Myöhästymismaksut pääset näkemään kirjautumalla omiin tietoihisi osoitteessa helmet.fi. Kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero sekä PIN-koodia.
Tarkkaa määrää on mahdotonta tietää. Google yritti laskea kirjojen määrän vuonna 2010 ja sai tulokseksi 129864880 kirjaa eli lähes 130 miljoonaa teosta. Jos määrään lisätään tuon jälkeen ilmestyneet teokset, on arvioitu, että vuoden 2023 loppuun mennessä kirjoja olisi jo yli 158 miljoonaa.LähteetISBN: How Many Books Are In The World https://isbndb.com/blog/how-many-books-are-in-the-world/Tekniikka ja talous 9.8.2010: Google selvitti, montako kirjaa maailmassa on https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/google-selvitti-montako-kirjaa-m…
Selailin läpi Jevgeni Jevtusenkon runokokoelmat Kyllä ja ei, Runoni, Olen vaiti ja huudan sekä Näkymättömät langat, mutta en ainakaan niistä löytänyt erityisesti isää käsittelevää runoa. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä runosta voisi olla kyse ja mistä sen löytää?
Olikohan kaipaamasi kirja tämä:Crow, Duncan (ed.):Armoured fighting vehicles of Germany: world war 2. Profile Publications 1973. Kirja on meiltä poistettu. - Tämä sen sijaan on lainattavissa edelleen: Senger und Etterlin,F.M.von:Die Kampfpanzer von 1916-1966. J.F. Lehmanns Verlag 1966. 523 s.
Helenius 1838 suomentaa ruots. sanan laboratorium 'lapratoriumi', Europaeus 1853 'keitin-paja' , Ahlman 1865 mm. 'laboratorio', 1874 'laboratoriumi', 1885 'laboratoorio, lapratoori', Jännes 1887 'laboratoori', Ikonen 1889 'laboratorio', lähdeteos
Nykysuomen sanakirja, vierassanojen etymologinen sanakirja, Porvoo 1990.
Laboraattori -sanan etymologista alkuperää en löytänyt käytettävissäni olevista sanakirjoista, mutta sana lienee johdettu yllä mainituista Suomen kielessä käytössä olleista sanoista. Sitä, oliko sana tässä muodossa käytössä jo 1880-luvulla, en pystynyt tarkistamaan.
Asian voisi tarkistaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistosta. Tutkimuskeskuksen internetsivusto on osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
William Wordsworthin runoja löytyy suomennettuina Aale Tynnin toimittamasta Tuhat laulujen vuotta -kokoelmasta sekä teoksesta Runoja, joka on julkaistu vuonna 1949 ja jossa kääntäjiä ovat Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen. Teoksesta Runoja löytyy Wordsworthin muita Lucy-runoja, mutta kummassakaan teoksessa ei ole Lucy Gray -runoa. Ilmeisesti sitä ei ole suomennettu.
Videokuvauksesta kertovat esimerkiksi seuraavat suomenkieliset kirjat:
* VIRIKKEITÄ videon tekoon
* OIKARINEN: Videokuvaajan opas
* HEDGECOE: Videokuvauksen taito
* ANTTILA: Elokuvakerronnan alkeet
* AALTONEN: Käsikirjoittajan työkalupakki
Apua voisi olla myös näistä yritysviestintään liittyvistä teoksista:
* KORTETJÄRVI-NURMI: Yritysviestinnän ABC
* SIUKOSAARI: Yritysviestinnän opas
* ÅBERG: Viestintä - tuloksen tekijä
Lisää aineistoa voit hakea itse vaikkapa Oulun kaupunginkirjaston INTRO- aineistotietokannasta ( osoite : http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ).
Kannattaa kokeilla asiasanoilla VIDEOKUVAUS tai yhdistämällä asiasanat YRITYKSET ja VIESTINTÄ.
Netin kautta voisit kokeilla linkkejä Makupala-linkkikirjaston kautta ,...
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa vanhoista tapeteista, ja muutama kuvakin: Heikkinen: Verhotut seinät. Museovirasto, 2001 sekä Talo kautta aikojen. Rakentajain kustannus, 1989. Timo Niirasen kirjassa Miten ennen asuttiin on tapettien historiaa, ei juurikaan kuvia. Suomalaisista tapettimalleista ei löydy paljon enemmän kirjallisuutta yliopistokirjastojen yhteisluettelo Lindastakaan, ulkomaista kirjallisuutta sen sijaan jonkun verran. Muissa kirjastoissa olevaa aineistoa voi kaukolainata meidän kauttamme.
Internetin kautta löytyy tapettimalleja enemmän. Seuraaviin sivuihin kannattaa tutustua: http://www.wanhatkonstit.fi/omasivusto/wanhat_tapetit.htm ,
http://www.tapettitalo.fi/ sekä
http://www.rakennusapteekki.fi/kauppa/tuoteryhma.asp?...
