Vanhat Suomen tilastolliset vuosikirjat löytyvät digitoituina Doria-palvelusta. Tässä linkit kysymiisi vuosiin. 1960-luvun tiedot ovat parissa eri vuosikirjassa.
- vsk 1965, s. 330 (1960-1964)
http://www.doria.fi/handle/10024/87698
- Vsk 1971, s. 356 (1965-1970)
http://www.doria.fi/handle/10024/87817
Tilastokeskuksen julkaisemasta Kulttuuritilasto-julkaisusta löytyvät tiedot viisivuosittain:
http://www.doria.fi/handle/10024/162262
Kyseessä on Viljo Kajavan runo Silta. Se löytyy esimerkiksi kokoelmasta 1930-luvun runot.
Asko Vilén on tehnyt runoon Silta myös sävelmän, joka löytyy esim. nuottijulkaisusta Laulut sulle laatimani: 85 laulua.
Ohjelmapalveluja tuottavien yritysten ja yksityisten henkilöiden yhteystietoja löytää esimerkiksi Yritystelestä.
Ohjelmapalveluja tuottavat yritykset Helsingissä:
http://www.yritystele.fi/query?what=yf&search_word=ohjelmapalvelut&area…
Ohjelmapalvelut ja -toimistot Webinfo.fi:ssä
http://www.webinfo.fi/esiintyjatjaohjelmatoimistot_40/
Ohjelmatoimistot Yritysoppaassa
http://www.yritysopas.com/h/ohjelmatoimistot/
Keikkakyselyn voi ohjata myös muusikoiden käyttämälle keskustelupalstalle esimerkiksi tanssimusiikki -osioon (edellyttää rekisteröitymistä)
www.muusikoiden.net
Keikkapyynnössä musiikkityyli olisi hyvä rajata tarkemmin kuin "70-luvun musiikki". Onko kyseessä esimerkiksi disco, hard rock vai suomi-iskelmä?
Sen lisäksi mitä Tieliikennelain (3.4.981/267) 25 §:ssä sanotaan nopeusrajoituksista, 23 §:ssä sanotaan tilannenopeudesta seuraavaa:
"Tilannenopeus:
Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Ennen kaukovaloilta lähivaloille vaihtamista nopeus on sovitettava uusia näkyvyysolosuhteita vastaavaksi."
Koko tieliikennelaki on luettavissa mm. Valtion säädöstietopankista, Finlexistä:
http://www....
Kyllä voit lähettää toisen hakemaan kirjan puolestasi. Kirjastokortti on henkilökohtainen, joten hänen täytyy lainata kirja sinulle omalla kortillaan. Senjälkeen kirjan varaustiedot poistetaan sinun tiedoistasi.
Muistamasi kirjat ovat varmaankin Laura Voipion kirjoittamia ja Virpi Pekkalan kuvittamia Karoliina-kirjoja. Niitä ilmestyi vuosina 1986-1988 seitsemän:
- Karoliinan sadepäivä
- Karoliinan syntymäpäivä
- Karoliinan joulujuhla
- Karoliina on rohkea
- Karoliina ja karusellihevonen
- Karoliina ja Uni-Leijona
- Karoliina ja kuninkaanpoika
Kuvakirjojen Karoliina on pieni tyttö, jolla on aina mukanaan yksikorvainen pehmokani.
Kirjat löytyvät Urjalan kirjastosta lukuun ottamatta Karoliina ja karusellihevonen -kirjaa, jonka voit lainata muista Piki-kirjastoista:
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Etsitty kirja voisi olla Max Ehrlichin The reincarnation of Peter Proud. Sen ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1976 nimellä Peter Proudin edellinen elämä ja toinen vuonna 1985 nimellä Kuka minä olin?
Vaikuttaa siltä, että mitään julkisesti saatavilla olevia koottuja listoja arvonimen director musices saaneista ei ole tarjolla. Kuten Wikipedian artikkeli kertoo, luterilaisen kirkkomme tuomiokapitulien lisäksi arvonimeä on myöntänyt "ansioituneille muusikoille" myös tasavallan presidentti eli kyse ei ole pelkästään kirkollisesta tittelistä.
Lehdet julkaisevat uutisia sekä tasavallan presidentin että tuomiokapitulien myöntämistä arvonimistä, mutta ne ovat aina ajankohtaistapahtumia. Todennäköisesti täydellisen listan kokoaminen edellyttää yhteydenottoa sekä tasavallan presidentin kansliaan että kaikkiin Suomen tuomiokapituleihin. Wikipediasta löytyy tarkat lukumäärät maallisista nimityksistä, joita on tehty vuoden 1934 jälkeen vuoteen...
Japanilaisista puutarhoista löytyy useita teoksia Helmet-kirjaston kokoelmasta.
Yoko Kawaguchin Japanese Zen gardens paneutuu japanilaisten puutarhojen alkuperään, Zen-buddhalaisuuden taiteelliseen ilmentymään niissä, kivien ja kukkien merkityksiin. Kirjassa on esimerkkejä puutarhoista 1300-luvulta lähtien.
