Violan, suomen kansallisdiskografian mukaan teksti löytyy muutamasta nuottikirjasta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Olen valinnut kieleksi italian, mutta minusta tuloksen teokset näyttävät suomennoksilta (vaikka niitä on kyllä enemmän). Valitettavasti näistä nuoteista mikään ei ole paikalla kirjastossani, joten en pysty tarkistamaan niitä.
Esimerkiksi tuo Suuri komppikirja löytyy monesta kirjastosta, tässä saatavuus, https://finna.fi/Record/anders.1352875.
Tästä laulusta ("Tanssikaa, laulakaa") löysin vain Matti Lehtisen Yleisradiolle tekemän kantanauhatallenteen, joka on vielä tällä hetkellä kuunneltavissa Yle Areenassa ohjelmassa "Faunin iltapäivä", jonka lähetyspäivä oli 28.01.2025. Ohjelma poistuu Areenasta 27.02.2025. Suomenkielisen sanoituksen tekijää ei ole nimetty.Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Seitsemänvuotiaan tasolla olevalle lapselle voisin suositella eka- ja tokaluokkalaisille suunnattuja kirjoja, joita ehdotetaan Helmet-lukudiplomissa. Uskoisin, että saatte kivoja lukuhetkiä ainakin seuraavista kirjoista:Ella-kirjat / Timo ParvelaPate-kirjat / Timo ParvelaHeinähattu ja Vilttitossu -kirjat / Sinikka ja Tiina NopolaViiru ja Pesonen -kuvakirjat / Sven NyqvistTatu ja Patu -kuvakirjat / Havukainen, ToivonenKehitysvammaliiton julkaisemista selkokirjoista voisi myös löytyä mukavaa luettavaa. Esimerkiksi nämä kirjat löytyvät Helmet.fi-verkkokirjastosta hakusanalla kehitysvammaliitto ja rajauksena Lapset ja nuoret: Dinosaurusten aika selkokielellä / Maija KaralaMini muissa maailmoissa ; Mini ja uusi koulu / Annu-Mari...
The e-mail address of Fakta is fakta@faktum.fi and the address of Kauppalehti Optio is kl.optio@kauppalehti.fi. Telelinkki is now called Sonerasound. Its www-address is http://www.sonera.fi/english/sonerasound/. The www-address of Puhelin is http://www.finnet.fi/puhelinlehti299.html. You can find their e-mail addresses there.
Tässä on linkki katsaukseen rikoksesta tuomittuihin (16.12.2014)
http://tilastokeskus.fi/til/syyttr/2013/syyttr_2013_2014-12-16_tie_001_… . Otsikon "Ulkomaalaisten osuus tuomituista kasvoi hieman" alla on lisätietoa. Kts. myös PX-Web tietokantapalvelu
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__oik__syyttr/?tabl… .
Kappale on Jarmo Jylhän ja Jukka Heinon kirjoittama Härmän huvi, jonka on levyttänyt ainakin Nummisuutarit-yhtye.
Nummisuutarien tulkinta on julkaistu ainakin parilla huoltoasemakasetilla ja yhdellä kokoelma-CD:llä:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=h%c3%a4rm%c3%a4n+huvi*
HelMet-aineistohaussa näkyy valitettavasti jonkin aikaa myös aineisto, jota ei enää ole saatavissa kirjastoissa. Videot eivät kestä ikuisesti eikä aina ole mahdollisuutta hankkia uutta tilalle.
Elokuvaa on vielä joidenkin yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten sen voi kaukolainata (maksu 4 €).
Kaukopalvelupyyntö:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Liittoutuneiden (USA ja Iso-Britannia) maihinnousua ranskalaiseen Pohjois-Afrikkaan 8.11.1942 kutsutaan nimellä Operaatio Soihtu (eng. Operation Torch). Operaation tavoitteena oli avata Välimeri merenkululle ja vaikeuttaa akselivaltojen sotatoimia Euroopassa. Liittoutuneiden joukkojen vahvuus oli yhteensä n. reilu 100 000. Tarkat määrät vaihtelevat hieman eri lähteissä. Vastassa olleiden ranskalaisten joukkojen yhteismäärä oli n. 60 000. Wikipedian mukaan liittoutuneista kuoli taisteluissa noin 480 ja loukkaantui noin 720. Ranskalaisista kuoli noin 1350 ja loukkaantui noin 2000.
Suomenkielisiä, varsinkaan tarkkoja, lähteitä tästä operaatiosta en saanut käsiini. Englannin kielistä materiaalia löytyy sekä kirjoina että internetistä....
Kirjastoissa on useita Kirsti Koivulan sketsikirjoja: Hulvatonta hupailua, Hyvät hykkyrät, Iloista irrottelua, Naurun nälkään, Pirtin puolelle. Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta haku http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ ei pitäisi vaatia mitään käyttäjätunnuksia. Millähän sivulla mahdoitte käydä?
Kovin montaa erityisherkkyyttä eli sensitiivisyyttä käsittelevää teosta ei suomeksi ole, mutta ainakin seuraavat teokset käsittelevät tätä aihetta.
Satri, Janna: Sisäinen lepatus : herkän ihmisen tietokirja (Basam books, 2014)
Mattila, Juhani: Herkkyys ja sosiaaliset pelot (Kirjapaja, 2014)
Elaine N. Aronilta on ilmestynyt suomeksi toinenkin teos, Erityisherkkä ihminen ja parisuhde (suom. Kirsimarja Tielinen, Nemo, 2014)
Englanniksi HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy aiheesta myös Sharon Hellerin kirjoittama teos Too loud, too bright, too fast, too tight : what to do if you are sensory defensive in an over-stimulating world (2008).