Hei,
Valitettavasti kotiin lainattavia digitointilaitteita ei Helmet-kirjastoissa ole. Kaikki Helmet-kirjastojen digitointilaitteet ovat kirjaston tiloissa käytettäviä. Listan tiloista löydät Varaamo-palvelun kautta.
On. Raamatunkäännöksistä löytyy tietoa Raamattu.fi:stä ja Biblegateway.com:sta. Malta Bible Society'n sivulta löytyy ainakin osa maltankielistä raamattua.
Raamattu löytyy kirjastoista myös monilla kielillä, niitä voi etsiä Finna.fi:ssä.
Tulkitsisin, että kyse on virren 340 toisen säkeistön alusta, joka on suomennettuna "Kuin kaivoskuiluun piilottaa hän ajatuksensa" (suom. P. Kivekäs). LähdeRuotsin kirkon virsikirja (2003) https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4709360975
Vappu Roos on suomentanut kyseisen kohdan Katherine Mansfieldin novellista At the Bay eli Lahden rannalla näin:Mutta asian näin ollen minä olen kuin hyönteinen, joka on lentänyt omasta halustaan huoneeseen. Syöksyn seiniä vasten, syöksyn ikkunoita vasten, poukahdan kattoon, teen itse asiassa jumalaties mitä kaikkea, paitsi etten lennä takaisin ulos. Ja koko ajan ajattelen kuten tuo yökehrääjä tai tuo perhonen tai mikä se nyt onkaan: ’Elämän lyhyys! Elämän lyhyys!’Katherine Mansfield: Puutarhakutsut (Weilin & Göös, 1980, s. 163)
Tekijänoikeudellisesti vapaata musiikkia, jota voi ilman lupia käyttää vapaasti, on kaikki sellainen musiikki, jonka (a) säveltäjän ja sanoittajan kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta ja jonka (b) levytyksen julkaisemisesta on vähintään 50 vuotta. Tällaisia ovat esimerkiksi useimmat historialliset äänitteet vanhojen mestareiden sävellyksistä. Populaarimusiikissa täysin vapaata aineistoa on vähemmän, koska yleensä säveltäjien kuolemasta ei ole ehtinyt kulua 70 vuotta. Kansanmusiikki on pääosin vapaata, kunhan levytyksen julkaisemisesta on tuo 50 vuotta kulunut. Kaikissa isoissa kirjastoissa on tällaista aineistoa, tervetuloa tutkimaan.
Luontevin aloituspaikka lähisukulaisten sotatien metsästämiseen on Kansallisarkisto, jossa säilytetään kaikkien viime sotiin osallistuneiden ns. sotilaskantakortteja. Niihin on merkitty muun muassa sotilaan henkilö-, palvelus- ja terveystiedot. Kantakorteista selviää myös joukko-osastot sekä taistelut, joihin henkilö on osallistunut.
Kantakortteja voi tutkia maksutta paikan päällä Kansallisarkiston toimipisteessä Helsingissä, tai niistä voi tilata maksua vastaan kopioita postitse. Kantakorttien käyttö edellyttää tilaus- ja tutkimuslupahakemuksen täyttämistä. Lisätietoja Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/arkistolaitoksen-aineistot/aineistot…
Kantakortit voivat sisältää paljon erilaisia lyhenteitä ja koodeja,...
Nurmijärven kirjaston oman kunnan aineiston varaaminen on tämän vuoden alusta (2017) alkaen ollut maksutonta. Ratamo-kirjastokimpan varausten hinta on 2 euroa. Alla lisää tietoa:
http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/kirjasto-_ja_tietopalv…
Yksi tapa löytää kirjallisuutta aiheesta on etsiä viitteitä kirjastojen tietokannoista: Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy jonkun verran kirjallisuutta suomalaisesta kultuurista haulla, jossa voit hakusanaksi antaa Suomi, aineistolajiksi kirja ja kieleksi saksa tai haulla, jossa annat hakusanoiksi Suomi ja kulttuuri, rajoitat aineistolajiksi kirja ja kieleksi englanti.
Voit myös tehdä haun Helsingin yliopiston kirjaston tietokantaan (http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html), Boolen lomakkeella saat useamman asiasanan, esim. Suomi ja kulttuuri. Ongelmana on, ettei siellä tarjota mahdollisuutta rajata kieltä, joten selaamista tulee aika paljon enemmän.
Lisäksi voit etsiä viitteitä samoilla...
Eipä löydy. Joistakin kirjastoista on elokuva lainattavissa DVD-levynä ja sen musiikki cd-levynä, mutta nuottia ei ole kirjastojen kokoelmissa.
Tieto löytyy kirjastojen Frank-monihaun kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/
Nykyisten sääntöjen mukaan varauksia voi olla kerralla enintään 20 kpl. Jos määrä ylittyy, varausten teko ei onnistu Helmet-palvelussa. Lisätietoa varauksista saat sivulta www.helmet.fi kohdasta Ohjeita.
