Helmet-kirjastojen lainaushistoriaan alkavat kertyä vasta ne lainat, jotka olet tehnyt sen jälkeen kun aloitit lainaushistorian tallentamisen. Lisää tietoa Helmetin ohjeista:
https://luettelo.helmet.fi/help*fin#lainaushistoria
Lemmenlaiva-sarjassa poikettiin Suomessa kahdeksannen tuotantokauden kaksiosaisessa jaksossa Skandinavian kierros (Scandinavia cruise). Mukana on kuvaa Esplanadin puistosta, joka sarjassa tosin on sijoitettu Osloon. Skandinavian kierros esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran MTV3:n ohjelmistossa 13. ja 14. marraskuuta 1996. Yhdysvalloissa jakson ensiesitys oli 2. helmikuuta 1985.
Jaksoa varten Lemmenlaiva tekijöineen poikkesi maahamme kesäkuussa 1984. Vierailusta raportoi Katso-lehti numerossaan 26/1984 (Lemmenlaiva piipahti).
Getty Images -kuvapalvelusta löytyy pieni valikoima valokuvia Lemmenlaivan Suomen-visiitistä.
Lähteet:
Katso 26/1984
Katso 46/1996
"Lemmenlaiva" Scandinavia Cruise: Girl of the Midnight Sun/There'll Be Some...
Hei,
Kannattaa lähteä liikkeelle Suomen kielen etymologiaa ja leksikologiaa käsittelevistä teoksista. Seuraavilla pääset hyvään alkuun:
Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat (SKS, 1990)
Kotilainen, Lari: Kielen elämä : Suomen kieli eilisestä huomiseen (Siltala, 2016)
En löytänyt asiasta varmaa tietoa, mutta näyttää siltä, että englanninkielisen sitaatin "Writing isn't hard, no harder than ditch digging" lähteeksi on merkitty useamassa paikassa amerikkalainen kirjailija Patrick Dennis. Quotations about writing & writers
Molemmat saitit sisältävät 6000 ristimänimeä eri puolilta maailmaa:
http://www.zelo.com/firstnames/index.asp
http://www.babynames.com/V5/index.php?content1=search_adv.php&go1=Go
Nimien selityksissä ilmoitetaan myös, onko kyseessä naisen vai miehen nimi.
Arabialaisten nimien luettelo: http://www.geocities.com/Paris/Rue/2339/arabicnames.htm
Aasialaisia nimiä: http://www.eponym.org/asiapage.html
Jos nimen kansallisuus tai muu alkuperä on tiedossa, Googlesta löytyy todennäköisesti kyseisen maan nimiä käsitteleviä sivuja hakulauseella first names [kansallisuus tms englanniksi], esim. first names bengali tai slovenian first names.
Päätös, joka koskee julkisille kokoelmille ja tieteellisille laitoksille tarkoitettujen painokirjoitusten lähettämistä ja jakamista tuli voimaan vuonna 1919. Sitä on muutettu myöhemmin. Vapaakappaleasetus, jota on perusteellisesti muutettu useasti, on tullut voimaan vuonna 1980.
Katso lisää Finlexistä, http://www.finlex.fi
Vapaakappalelaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2007/20071433
Vapaakappaleasetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1980/19800774
Helmet-sivuston uutuudet-osiossa näkyvät uutuusaineistot eri kategorioittain kahden viikon ajan:
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Kysymishetkellä esimerkiksi äänikirjauutuuksissa on näkyvillä vain vieraskielisiä kirjoja, koska suomenkielisiä uutuuksia kahden viikon ajalta ei ole. Voit kuitenkin hakea Helmetistä hakusanalla äänikirjat ja järjestää hakutulokset vuoden mukaan hakutuloksen yläpalkista, jolloin näet kuluvana vuonna tulleet äänikirjat (tai muun aineiston) ensin. Hakutuloksesta voit myös rajata vasemmasta reunasta näkyviin vain suomenkieliset teokset.
Astrid Lindgrenin Eemeli sai monenlaisia rangaistuksia isältään, esim. Eemelin kootut metkut, Se Eemeli, Se Eemeli.
Jöröjukassa on kovaa kuria lapsille, mm. peukalonimijä menettää peukalonsa ”riks ja raks”, kun räätäli leikkaa poikki ja murjaania pilkkaavat lapset upotetaan mustepulloon. Kuvat näkyvät täällä, http://www.gutenberg.org/files/12116/12116-h/12116-h.htm
Väkivaltaisin lienee kuitenkin kahden pahankurisen pikkupojan Maxin ja Moritzin kohtalo, heidät jauhetaan lopulta myllyssä ja syötetään kanoille. Wilhelm Buschin Max ja Moritz löytyy myös digitoituna versiona, http://www.gutenberg.org/files/17161/17161-h/17161-h.htm
Lastenkirjatarjonta on varsin laaja ja monipuolinen ja lastenkirjoista on vaikea valita vain muutamaa kirjaa. Kirjastomme kokeneet lastenkirjastonhoitajat vinkkasivat tutkimaan Lue lapselle -sivustoa.
Sivuston vinkeissä suositellaan 2 -3 -vuotiaalle mm. seuraavia kirjoja:
Kirsi Kunnas & Christel Rönns: Tapahtui Tiitiäisen maassa, WSOY 2004
Hanhiemon iloinen lipas, kuv. Fjodor Rojankovski, suom. Kirsi Kunnas*, WSOy up. 2006*
Jenni Erkintalo: Millainen minä? Etana editions 2016
Reka Király: Yksi vielä, Etana Editions 2014
Kristiina Louhi: Tomppa-kirjat, Tammi
Riikka Jäntti: Pikku hiiri, tuuliviiri -kirjat, WSOY
Mervi Wäre & Katri Kirkkopelto: Oona ja Eetu -kirjat, Lasten Keskus
Ja pari vuotta vanhemmille voi lukea vaikkapa seuraavia...
