuonna 1924 paahtamaton kahvi maksoi vähittäismyyntinä noin 30...
Kirsi Kunnaksen käännöksessä Little Bo Beep on Pikku Tilli Talli (Hanhiemon iloinen lipas, WSOY useita painoksia).
"Pikku Tilli Talli kadotti karitsansa. / Eikä hän tiennyt vaikka susi ois ne vienyt…"
Marja-Leena Mikkolan kääntämänä loru on nimeltään Pikkuinen Pirpana (Hanhiemon runoja, Otava 2000.
"Pirpana lampaansa kadotti / eikä tiennyt mistä etsisi…"
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran "Suomen kirjailijat" -tietokannasta löytyy luotettava tieto: Venny Selma Sylvia Kontturin kuolinpäivä oli 4.3.1981.
Tietokantaa ei enää löydy verkosta, mutta nykyinen kaunokirjjallisuustiedon ykköslähde Kirjasampo antaa saman tiedon, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175933895888.
Näitä lehtiä ei ole tuolta ajalta selailtavissa tai haettavissa verkon kautta. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa Vasabladet ja Vaasan-lehti mikrofilmirullina ja/tai fyysisinä sanomalehtinä. Voit tulla lukemaan ko. lehtiä pääkirjaston lehtilukusaliin ja etsiä tietoa tapahtumasta.
Helsingin Sanomia ei säilytetä Vaasassa mutta halutessasi voimme kaukolainata sinulle vuoden 1957 Hesaria mikrofilmirullina.
Verkon kautta asiasta löytyi vielä Herald Journalin artikkeli
http://news.google.com/newspapers?nid=1876&dat=19570505&id=tGosAAAAIBAJ…
Leo Tolstoin novellissa Vanha ruuna : Hevosen tarina (1886) "päähenkilö" eli ruuna kertoo itsestään näin: "Sukutaulussa nimenäni on Musikka ensimmäinen, (---) mutta lisänimeni on Holstomer, palttinamittari." Ja juuri Holstomer-nimeä vanhasta ruunasta käytetään muuallakin novellissa.
Itseasiassa novellin alkukielinen nimikin on Holstomer (Холстомер - История лошади).
Novellin suomensi Juhani Konkka vuonna 1963 ja se on kokonaisuudessaan luettavissa Leo Tolstoin Valittujen kertomusten toisesta osasta.
https://finna.fi
http://ilibrary.ru/text/1008/index.html
Tolstoi, Leo: Valitut kertomukset II (WSOY, 1963)
Tämä kysymys on herättänyt paljon keskustelua vuosien varrella. Esimerkiksi MythBusters-ohjelmassa tämä testattiin jaksossa ”Titanic Survival” (kausi 13, jakso 1), joka esitettiin alun perin 7. lokakuuta 2012. Tässä jaksossa Adam Savage ja Jamie Hyneman tutkivat, voisivatko Jack ja Rose kummatkin pysyä pinnalla oven avulla, ja päätyivät siihen, että se olisi ollut todennäköisesti mahdollista oikeanlaisella lisäkellukkeella, kuten pelastusliivin sitomisella oven alle. Pelkän oven päällä Jack ja Rose eivät MythBustersien mukaan olisi voineet kellua yhdessä, koska se upposi liian syvälle. James Cameron on myös kommentoinut, että vaikka ovella voi näyttää olevan tilaa ja jopa nostetta, käytännössä lisäkellukkeiden kiinnittäminen tai...
Länkä-sanan varsinainen merkitys on "käyrä, koukistunut", mutta kysymyksen kansanrunokatkelmassa ei ole kyse tästä. Loitsun "länkä" on alkusointua tavoitteleva tilapäismuodoste, joka merkitsee pilvenlonkaa: "-- nosta lonka luotehesta, länkä lännestä lähetä." (Kalevala, 45. runo, 324-5).
Lähteet:
Raimo Jussila, Kalevalan sanakirja
Aimo Turunen, Kalevalan sanat ja niiden taustat
Liettuan kielellä löysin pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta seuraavat Tove Janssonin teokset:
Nematomas vaikas ir kiti apsakymai = Näkymätön lapsi
Kometa arteja! = Muumipeikko ja pyrstötähti
Kiinan kielellä löytyivät seuraavat teokset:
Mother Goose rhymes with Chinese translations / by Tinna Keh Wu
Seuraavat Astrid Lindgrenin kirjat:
Miou, wo de Miou = Mio, poikani Mio
Shixin xiongdi = Veljeni Leijonamieli
Xiaofeiren Ka'ersong = Katto-Kassinen
Chang wazi Pipi = Peppi Pitkätossu
Tove Janssonin Muumi-kirjat:
Mumi baba chu hai qu = Muumipappa ja meri
Mumi baba de huiyi = Muumipapan muistelmat
Mumigu de 11 yue = Muumilaakson marraskuu
Mumigu de dongtan = Taikatalvi
Mumigu de fengkuang xi = Vaarallinen juhannus
Mumigu de...
Kalevalan susikuvasta kiinnostuneen kannattaa hankkia käsiinsä Erkki Pulliaisen kirja Petoja ja ihmisiä, jonka petovihaa käsittelevä jakso sisältää erinomaisen selvityksen 'Mitä ja miten Kalevala kertoo pedoista' (s. 30-46). Pulliainen poimii Kalevalasta sen petokuvauksia sisältävät jaksot ja yrittää niiden pohjalta hahmotella sitä, millaisen mielikuvan pedoista kirjaa lukiessaan saa.
Kalevala ilmestyi aikaan, jona sudet Pulliaisen mukaan olivat rintamaiden uhkana Suomessa. Hän muistuttaa myös siitä, että Lönnrot keräsi runot alueilta, joilla suurpetoja oli esiintynyt vaihtelevassa määrin jatkuvasti ja joilla ne "varmastikin aina silloin tällöin aiheuttivat myös kotieläinvahinkoja paikallisille asukkaille". Pulliaisen analyysin...
Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan mukaan (http://www.fono.fi/) levyn nimi on Hämähämähäkki (1968) ja sillä on mm. Tarja Ponsiluoman esittämä laulu Laulu laineilla. Levyä ei näytä maakuntakirjastojen Frank-tietokannan (http://monihaku.kirjastot.fi/) eikä yliopistojen kirjastojen Linda-tietokannan (https://finna.fi mukaan olevan enää kirjastojen kokoelmissa.