Helena Attleen The Gardens of Japan on johdatus japanilaiseen puutarhaan, sen historiaan ja olemukseen. Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti 28 puutarhaa.
Yoko Kawaguchilta löytyy myös suomennettu teos Japanilainen puutarha, inspiraatiosta toteutukseen. Siinä esitellään tapoja soveltaa japanilaista puutarhasuunnittelua mutta myös japanilaisen puutarhan historiaa ja filosofiaa.
Lisää teoksia voi Helmetistä etsiä hakusanoilla...
Arja Laatikainen on tehnyt Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vaatetusalan lopputyön aiheesta "Romaninaisen pukeutuminen" vuonna 2009:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5193/Laatikainen_Arja.pdf
Lopputyössä kerrotaan, että "romaninainen luopuu korkeakorkoisista kengistään vain pakottavan sairauden tai vanhuuden vuoksi. Romaninaiselle korkeakorkoiset kengät ovat tärkeä osa asukokonaisuutta ja ryhdikästä olemusta. Ne myös tuovat upean asun paremmin esiin." Kiinnostavaa on myös, että "nuorten ei tulisi koskaan käyttää korkokenkiä ennen kuin he ovat saaneet ensimmäisen mustalaispukunsa ja siihen kuuluvan hameen - hame ja kengät ikään kuin kuuluvat yhteen."
Korkokengät ovat siis käytännössä ainoa oikea vaihtoehto, mutta...
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kappaleesta ole julkaistu nuotinnosta.
Yksinkertainen sointukartta kappaleeseen löytyy täältä: https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/3355667
Lauri Pohjanpään runo Kun olen kuollut löytyy esimerkiksi Pohjanpään vuonna 1941 julkaistusta kokoelmasta Mustarastas ja hänen valittujen runojensa kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan.
Helsingin kaupunginkirjaston kopiokoneilla voi ottaa A4- ja A3-kokoisia kopioita. Jos alkuperäinen on isompi kuin A4, niin kannattaa valita paperikooksi A3, jolloin kopioitava mahtuu paperille. Kopiokoneissa on automaattinen koon tunnistus, mutta jos alkuperäinen ei ole A4- tai A3-kokoa, niin kone voi ilmoittaa "oikeaa paperikokoa ei ole". Silloin auttaa, kun valitsee paperikoon valikosta itse.
Vastaukset löytyvät teoksesta Talviurheilun tähdet, WSOY 1986. s.204 alkaen. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet tarinaa. Ainoa punarinta-tarina, jonka löysimme on Kaija Pakkasen Iloinen pillipiipari (Otava, 1993.) -teoksessa on hiukan samaa maailmaa tavoitteleva "Pikku punarinnan tupa" -loru. Se alkaa säkeellä: "Pikku punarinta, missä sulla on tupa". Se on käännös Hanhiemon loruista.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Seuraavista kirjoista saattaisi olla sinulle jotain apua:
Kero, Reino: Uuden maailman jättiläinen. Yhdysvaltain historia. (Luku Yhdysvaltojen kulttuurista); Tamminen, Seppo: Kulttuurisukellus - kohteena Yhdysvallat; Häikiö Martti: Amerikan ihmeitä (Luku New Orleans ja etelävaltioiden erilaisuus); Haarla, Pekka: Yhdysvallat. Taustatietoa maasta, valtiosta ja taloudesta; Winter, Jane Kohen: Culture shock! USA - the south.
Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta www.helmet.fi .
Kirjastojen käsikirjastoissa on myös erilaisia hakuteoksia, tietosanakirjoja. Esim. musiikin eri lajeista, jazz, blues jne. voit hakea tietoa musiikin hakuteoksista. Otavan Suuri Ensyklopedia -kirjasarjan (ainakin v. -81)Yhdysvaltoja koskevassa osassa...
Varmaa vastausta asiaan en onnistunut löytämään. Tutkintojen vastaavuus on monimutkainen asia, varsinkin kun liikutaan Euroopan Unionin ulkopuolella. Yhdysvalloissa vaatimukset vaihtelevat lisäksi osavaltioittain. Yleensä Yhdysvalloissa kirjastonhoitajalta edellytetään master's degree -tasoista koulutusta, ainakin yleisissä kirjastoissa. Eri alojen kirjastoissa (tieteelliset kirjastot, koulukirjastot ... ) tilanne voi vaihtella.
Jos asia on ajankohtainen, kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä Opetusministeriöön, jossa voidaan kirjoittaa Yhdysvaltain viranomaisia varten virallinen todistus Suomessa suoritetusta tutkinnosta ja sen laajuudesta. Todistukseen sisältyy myös kansainvälistä vertailua.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/...
Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmista löytyisi keltakantinen Kantola, Ilkka, Sortokauden postikortteja I-II, jonka ensimmäisessä osassa on kannessa kuva Albert Edelfeltin Porin marssi (jossa on korkeahattuinen sotilas). Kirjoista löytyy suomalaisia postikortteja 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.