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Jos olette molemmat yli 15-vuotiaita, niin samassa osoitteessa asuminen ei ole esteenä, vaikka toisen henkilön lainausoikeudet olisi evätty. Kirjastokortti on henkilökohtainen ja voit hankkia itsellesi oman kortin, kun esität kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen ja sinulla on voimassaoleva osoite Suomessa.
Jos olet alle 15-vuotias, niin tarvitset täysi-ikäisen vastuuhenkilön, että voit hankkia kirjastokortin. Vastuuhenkilöllä on oltava lainausoikeus voimassa, että voisit saada kirjastokortin. Siinä tapauksessa samassa osoitteessa asuvan vastuuhenkilön lainauskielto estää sinua saamasta omaa kirjastokorttia.
Hypnoosi-Hemppa on yksi Veikko Savolaisen eli nimimerkki Joonaksen lastenkirjan Lepsu ja komittari (Sanoma, 1957) henkilöistä. Lepsu on kirjan päähenkilön, professori Hamelin koira. Komittari on professorin keksimä koomillisia ilmiöitä havaitseva mittari. Muita kirjan henkilöitä ovat esimerkiksi Nyyrikki Nurinkurinen, Aivastava Aapeli ja Riutuva Rusto.
Professori Hameli ja Lepsu esiintyivät ensimmäisen kerran Savolaisen Helsingin Sanomiin piirtämän Joonas-sarjakuvan "pilaversiossa", jota hän alkoi tehdä vastalauseena sille, ettei toimitusjohtaja Eljas Erkko suostunut hänen palkankorotuspyyntöönsä. Joonaksen tarina Helsingin Sanomissa päättyi tähän palkkajupakkaan. Sanoma Oy kuitenkin kustansi Lepsun ja komittarin - "Kumma kyllä",...
Lisärakentamisesta siirtolapuutarhoissa kannattaa kysyä siirtolapuutarhayhdistyksestä sekä ko. kaupungin/kunnan rakennuslupien myöntäjiltä.
Jyväskylän siirtolapuutarhayhdistyksen sivuille tästä linkistä: https://sulkur.wixsite.com/main
ja Rakentamisen luvat sivuille tästä: https://www.jyvaskyla.fi/rakentaminen/rakentamisen-luvat
Selvittämällä Botnia TV:n toimintaa löytyi seuraavaa tietoa: Botnia TV:n johdossa oli aikanaan Pirjo Haavisto. Hänen lähdettyään kaikki varastossa olleet nauhat luovutettiin johonkin arkistoon, Arkiston nimi ei ole tiedossa. Kanavalle myös ostettiin materiaalia eli ohjelma voi olla ulkopuolista tuotantoa. Yhteystietoja Haavistolle ei ole tiedossa.
Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta (https://rtva.kavi.fi ) löytyy myös tietoa, josta voi olla hyötyä.
Sieltä löytyy kokkiohjelma ”keittiössä” vuodelta 2000(https://rtva.kavi.fi/program/details/program/9263314).
RTVA:n katselupisteitä on eri puolella Suomea (https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet).
Lähetekeskustelu ei ole Suomea koskeva erikoisuus. Pohjoismaissa ainakin Tanskassa ja Islannissa on vastaava keskusteluvaihe ennen asian lähettämistä valiokuntaan. Lisäksi mm. Saksassa on lähetekeskustelu, mutta sitä ei pidetä automaattisesti.
Lähteet:
Matti Niemivuo: Lainvalmistelu - oikeudelliset perusteet ja käytäntö. Kauppakamari, 2020.
Passage of legislation, Saksan liittovaltiopäivien verkkosivut: https://www.bundestag.de/en/parliament/function/legislation/passage-245704
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Klaus Mannin matkakertomusta Nördlicher Sommer ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
John Irvingin elämästä löytyy tietoa seuraavista kirjoista ja artikkeleista:
IRVING, John: Elokuvaurani; muistelma. Tammi, 2000.
IVING, John: Tuulesta temmattu tyttöystävä. Tammi, 1996.
ULKOMAISIA nykykertojia 2. Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998, s. 10-14
ALEKSI-tietokannasta löytyy lehtiartikkeliviitteitä John Irvingistä sekä kirja-arvosteluja hänen teoksistaan.
Internet-haku tuotti huomattavan määrän John Irvingiä koskevia sivuja tosin englanninkielisiä.
Löytyy. Löydät ne näin:
käytä Helmetissä sanahakua http://www.helmet.fi/search*fin/X ja kirjoita hakusanaksi Asterix, rajaa aineistoksi kirja ja kieleksi ranska (alasvetovalikoista). Saat 38 sarjakuvan listan uutuusjärjestyksessä, yksittäisen sarjakuvan saatavuus selviää sen nimeä klikkaamalla.
On hyvin todennäköstä, että tämä runonpätkä ei ole Kantelettaresta. Kävimme läpi suomenkielisen Kantelettaren osoitteessa http://www.gutenberg.org/etext/7078 ja ruotsinkielisen käännöksen Visor och ballader ur Kanteletar översatta av Marita Lindquist, Ole Torvalds, Thomas Warburton. Schildt 1989. Valitettavasti on mahdonton sanoa mistä tämä runo / loru löytyisi.