Myöhästymismaksut määräytyvät lainatun aineiston, ei lainaajan iän perusteella. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa ei peritä myöhästymismaksuja lastenosaston myöhässä olevasta aineistosta. Jos alle 15-vuotiaan kortilla on lainattu aikuistenosaston tai musiikkiosaston aineistoa, myöhästymismaksut kertyvät normaaliin tapaan. Myöhästymisilmoituksesta peritään aina maksu.
Lisää tietoa myöhästymismaksuista, ks. http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/maksut.htm
Tässä lista Taavi Soininvaaran kirjoista ilmestymisjärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan:
Ebola-Helsinki, Tammi (2000)
Inferno.fi (Tammi, 2001)
Koston komissio (Tammi, 2002)
Ikuisesti paha (Tammi, 2003)
Vihan enkeli (Tammi, 2004)
Pimeyden ydin (Tammi, 2005)
Marsalkan miekka (Tammi, 2006)
Jumalten sota (Tammi, 2007)
Rikollisen kaunis (Tammi, 2008)
Kriittinen tiheys (Tammi, 2009)
Pakonopeus (Otava, 2010)
Soininvaara on julkaissut myös muutaman novellin eri kokoelmissa, ollut mukana kirjoittamassa useiden dekkaristien yhdessä laatimaa teosta ”Kultainen Peura” ja kirjoittanut yhden Korkeajännitys-tarinan. Tuotanto löytyy listattuna Sanojen ajasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=….
”Kriittinen...
Ehdotuksemme on Johanna Sinisalon vaellusteemainen kertomuskokoelma Salattuja voimia : opas valoisille ja pimeille poluille. Teos, 2012. Kirjan sivujen 309-360 otsikko on : Kävelemisen käytännöstä - käytännön neuvoja ja niksejä : miten valmistaudut retkiin, millä perusteilla reittisi valitset, mitä tarvitset mukaan, mitä riskejä kohtaat.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2050884
Carpelanin runoja englanniksi on mm. David McDuffin kääntämässä teoksessa Homecoming.
Suomen kirjallisuuden käännökset tietokanta mainitsee kirjan sisältävän seuraavat kokoelmat:
The Cool Day (Den svala dagen, 1961 ) ; The Courtyard (Gården, 1969) ; Years like leaves (År som löv 1989) (Vuodet, kuin lehdet).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=1850&order=lang&asc=1&lang…
Tätä englanninkielistä teosta ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta Kuopion Varastokirjastosta se löytyy, ja sen voi saada sieltä kaukolainaksi Lahteen.
Kannattanee etsiä teoksia suoraan erilaisista tietokannoista. Kokeile esimerkiksi Helmet-hakua http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin . Valitse etusivulta Tarkennettu haku. Kirjoita hakukenttään sanat venäjänkielinen kirjallisuus. Valitse pudotusvalikosta kieleksi suomi, ja kirjoita vasemmanpuoleiseen vuosi-kenttään esimerkiksi 2000 (tai mikä tahansa vuosi, jonka jällkeen ilmestyneitä teoksia haluat tutkia). Tässä linkki tällä tavoin tehdyn haun tuloslistaan:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28ven%C3%A4j%C3%A4nkielinen%20kirjallisuus%29%20l%3Afin%20y%3A%5B2000-2018%5D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Tässä listassa on toki muutakin kuin nykykirjallisuutta, koska vuosirajaus tarkoittaa nimenomaan...
Uudenkaupungin kirjastossa ei ole kirjojen kierrätyshyllyä. Kirjalahjoja voidaan ottaa vastaan, jos niitä tarvitaan kirjaston kokoelmiin. Kannattaa käydä kirjastossa kysymässä tarkemmin.
Hei
Verenluovutuksen parhaat asiantuntijat löytynevät SPR:n sivuilta: https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus
Sivustolla on myös mahdollisuus kysyä verenluovutukseen liittyvistä asioista:
info(at)veripalvelu.fi
- verkkosivuihin tai Veripalveluun yleisesti liittyvät kysymykset
Rakennushallituksen historiikkia ei ole käytettävissä Varkaudessakaan, vaan lähteenä on Suomen valtiokalenteri. Toimistoarkkitehdeissä ainoa -oja-loppuinen on Martti Talvi-Oja; hänet mainitaan 1950 ja 1955, ei vielä 1946.
Muut toimistoarkkitehdit ovat Siitonen, Waskinen, Cronstedt, Kruskopf ja Erno (1950); vuonna 1955 uusina niminä Setälä ja Virtanen. Koko Rakennushallituksen nimiluettelossa mainitaan toinen -oja: rakennusosaston uudisrakennustoimiston apulaistoimistopäällikön sijaisena Reino Vehkaoja; hänet mainitaan 1955 (ei 1946 eikä 1950).
Valtiokalenterin muut vuodet ovat tarkistamatta. Toivottavasti tämä auttaa eteenpäin.
Turun kaupunginkirjaston tietokannasta Aino (www.turku.fi ja siitä eteenpäin kirjastoon ja Ainoon, tai suoraan www.turku.fi/aino) löytyy teoksia asiasanalla Namibia. Esim.
"Namibia: elämää kuivuuden keskellä". Asiasanalla afrikkalainen kirjallisuus tai asiasanoilla Afrikka ja kirjallisuus voi etsiä kirjoja joista saa vinkkejä mm. namibialaisista kirjailijoista.
Myös Kirjastot.fi -sivun Kaunokirjallisuutta Afrikasta (http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjailijahakemistot/afrikka) voi olla avuksi.
